Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valontaittuminen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
575
Valon tasouttaja—Valoparannus
576
Valontaittumissäännöt pysyvät voimassa ääni-,
lämpö-, kemiallisiin ja sähkösäteisiinkin nähden.
— V:ta sanotaan myös refraktsioniksi
(ks. t.), etenkin tähtitieteellisessä merkityksessä,
vrt. K a h t a i s t a i 11 u m i n e n. U. 8 :n.
Valon tasouttaja 1. polarisaattori ks.
Polarisatsioni, valon.
Valon tasoutuminen ks. Polarisatsioni,
valon.
Valo-opillinen ks. O p t i 11 i n e n.
Valo-opillinen penkki, koje (ks. kuvaa), jolla
voidaan kokeellisesti oikeiksi todistaa valo-opin
Valo-opilliueii iieuliki.
perussäännöt valon leviämisestä, heijastuksesta,
taittumisesta sekä selittää silmälasien
vaikutustavan, camera obseuran kuvan syntymisen y. m.
U. 8: n.
Valo-oppi ks. Optiikka.
Valopaino, fotomekaaninen
kuvapainomene-telmä, joka perustuu siihen, että negatiivin
lävitse valotettu kromaattiselatiinipinta
parkkiu-tuu valotetuilta kohdilta, jolloin nämä kohdat
menettävät kykynsä imeä vettä. Kun sitten näin
käsiteltyyn pintakerrokseen esim. telan avulla
saatetaan rasvaista väriä, tarttuu tämä vain
kuiviin kohtiin kosteiden kohtien jäädessä
värittömiksi, kun kosteus estää värin tarttumisen.
Painokoneessa painolaatta sitten antaa
positiivisen kuvan. V.-laatan valmistamiseksi
himmeäksi hiottu lasilevy päällystetään selatiinin ja
vesilasin seoksella. Kun se on kuivanut,
varustetaan pinta veden, selatiinin ja bikromaatin
seoksella. Näin saatu pintakelmu kuivataan
n. 50° :n lämmössä, jolloin
bikromaatti-selatiini-kelmu käy hieman rakeiseksi, millä on suuri
merkitys valousiirtymien, s. o. puolivalojen ja
-varjojen oikealle jäljentämiselle. Kun negatiivi
on kopioitu näin valmistetulle pinnalle,
huuhdotaan laatta vedessä, jolloin valonvaikutukselta
estynyt bikromaatti liukenee irti. Tämän
jälkeen laatta kuivataan. Ennenkuin painaminen
aloitetaan, kostutetaan laatan pinta veden,
glyse-riinin ja ammoniakin seoksella ja varustetaan
sitten värillä. Painaminen suoritetaan yleensä
kuten kivipaino. V. antaa kauniita ja
hellineitä"’jäljennöksiä. Sitä käytetään paljon m. m.
maisemapostikorttieu valmistukseen. V :oa on
myös käytetty moniväripainoon ja kivipainoon
yhdistettynä värikuvien valmistukseen. V:n ensi
kokeet teki 1855 A. L. Poitevin, käytännöllisiin
tuloksiin pääsivät 1865 C. M. Tessie ja Ch. R.
Maröchal; nykyinen menetelmä on J. Albertin
(Miinchenissä) kehittämä.
Valopakoisuus ks. H e 1 i o t r o p i s m i.
Valoparannus 1. fototerapia on valon
järjestelmällinen käyttö terveyden
parantamiseksi. V.-välineenä käytetään sekä auringon- että
sähkövaloa. Kumpikin valolaji on muodostunut
useista erilaisista säteistä. Auringon spektrin
(ks. Spektraalianalyysi) toisessa päässä
olevat ultrapunaiset, punaiset ja keltaiset säteet
ovat pitkäaaltoisia, heikosti taittuvia, n. s.
lämpösäteitä, jota vastoin toisessa päässä olevat
ultravioletti-, violetti- ja siniset säteet ovat jyrkästi
taittuvia, lyhytaaltoisia, n. s. kemiallisia eli
aktiivisia säteitä. Näiden ominaisuuksiensa
vuoksi valo vaikuttaa eri tavalla, riippuen siitä,
ovatko kaikki valosäteet yhtaikaa käytännössä
vai onko eristetty toisia sädelajeja pois, kuten
esim. Finsen-valossa (ks. F i n s e n, N. E.).
