Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vanaja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
615
ria rakennuksia engl. barokkityyliin;
mainitta-vimmat ovat Blenheimin linna ja Castle
Howard. — V:n teokset julk. Ward (2 nid., 1893),
„Select plays" julk. Swaen (1896). [Dametz,
„V:s Leben u. Werke" (1898); Lovegrove, „Life,
\vorks and influence of Sir J. V." (1902).]
(E. W-s.)
Vancouver [vänku’va]. 1. Saari
Pohjois-Ame-riikassa, Englannin Columbian rannikolla,
manteresta kuningatar Charlotten, Johnstonin,
Georgian ja — eteläisimpänä — San Juan de Fucan
salmen erottama; rannikon suuntainen, kaakosta
luoteeseen n. 450 km pitkä, 60-125 km leveä;
42,500 km®. — V., joka on muodostunut
trias-ja liitukauden kerrostumista sekä
graniittimas-soista, liittyy rakenteensa puolesta läheisesti
etelämpänä, Washingtonin valtiossa olevaan Olympic
harjanteeseen ja on läpeensä vuorista seutua
(Victoria huippu saaren pohjoisosassa 2,281 m).
Rannikko on kallioinen ja mutkitteleva,
erittäinkin lounaassa, missä on paljon vuonomaisia
lahtia, joista tunnetuin syvälle saareen tunkeutuva
Nootka-Sound. Ilmasto terveellinen, Kurosivo
virran vaikutuksesta verraten lämmin (kesän
keskilämpö -f 14,8°, talven -j-4°C), mutta
sateinen ja tuulinen. Suuret havumetsät
peittävät maan. Karhuja, hirviä, majavia y. m.
metsänriistaa runsaasti, samoin kaloja (lohia, sillejä
y. m.). Koillisrannikolla rikkaita hiilikaivoksia
(tuotanto 1910: 3,» milj. tonnia); monessa
kohden rautaa, vaskea, grafiittia ja nikkeliä.
Asukkaat intiaaneja (useaan heimoon lukeutuvia),
kiinalaisia ja eurooppalaisia, m. m. n. 600
suomalaista (1913), jotka omistavat saarella
nelisenkymmentä tilaa ja joista suuri osa muutti V:iin
niihin aikoihin, jolloin sinne Matti Kurikan
(ks. t.) aloitteesta perustettiin Sointula niminen
siirtola. — Tärkeimmät kaupungit: pääkaupunki
Victoria (ks. t.), saaren kaakkoispäässä, ja
Nanaimo, kivihiilialueella, Georgian salmen
rannalla. — V:n löysivät esp. merenkulkijat Juan
Perez ja Martinez 1774, mutta vasta engl.
Vancouver (ks. t.), josta saari sai nimensä, purjehti 1792
sen ympäri. Englannille kuuluu V. v.sta 1859.
— 2. Kaupunki ja tärkeä satamapaikka Englannin
Columbiassa, Kanadassa, Georgian salmen
itärannalla, viljavassa ja kivihiilirikkaassa seudussa,
vastapäätä V.-saarella olevaa Nanaimo kaupunkia
(ks. V. 1.), Kanadan pacific-radan päätekohta;
100,401 as. (1911; 1901 ainoastaan 27,010).
Säännölliset kulkuvuorot Kiinaan, Japaniin, San
Franciscoon, Alaskaan y. m. Satama tilava ja
suojattu; siellä selvitettiin tiliv. 1912-13 kaikkiaan
10,9 milj. netto rek.-ton. aluksia. Siitä tuli
ulkomaisen merenkulun osalle 3,s milj. rek.-ton.
Kuiva telakka suurimpiakin aluksia varten.
Suuria sahoja; vaunu-, kone-, sementtitehtaita;
olutpanimoja. Kauppa melkoinen; v. 1911 oli tuonnin
(teetä, silkkiä y. m.) arvo 135 milj. mk., viennin
(etupäässä puutavaroita ja turkiksia) 37 milj. mk.
— Per. 1886. J. O. O-ö.
Vancouver [vänkU’va], George (1758-98),
engl. merenkulkija, oli mukana Cookin toisella
ja kolmannella matkalla 1772-75 ja 1776-80; tutki
ja kartoitti 1792-94 Pohjois-Ameriikan
luoteisrannikon, kävi Sandwich-saarilla ja
Etelä-Ameriikan länsirannikolla. Julkaissut matkoistaan
3-osaisen teoksen: „Voyage of discovery to the
North Pacific Ocean" (1798).
