Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valopiha ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
577
Valopiha—Valovuosi
578
koitukseen paremmin soveltuvia pitkiä
hehkulamppuja heijastajilleen, yhteensä n. 30-40 kpl.
Näistä säteilevät valosäteet eri puolilta keskellä
istuvaan kylpijään, joka 5-10 minuutin kuluttua
rupeaa hikoilemaan. Kylpy kestää 10-15-20
minuuttia ja sen jälkeen annetaan reaktsionin
aikaansaamiseksi lyhyt jäähdyttävä hoito viileän
puolikylvyn, suihkun, ammekylvyn tai kapalon
muodossa. Soveltuu käytettäväksi reumaattisissa
ja hermosäryissä, liikalihavuudessa, kihdissä y. m.
Tätä lämmintä kylpyä voivat sydänsairaatkin
kestää paremmin, kuin kuumailma- tai
höyry-kaappia sen vuoksi, että tässä lämpösäteet
tunkeutuvat ihoon, saaden helpommin aikaan
hikoilemisen. Täydellisiin sähkövalokaappeihin on
näiden lisäksi vielä sovitettu 3 isoa
kaarivalo-lamppua. Näinä lähettävät enemmän kemiallisia
säteitä kuin edelliset ja näitä käytetään joko
yhdessä hehkulamppujen kanssa tai yksin. Näistä
johtuva valo päästetään lisäksi sinisen lasin läpi,
joten vain kemialliset säteet tulevat käytäntöön.
Kaari valoa yksin käytetään muutamissa
hermoston taudeissa, kuten hermostuneisuudessa ja
hermosäryissä, joissa sillä on rauhoittava
vaikutus.
Paikallisia valokylpyjä annetaan joko
heliku-tai kaarivalolla, enimmäkseen edellisellä. Tällöin
on eri ruumiinosia varten järjestetty tynnyrin,
puolilieriön tai kuution muotoisia laatikoita
sisällä olevine lamppuineen, valotuoleja,
yksityisiä lamppuja kauhan muotoisine heijastajilleen
(Mininin lamppu) y. m. Nämä edistävät
paikallisesti aineenvaihtoa sekä vaikuttavat
tyynnyttä-vilsti ja kipuja alentavasti. V:n yhteydessä on
mainittava vielä n. s. väriparannus (k r o m
o-terapia), jolla ymmärretään valon eri
väri-lajien sovelluttamista hoitoon. On käytetty
keltaista, vihreää, violettia, punaista ja sinistä
valoa, mutta ainoastaan kahdella viimemainitulla
on huomattavampi merkitys. Punaista valoa on
menestyksellisesti käytetty muutamien ihotautien,
eksanteemien, parantamisessa. Eniten kumminkin
on käytännössä sininen valo. Sillä on huomattu
olevan erityisen rauhoittava vaikutus hermo- ja
lihasärtj isyyksissä, joita esiintyy monen eri
taudin oireena tai aivan yksityisinä taudintiloina.
Uusimpia hoitovälineitä v:ssa on
kvartsi-lamppu eloliopeavaloa varten. Se on
sulatetusta kvartsista tehty, kylmän veden kiertämä
vakuumlamppu. Sitä käytetään miltei
yksinomaan monenlaisten ihotautien parantamiseen.
Osaksi samassa tarkoituksessa on käytetty
rautavaloa, joka syntyy dermo- ja
triplet-lamppujen elektrodeissa. A". T.
Valopiha. 1. Pienenpuoleinen, n. 7-20 m2:n
suuruinen, kaupunkitalon pääpihamaasta erillinen
pihamaa, valokuilu ja tuuletusaukko, jonka
tehtävä on valon ja ilman luominen umpinaisten
rakennusmassain sisäosiin, käytäviin,
kylpyhuoneisiin y. m. toisarvoisempiin huoneisiin. Eri
maiden rakennusjärjestelmissä v:t yleensä ovat
ehdollisesti sallittuja, Saksassa esim. lasikattoisina
kosteuden torjumiseksi, pohjoismaissa tuulettamisen
helpottamiseksi avokattoisina. Kaikkialla on
ehtona tulenkestävät, Ameriikan pilvenpiirtäjissä
joskus peileillä vuoratut seinät. — 2.
