Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vandervelde ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
617
Vandervelde—Vanginkuljetus
618
v:sta 1900 kunnanesimiehenä Ucclessa lähellä
Brysseliä; teoksia: „De la race et de sa part
d’influence dans les diverses manifestations de
1’activite des peuples" (1868), „Eecherches sur
1’ethnologie de la Belgique" (1872), „Le siöcle des
Artevelde" (1879) y. m. J. F.
Vandervelde [fandarfe’ldo], Emile (s: 1866),
bclg. sosialisti, tuli 1885 asianajajaksi, 1894
edus-tajakamarin jäseneksi; toiminut myöskin
Brysselin „uuden yliopiston" professorina. V. on
Belgian työväenliikkeen huomattavimpia
toimihenkilöitä ja erityisesti myöskin raittiusasian
harrastaja. Saksalaisten hyökättyä Belgiaan
elok. 1914 V. tuli ministeriksi; teoksia: „Les
associations professionnelles d’artisans et
d’ouv-riers en Belgique" (1891), „Le socialisme en
Belgique" (yhdessä DestrGen kanssa, 1898), „La
propri6t6 fonciöre en Belgique" (1900), „Le
col-lectivisme et l’6volution industrielle" (1900),
„L’exode rural et le retour aux champs" (1903),
„Le socialisme et 1’agriculture" (1906). J. F.
Van Diemenin-maa ks. Tasmania.
Van Duyse /fan-dö’iz], F 1 o r i m o n d (s. 1843),
flaam. asianajaja, musiikintutkija ja säveltäjä.
Julkaisi 16:nnen vuosis. alankom.
musiikkioppi-kirjoja sekä laajan kokoelman vanhoja alankom.
kansanlauluja („Het oude nederlandsche Lied",
I-IV, 1903-08). Sävelsi 7 oopperaa sekä (1873
palkitun) kantaatin „Torquato Tasso". I. K.
Van Dyck, ks. D y c k, Antoon van.
Van Dyck-ruskea [fan-de’ik-J ks. K a s s e 1 i
liru s k e a.
Vane [vein], Sir Henry (1612-62), engl.
politikko; mieltyi jo nuorena puritaanisuuteen,
lähti 1635 siirtolaisena Massachusettsiin, missä
seur. v. tuli kuvernööriksi, mutta palasi 1637
Englantiin. V. 1640 V. valittiin parlamenttiin,
missä hän, vaikka oli saanut tuottavan
laivaston-rahastonhoitajan viran, liittyi hallituksen
vastustajiin. V. 1642 syttyneen sisällisen sodan aikana
V. otti huomattavaa osaa skotlantilaisten ja
kuninkaan kanssa käytyihin neuvotteluihin,
mutta ei hyväksynyt kuningasta kohtaan
noudatettua jyrkkää menettelyä. V. 1649 V. tuli
tasavallan valtioneuvoston jäseneksi ja vaikutti
paljon laivaston kehittämiseksi ynnä Englannin
ulkopolitiikkaan ja siirtomaiden hallintoon.
V. vastusti Cromwellin diktatuuriin pyrkimistä ja
vetäytyi pitkän parlamentin hajoittamisen
jälkeen 1653 yksityiselämään; julkaisi 1656
Cröm-wellin hallitusta vastaan kirjoituksen „A
hea-ling question", minkä johdosta hän joutui vähäksi
aikaa vankeuteen. Cromwellin kuoltua V. jälleen
esiintyi parlamentissa. Restauratsionin jälkeen
V. vangittiin ja mestattiin. [Ireland, ,,Life of
H. V."] J. F.
Vaneerata 1. faneerata ks. Faneeri.
Vanellus ks. Töyhtöhyyppä.
Vanemuine, vanhin virolainen yhdistys,
..lauluseura", joka on ollut Viron nuoren
sivistyselämän kehto ja monet ajat sen parhain tuki.
Seuran perusti 1865 J. W. Jannsenin aloitteesta
14 kansallisesti herännyttä Tarton virolaista.
„V." (= Väinämöinen) otti päätehtäväkseen
laulun harrastamisen, Itämeren-maakuntain silloisten
saks. lauluseurojen tapaan. Se antoi ensimäisen
virolaisen (hengellisen) konsertin 1867 ja sai
1869 toteutetuksi Jannsenin lempiajatuksen
pannessaan Viron kansan maaorjuudesta vapautumi-
sen 50-vuotismuiston johdosta toimeen suuren
laulujuhlan, johon otti osaa 36 kuoroa ja lähes
900 laulajaa tavattoman innostuksen vallitessa.
