Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiopäivät ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
€01
Valtiopäivät—Valtiosopimus
602
kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Jos eduskunta on ottanut tutkiakseen asiaa, joka
koskee määrärahan myöntämistä eduskunnan
käytettävinä olevista varoista taikka
valtiovarastoa koskevaa anomusta, ennenkuin
valtiovarain valiokunta on antanut mietinnön valtion
varoista ja tarpeista, on sellaisesta asiasta tehty
päätös katsottava ehdolliseksi ja lopullinen
päätös tehtävä käsiteltäessä valtiovarainvaliokunnan
mainittua mietintöä, ellei eduskunta jossakin
tapauksessa toisin määrää. Mitään asiaa, josta
on keskusteltu, ei saa ottaa päätettäväksi,
ennenkuin eduskunta puhemiehen esityksestä on
julistanut keskustelun päättyneeksi. Päätöstä ei saa
tarkistettaessa muuttaa. Kuitenkin sallitaan
siihen tehdä sellaisia lisäyksiä, jotka eivät muuta
päätöstä. Eduskunnasta menevät kirjelmät sekä
valtiopäiväpäätöksen laatii ja toimittaa erityinen
toimitusvaliokunta. Mitään toimituskirjaa ei saa
lähettää eduskunnasta, ennenkuin sen on
hyväksynyt eduskunta tai erityinen
tarkastusvaliokunta. V:n allekirjoittavat kaikki edustajat.
V. on painosta julkaistava. K. G. 1.
Valtiopäivät ks. Suomen
Suuriruhtinaanmaan valtiosäädyt, Eduskunta.
Valtiorahasto ks. Valtiontalous.
Valtiorikos ks. Valtiollinen rikos.
Valtioromaani ks. Sosialismi, palsta 1653.
Valtiosalaisuus, valtion ulkonaisen
turvallisuuden vuoksi salassa pidettävä asia. V:n
ilmaisemisesta viholliselle sodan aikana määrätään
rangaistus rikoslain 12:nnen luvun 2 §:ssä,
sellaisena kuin se on liuhtik. 21 p:nä 1894
annetussa asetuksessa. Muuten säädetään tästä
erityisessä kesäk. 22 p:nä 1898 annetussa
asetuksessa, joka sisältää rangaistusmääräyksiä v:ien
ilmaisemisesta, ks. Maanpetos. K. K-a.
Valtiosihteeri. 1. Jonkun hallintohaaran
johdossa oleva korkea virkamies (esim. Saksa,
Englanti, Pohjois-Ameriikan Yhdysvallat). — 2.
Korkeassa hallinnollisessa asemassa olevan
virkamiehen arvonimi (esim. Venäjä), ks.
Ministeri-valtiosihteeri. K. O. 1.
Valtiosihteerinvirasto ks. S u o m e n
valtio-sihteerinvirasto.
Valtiosopimus, kahden tai useamman valtion
yhteinen valtiollisia korkeusoikeuksia koskeva
tahdonilmaisu. Se käsittää joko oikeustoimen tai
luo molemminpuolisesti velvoittavia
oikeussäännöksiä. V. tehdään tavallisesti ainoastaan
suvereenisten valtioiden välillä. Suvereenisuutta
vailla olevan valtion kelpoisuus telidä sopimuksia
riippuu sen oikeudellisesta asemasta yleensä.
N. s. puolisuvereenisilla valtioilla on usein oikeus
tehdä taloudellista laatua olevia sopimuksia.
Suojeluksen (protektoraatin) alaisen valtion
oikeuskelpoisuus tai ainakin sen toimikelpoisuus ei
koskaan ole täydellinen. Yhdistetyissä valtioissa
osavaltioiden kelpoisuus tehdä sopimuksia riippuu
valtiosäännöstä. Heimo, joka ei ole järjestynyt
pysyväisen valtiovallan kannattajaksi, on joskus
tunnustettu päteväksi sopimuskumppaniksi. Se
orgaani, joka valtion puolesta päättää
sopimuksen, on säännönmukaisesti valtion päämies.
Sopi-niuksentekijöinä mainitaankin senvuoksi
useimmiten sopimuksen alussa olevassa johdannossa
asianomaisten monarkisten valtioiden hallitsijat
ja tasavaltain presidentit. Jos tasavallan
ylimpänä täytäntöönpano-orgaanina on kollegiumi,
silloin tämä esiintyy v:ten päättäjänä. Valtion
korkeimman hallitusvallan oikeuskelpoisuus
sopimuksentekoon saattaa valtio-oikeudellisessa
suhteessa olla rajoitettu. Toimintakelpoisuus ja
oikeuskelpoisuus eivät siis aina vastaa toisiaan.