Valokuvauksessa ikkunan, lampun t. m. yksinäisen
valolähteen aiheuttama valotusvirhe; se ilmenee
lasilevyllä valokohdan ylivalotuksena ja reunain
epä-19. X. Painettu ,6/iol8
selvyytenä ja sen syynä on valosäteiden
heijastuminen levyn takaseinämältä. V-o N.
Valopuhelin ks. F o t o f o n i.
Valopuu, nimitys puulajille, joka luonteensa
mukaisesti ei saata pitempää aikaa kasvaa
muiden puiden varjostamana kärsimättä vahinkoa
tai kuihtumatta. Vastakkainen ominaisuus on
varjop uulla, s. o. puulajilla, joka, vaikkapa
kasvaakin hitaammin varjostuksen alaisena
ollessaan, kuitenkaan ei ota varjostuksesta haittaa.
V:ita ovat ensisijassa koivu, mänty, haapa ja
lehtikuusi sekä senjälkeen tammi, leppä, saarni
ja vaahtera. Varjopuita ovat kuusi, hopeakuusi,
pyökki, lehmus ja enemmän kuin mikään muu
meikäläinen puulaji, marjakuusi (Taxus baccata).
Nimenomaan on kuitenkin huomattava, että
kaikki maamme puulajit poikkeuksetta,
saavutettuaan jonkun vuoden iän, viihtyvät parhaiten,
jos niiden latvukset saavat vapaata
auringonvaloa. — Saksassa tehdyt tutkimukset ovat
osoittaneet, että varjopuulajit tarvitsevat
menestyäkseen vain 50-75 % siitä metsämaa-alasta, joka
v.-lajeista muodostettujen metsiköiden
menestymiselle on välttämätön. O. Lth.
Valor (lat.; ransk. valeur), arvo.
Valosuodin ks. Valofiltrumi.
Valoteoriat ks. Vai o.
Valoterapia ks. V a 1 o p a r a n n u s.
Valotorni, majakka.
Valottaminen ks. Valokuvaus.
Valottamisaparaatti (ks. Aparaatti),
lääketieteessä käytetty koje, jolla pyritään
valaisemaan ruumiin sisäisiä osia niiden
tarkastamista varten. Tällaisia ovat endoskooppi
ynnä kaikki sen monet muodot eri elimien ja
ruumiinonteloiden tutkimista varten valoa
mainitulla tavalla käyttämällä. il. O-B.
Valoviljelystapa 1. valohakkuutalous
(saks. Liclitungsbctrieb), mctsänh. Tunnettua on,
että, kun suljetussa metsikössä, joka alkaa
saavuttaa korkeuskasvunsa maksimin ja jossa puut
ovat saaneet oksattoman rungon, puille
väljennys-hakkuilla valmistetaan riittävästi latvavapautta,
puiden massalisäkasvu huomattavasti edistyy
lisääntyneen valonsaannin johdosta. Tällaisilla
väljennyshakkuilla on siis se etu, että metsikön
puuyksilöt nopeammin saavuttavat
hakkuukelpoi-suutensa, jolloin myös metsikön kiertoaika
lyhenee, mutta niissä on se vaara, että metsikön
luonnonmukainen uudistuminen käy epävarmaksi,
jopa mahdottomaksi, samalla kuin maaperä
saattaa kuivua tai muuten käydä uudistumiselle
epäedulliseksi. Mainittu varjopuoli on kuitenkin
koetettu saada torjutuksi siten, että metsikön
pääpuulajiksi valitaan joku valopuu (ks. t.) ja että
metsikköön jo väljennyshakkuita toimitettaessa
keinollista tietä perustetaan ali- 1. juurimetsä
jostakin varjopuulajista.
Siemenmetsätalousmuo-toa, joka perustuu tähän periaatteeseen,
sanotaan valoviljelystavaksi 1.
valo-hakkuutaloudeksi. Metsikön
pääpuulajeiksi v:ssa voidaan valita esim. mänty,
lehtikuusi tai tammi ja aliinetsäksi esim. kuusi tai
pyökki. Edellytyksenä hyvin onnistuvalle v:lle
on kuitenkin laadultaan tavallista parempi ja
ravintorikkaampi metsämaaperä. 0. Lth.
Valovuosi, kiintotälitiastronomian tavallisin
pituusyksikkö, se välimatka, jonka kulkeakseen
valo tarvitsee yhden vuoden, n. 9,5 biljoonaa km.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