616
Vandaalit, germ. kansa, joka alkuaan asui
Veikselin ja Oderin välillä; goottien mukana he
hyökkäilivät Rooman valtakuntaan; niinpä yksi
joukkokunta hyökkäsi 277 Galliaan, jossa keisari
Probus sen voitti. V:n pääosa kulki 407 Reinin
yli Galliaan ja sieltä Espanjaan, ottaen haltuunsa
tämän maan keski- ja eteläosan, jossa
Andalusian maakunnan nimi vielä muistuttaa heitä;
429 he kuninkaansa Geiserikin (ks. t.) johdolla
kulkivat Pohjois-Af rikkaan, jonne roomal.
maaherra Bonifacius oli kutsunut heidät, valloittivat
ensin Mauretanian, laajensivat sitten valtaansa
itäänpäin ja valloittivat Karthagon (439), jonka
tekivät valtakuntansa pääkaupungiksi. Täältä v.
kulkivat ryöstöretkillä Välimeren rantamailla,
Sisiliassa, Korsikassa ja Sardiniassa; Roomaa he
ryöstivät 12 päivää 455 sekä Balkanin niemimaan
rantamaita osoittaen sellaista raakuutta ja
julmuutta, että heidän nimestään johdettua sanaa
vandalismi käytetään merkitsemään julminta
hävitysraivoa. Mutta v. veltostuivat pian Afrikan
lämpöisessä ilmanalassa; kiilikeinä areiolaisina
he vainosivat oikeaoppista kirkkoa, ja kun
Geli-mer (ks. t.) oli syössyt valtaistuimelta
oikeaoppista kirkkoa suosivan kuningas Kilderikin,
lähetti Itä-Rooman keisari Justinianus
sotapäällikkönsä Belisariuksen häntä vastaan (533), ja
seur. v. (534) tämä teki lopun v:n valtakunnasta.
[L. Marcus, „Histoire des vandales en Afrique";
L. Schmidt, „Geschichte der Wandalen"; Wilser,
„Wanderwege der Wandalen’\] K. O. L.
Vandal [väda’l], Albert (1853-1910), ransk.
historioitsija; v:sta 1897 akatemian jäsen;
teok-t-ia: „Louis XV et Elisabeth de Russie" (1882),
„Napol6on et Alexandre I" (1891-96),
„L’Avöne-ment de Bonaparte" (1902-07).
Vandalismi (ks. Vandaalit), raaka ja
barbaarimainen hävittämisvimma, varsinkin kun
se kohdistuu kulttuurielämän jaloja tuotteita
(taideteoksia y. m. s.) vastaan.
Vandalitia ^s. Andalusia.
Vanderbilt [vändobilt], pohjoisamer.
rahamies-suku hollantilaista alkuperää. Cornelius V.
(1794-1877) aloitti uransa merimiehenä, rupesi
sittemmin rakennuttamaan höyrylaivoja ja perusti
v:n 1850 jälkeen useita höyrylaivalinjoja
Ameriikan ja Euroopan välille. Myöhemmin V. alkoi
suurella menestyksellä harjoittaa rautatieliikettä
ja sai vähitellen hallittavakseen 3,400 kilometriä
rautateitä; siitä lisänimi „rautatiekuningas".
V’. perusti yliopiston Nashvilleen Tennesseen
valtioon. Hänen liiketoimintaansa jatkoivat hänen
poikansa William Henry V. (1821-85), joka
1880 kustansi Kleopatran neulan nimellä
tunnetun obeliskin kuljettamisen Aleksandriasta New
Yorkiin, ja tämän poika Cornelius V.
(1843-99), joka v:sta 1886 hallitsi 35
rautatielinjaa. «/. F.
Vanderem [vudere’m], Fernand (s. 1864),,
ransk. kirjailija (oik. Fernand-IIenri V a n d e
r-heym). Toimi sanomalehtimiehenä, ollen m. m.
„Echo de Paris" lehden avustajana. V. on
julkaissut romaanit „La patronne" (1891), ,.La
cendre" (1894), „Charlie" (1895), „Le chemin de
velours" (1895), „Les deux rives" (1897) sekä
näytelmät „Le calice" (1898) ja ,.La pente
douce" (1901) y. m. (E. W-s.)
Vanderkindere, L6on (1842-1906), belg.
historioitsija; v:sta 1873 professorina Brysselissä,
Vancouver—Vanderkindere
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
