Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiontalous ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
599
Valtionvararikko—Valtiopäiväpäätös
COO
viinaveroja, jotka käsitellään erikseen. Suurin
osa eduskunnan päätäntövallan alaisista varoista
kuuluu kulkulaitosrahastoon, josta
edellä jo mainittiin. — Tulo- ja menoarvion
ulkopuolella on useita rahastoja, joihin koottuja
pääoinavaroja käytetään erilaisten
valtiontarkoi-tusten edistämiseen (valtion vararahasto,
hätä-apurahasto, valtion lainausrahasto, tilattoman
väestön rahasto ja laamanninkäräjäjyvärahasto
sekä useita pienempiä). Valtiontuloista on
aikaisempina vuosikymmeninä jäänyt melkoista
säästöä, jota sittemmin on lainattu erilaisiin
tarkoituksiin. Suomen valtiolle on täten kertynyt
huomattava omaisuus, jonka eri rahastojen
pääoma-varat muodostavat. Raliasäännön ulkopuolella
olevien valtion rahastojen säästöt olivat v:n 1916
päättyessä 72,2 milj. mk. ja lahjoitettuja
rahastoja y. m. s. oli 9,s milj. mk. Sitäpaitsi on
valtiolla pienempiä rahastoja lääninhallitusten
hoidossa, 1914 yhteensä 5,6 milj. mk. Valtion
kiinteää omaisuutta on maatiloissa, metsissä,
kanavissa, yleisissä rakennuksissa y. m. s.; 1907
se arvioitiin 920 milj. mk;ksi, mutta senjälkeen
sen arvo on suuresti noussut.
Suomessa on kunakin vuonna ennen toukokuun
loppua laadittava valtion tilinpäätös edelliseltä
kalenterivuodelta. Valtion tilien tarkastus ja siitä
aiheutuvien muistutusasioiden käsittely on uskottu
yleiselle revisionioikeudelle, jonka alainen
revi-sionikonttori toimittaa tilien yksityiskohtaisen
tarkastuksen. Tämä tarkastus kohdistuu
etupäässä tilien muodolliseen puoleen. Asiallista
tarkastusta toimittaa eduskunta, mutta ilman
erityisiä tätä tehtävää varten asetettavia
viranomaisia ei tämä tarkastustoimi voi kehittyä
varsin syvälle käyväksi. Senvuoksi on suunniteltu
Suomeenkin asetettavaksi eduskunnan valittavia
valtion tilintarkastajia.
V:n hoitoa johtaa yleensä kaikissa maissa eri
ministeri, raha-asiainministeri, jonka alaisena on
ministeriö ja useita muita virastoja. Suomessa
on vastaavassa asemassa senaatin
valtionvarain-toimituskunta ja sen päällikkö. Valtion
keskusrahastona on Suomen valtiokonttori, jossa
hoidetaan myös valtionvelat, pidetään pääkirjaa
valtion raha-asioista ja laaditaan valtion tilinpäätös.
Osa v:ta on lääninhallitusten, lääninrahastojen,
osa erityisten keskusvirastojen hoidettavana.
Valtionrautateiden laaja talous on
rautatiehallituksen hoidossa.
Varsinkin sotaa käyvissä maissa v. on
maailmansodan johdosta joutunut erittäin kovalle
koetukselle. Sodan aiheuttamien suunnattomien
kustannusten suorittaminen, joka on vain
väliaikaisesti järjestetty, tulee pitkien aikojen kuluessa
vaatimaan suuria ponnistuksia ja johtamaan
monenlaisiin muutoksiin raha-asiain hoidossa.
Suomessa tarvitaan samoin paljo uudistuksia
v:ssa, joka useassa suhteessa on jäänyt muiden
maiden kehityksestä takapajulle. Verorasitus,
joka etupäässä nojautuu tulleihin ja muihin
kulutusveroihin, painaa kohtuuttomasti
vähävaraisia kansankerroksia. Kun tullilainsäädäntö
tulee siirrettäväksi eduskunnan päätäntövaltaan
ja kauan odotettu verotusolojen uudistus
paunaan toimeen, tulee Suomen v. melkoisesti
muuttumaan. [K. Th. v. Eheberg, „Finanssioppi"
(1911); R. Hermanson, „Finlantls
finansförvalt-ningsrätt" (1917); K. Willgren, „Suomen finanssi-
oikeus" (1907-10); ,,Suomen suuriruhtinaanmaan
valtion-tilinpäätös v:lta 1914" (1917).] L. Ilrm.