V. syntyy ratifikatsioniasiakirjain vaihdon kautta
(ks. R a t i f i k a t s i.o n i). V:t voidaan,
niinkuin yksityisoikeudellisetkin, jakaa yksi- ja
kaksipuolisiin. Yksityisoikeudessa vallitsevia
periaatteita ei kuitenkaan voida kaikissa kohdin
sovelluttaa. V’:een otettu määräys ei aina
tarkoita varsinaisen velvoituksen perustamista,
vaikka sille on annettu velvoituksen muoto.
Sitäpaitsi on huomattava, että siinäkin tapauksessa,
että sopimus on yksipuolinen lupaus tai
vakuutus, ainoastaan ani harvoin toisella
sopimuskumppanilla on kaikki edut, toisella kaikki
velvoitukset. Vaikkakaan ei ole määrätty nimenomaista
velvoitusta saavutetun oikeuden nauttimisen
ehdoksi, vaaditaan toiselta asianosaiselta
kuitenkin usein määrättyä suhtautumista, jotta hän
saisi nauttia hyväkseen sopimuksessa luvatun
edun. Vrt voidaan jakaa kahdenkeskeisiin
sopimuksiin sekä joukkosopimuksiin (kollektiivisiin
väin). Viimemainitut taas voidaan jakaa
ryhmä-sopimuksiin ja yleismaailmallisiin riippuen siitä,
onko sopimuskumppanien luku määrätyn
perusteen mukaan rajoitettu vai käsittävätkö ne, tai
ainakin ovatko ne aiotut käsittämään koko
kansainvälisen oikeusyhteisön. V. ei sinänsä tietysti
voi oikeuttaa enemmän kuin velvoittaakaan muita
valtioita kuin niitä, jotka ovat ottaneet osaa
sen tekemiseen, mutta v:ssa voi olla pidätetty
muille valtioille oikeus myöhemmin liittyä siihen.
V:ssa voi myöskin olla määrätty, että ne edut,
jotka toinen sopimuskumppani tulevaisuudessa
voi tulla myöntämään jollekin kolmannelle
valtiolle, suorastaan myöskin ulotetaan toisen
hyväksi (traitement de la nation la plus favorisöe).
Sopimukset tehdään tavallisesti kummankin
valtion omalla kielellä. Erikielisyydestä johtuvain
haittojen ja tulkintavaikeuksien välttämiseksi
annetaan joskus todistusvoima kolmannelle,
vieraalle (tavallisesti ranskan tai englannin)
kielelle, jolla sopimus lisäksi laaditaan.
Joukkosopi-mukset laaditaan tavallisesti ranskan kielellä.
Muutoksia valtiosopimukseen tehtäessä
noudatetaan samaa menettelyä kuin sopimuksenteossa,
ellei erityisesti ole helpommista muodoista sovittu.
V:n lakkaaminen eli purkautuminen on yleensä
arvosteltava oikeustieteen yleisten periaatteiden
mukaan, joskin eräät kansainväliselle oikeudelle
ominaiset seikat saattavat vaikuttaa asiaan.
Voidaan erottaa seuraavat purkautumisperusteet:
1. Sopimuksessa sovittujen sitoumusten
täyttäminen. 2. Milloin sopimus on tehty määräajaksi,
ajan umpeen kuluminen. 3. Molemminpuolinen
purkamistahto (mnluus dissensus). k.
Resolutii-visen ehdon toteutuminen. 5. Toisen asianosaisen
lakatessa olemasta valtio. 6. Täytännön eli
suorituksen mahdottomuus. Jos valtio esim. on
sitoutunut luovuttamaan toiselle alueen, mutta
kolmas valtio sitä ennen valloittaa sen. 7.
Sopimuksen täyttämättä jättäminen. Osittaisena
vastakohtana yksityisoikeudelle myöntää
kansainvälinen oikeus aina valtiolle, jonka sopimuskumppani
jättää sopimuksen täyttämättä, oikeuden katsoa
olevansa siitä vapaa. 8. Olennainen muutos
niissä olosuhteissa, joiden jatkumista sopimusta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