Auringonvalon annetaan tavallisesti
vaikuttaa kaikkine säteineen. Joskin sen
lämpösäteet saavat aikaan voimakkaan hikoilemisen, on
kumminkin sen tärkein merkitys kemiallisissa
säteissä. Näillä on bakteereja tuhoava
ominaisuus, ja sen takia auringonvalo on tärkein ja
voimakkain puhdistuskeino (desin fektsioniväline).
Lisäksi auringonvalo vaikuttaa ihoa ärsyttävästi,
vereen ja verenkiertoon, aineenvaihtoon,
hermostoon ja mielialaan. Auringonvaloa käytetään joko
vl ei sinä tai paikallisina aurinkokylpyinä.
Edellinen on alastomana oleskelua tyynessä
aurinkoisessa paikassa 15 minuutista 2 tuntiin saakka.
Aikaa on vähitellen lisättävä 3-5 minuutilla
päivässä, että henkilö ja etupäässä iho tottuu sitä
kestämään. Kylpy saa aikaan voimakkaan
hikoi-luu, jota ei useinkaan haihtumisen takia huomaa.
Lopuksi seuraa lyhyt uinti, valelu tai märät
pyyhkeet. Käytetään reumaattisissa (nivel- ja
lihasreumatismi), aineenvaihto- (kihti- ja
liikalihavuus) ja hermotaudeissa (hermostuneisuus ja
hermosärky). Paikallisesti annetaan
auringonvalon vaikuttaa johonkin ruumiinosaan, kuten
esim. jalkoihin polviin saakka, tai reisiin tai
selkään tai vatsaan ja rintaan, toisten osien
ollessa suojattuina. Täten voi kerrallaan kestää
pitemmän ja suuremman annoksen. Tällä tavalla
voi hoitoa antaa heikoillekin ja etupäässä
käytetään tätä menettelyä keuhkotautia tai muuta
tuberkuloosia sairastaville. Sitä paitsi annetaan
auringonvaloa paikallisesti vähitellen hyvinkin
suurin annoksin, esim. vatsakalvo-, nivel-luu-,
rauhas- ja iho- y. m. tuberkulooseissa. Tämä
parannustapa on tullut laajalti tunnetuksi ja
tunnustetuksi varsinkin Rollier’n kautta Sveitsin
Leysin’issä. Siellä potilaat saavat paikallisesti
aurinkoa myöskin talvella ulkoparvekkeella,
vieläpä niin voimakkaasti, että iho on paikoitellen
palanut paksujen rupien peittämäksi.
S ä h k ö v a 1 o h o i cl o s s a on ero hehkuvalolla
ja kaarivalolla. Edellinen sisältää runsaasti
lämpösäteitä ja niukasti kemiallisia säteitä.
Jälkimäinen taas aivan päinvastoin. Kumpiakin
käytetään sekä yleisesti että paikallisesti.
Yleinen valokylpy annetaan n. s. valokaapissa,
joka on puusta laitettu, tavallisesti 6-sivuisen
särmiön muotoinen kaappi (läpimitta n. l,i m
ja korkeus n. 1,4 m). Sen yksi sivu avautuu
oVena ja osa kannesta sulkijana, ja täten pääsee
henkilö istumaan keskellä kaappia olevalle
tuolille, jolloin pää jää suljetun kannen yläpuolelle.
Kaapin sisäseinille on sovitettu tavallisia tai tar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