Laulun ohella kuuluivat seuran toimintaan alusta
alkaen puheet ja esitelmät, joita sittemmin
alettiin säännöllisesti pyhäilloin pitää Tarton
virolaiselle väestölle. V. 1870 esitettiin V:ssa
ensi-mäinen vironkielinen näytelmä, Lydia Jannsenin
(Koidulan) saksasta mukailema „Saaremaa
onu-poeg", ja siitä alkaen näytelmät vakinaisesti
kuuluivat seuran toimintaohjelmaan. Puhenäytelmiin
liittyivät pian operetit ja oopperat, sen jälkeen
kuin laulukuoro oli K. A. Hermannin johdossa
suuresti edistynyt. Lukuisat konsertit sekä
Tartossa että muualla levittivät musikaalista
harrastusta ympäri maan, niin että toisessa suuressa
laulujuhlassa 1879 oli jo 1,600 laulajaa ja 400
soittajaa. Laulu- ja näytelmäharrastukset pitivät
seuraa pystyssä venäläistyttämisenkin vaikeina
aikoina. Virkeä toiminta alkoi 1906 seuran
saatua uuden, upean talon, „Vanemuine" nimisen
teatteri rakennuksen, jonka avarat suojat kävivät
pian ahtaiksi niille monenmoisille
näytelmäesityksille, konserteille, luento- y. m. kursseille,
joiden tyyssijaksi ja vaalijaksi seura tuli.
Näyttämö järjestettiin nyt vakinaiselle kannalle
palkattuine johtajineen ja näyttelijöineen.
„Vane-muine" teatteri, jonka rinnalle Virossa on jo
kehittynyt muita vakinaisia näyttämöjä omine
taloineen, on vaikuttanut suuresti virolaisen
näytelmäkirjallisuuden varttumiseen, monivuotisen
johtajan K. Menningin (1906-14) erikoisesti
harrastaessa alkuperäistä ohjelmistoa. V. 1915 oli
seuran jäsenmäärä n. 600. Laulukuorossa oli
samaan aikaan 80 henkeä, orkesterissa (vain
kesäaikana) 35 miestä ja vakinaisessa
näyttelijä-kunnassa 22 jäsentä. E. A. 8.
Vanessa ks. Nokkosperhonen.
Van Eyck ks. E y c k.
Wangenheim [varjanhäim], Hans von
(1859-1915), vapaaherra, saks. diplomaatti; tuli
upseeriksi 1879, siirtyi 1888 diplomaattiselle
uralle; toimi lähettiläänä Meksikossa, Ateenassa
ja v:sta 1912 Konstantinopolissa, missä
innokkaasti vahvisti Saksan ja Turkin välisiä
suhteita. J. F.
Vangero-w ffarjgarou], Karl Adolph von
(1808-70), saks. oikeusoppinut, v:sta 1840
professorina Heidelbergissa. V. saavutti" suuren
maineen erinomaisena opettajana; hänen teoksistaan
on mainittavin: ..Leitfaden fiir
Pandekten-Vorle-sungen" (1839-46, sittemmin nimellä ..Lehrbuch
der Pandekten".] J. F.
Vanginkuljetus. Manttaaliin pannun maan
omistajat olivat vanhastaan velvolliset
korvauksetta suorittamaan vankien kuljetusta, kunnes
1700-luvulla siitä säädettiin maksettavaksi
korvaus. Kuninkaallisella kirjeellä 11 p:ltä elok.
1812 v. järjestettiin sille kannalle, jolla se
vieläkin pääasiallisesti on. V. tarjotaan kussakin
käräjäkunnassa kihlakunnanoikeudessa urakalle
kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen kuvernööri
hyväksyy jonkun tarjokkaista.
Kruununpalveli-jat eivät saa olla vanginkuljettajina.
Vanginkuljettajan velvollisuutena ei ole ainoastaan viedä
vanki edelleen lähimmän vanginkuljettajan luo,
käräjäpaikkaan, rautatieasemalle tai vankilaan,
vaan myös antaa hänelle asunto ja ravinto.
Korvaukseksi hän saa kruunulta määrätyn kyyti-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