Valtionvararikko, osittainen tai täydellinen
valtiovelkain maksamisen lakkauttaminen. V:n
ovat m. m. tehneet Turkki 1875, eräät
Keski-ja Etelä-Ameriikan valtiot, sitten Portugali 1892’
ja Kreikka 1893. vrt. Valtiovelka.
Valtio-obligatsioni ks. O b 1 i g a t s i o n \r
Obligatsionilaina, Velka ja
Valtiovelka.
Valtio-oikeus, se osa maan voimassaolevasta
oikeusjärjestyksestä, joka koskee valtiovallan
käyttämistä. ks. Valtiosääntöoikeus,.
H a 11 i n t o-o i k e u s.
Valtio-oppi, tiede, jonka tarkoituksena ort
järjestelmällisesti esittää valtiovallan käyttämistä
koskevia oikeussääntöjä. K. G. I.
Valtiopetos, valtion sisäisen rakenteen
järkyttämistä tarkoittava teko, joka kohdistuu
valtiovallan haltian hallitsija-asemaan, valtiomuotoon
tai valtion alueeseen, vrt. Maanpetos,
Valtiollinen rikos.
Valtiopäiväjärjestys, perustuslaki, annettu1
7 (20) p. heinäk. 1906.
Valtiopäiväkustannukset, valtiopäiväin
toimintaan tarvittavat rahavarat.
Valtiopäiväjärjestyksen mukaan ovat kustannukset
suoritettavat valtion varoista (79 §). K. G. /.
Valtiopäiväkutsumus, Suomen varsinaiset
valtiopäivät kokoontuvat vuosittain erityisestä!
kullakin kertaa annetusta kutsumuksesta 1 p.
helmik., jollei muuta vuoden päivää ole määrätty.
Jos eduskunta kutsutaan kokoon ylimääräisille
valtiopäiville, ei niitä voida määrätä alkamaan
aikaisemmin kuin viidentenätoista päivänä sen
jälkeen kuin kutsumus annettiin (§§ 17, 19).
K. G. I.
Valtiopäivämies ks. Edustajantoimi.
Valtiopäivämiesvaali ks.
Edustajan-vaali ja Eduskuntavaalit.
Valtiopäiväpäätös tehdään Suomen
eduskunnassa puhemiehen esitettyä ehdotuksen sitä
varten. Senaatin puheenjohtajalla,
varapuheenjohtajilla ja muilla jäsenillä on oikeus olla
saapuvilla eduskunnan istunnoissa ja ottaa osaa
keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, elleivät ole
eduskunnan jäseniä. Edustajaa mieskohtaisesti
koskevassa asiassa tämä saa olla mukana
keskustelemassa, mutta ei päätöstä tekemässä. Ehdotus
perustuslain säätämisestä, muuttamisesta,
selittämisestä tai kumoamisesta on, tullaksensa
eduskunnan päätökseksi, valtiopäiväjärjestyksessä
säädetyn käsittelyn jälkeen äänten enemmistöllä
kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä
jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien
jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin sekä silloin
muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on
kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa
annetuista äänistä. Kuitenkin voi eduskunta päättää
perustuslakia koskevan ehdotuksen, jättämättä
sitä lepäämään, jos asia täysi-istunnossa on
kiireelliseksi julistettu päätöksellä, jota
vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on
kannattanut, sekä ehdotus kolmannessa käsittelyssä
hyväksytty vähintään kahdella kolmasosalla
annetuista äänistä. Ehdotus uudesta tai lisätystä
suostun nasta taikka uudesta pysyvästä verosta
taikka valtiolainan ottamisesta katsotaan
rauenneeksi, ellei sitä kolmannessa käsittelyssä ole
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
