Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vatsakalvo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
753
Vatsakalvo—Vatsapaita
754
Vatsakalvo (peritoneum) ihmisellä ou
pleura-kalvon tavoin muodostunut ohuesta
sidekudosker-roksesta ja sen päällä olevasta yhdenkertaisesta
levy soi ukon (endotelin) muodostamasta
kalvosta. Se peittää yhtenäisenä tapettimaisena
kerroksena vatsaontelon seinämäin sisäpintaa
(seinä-myötäinen v., peritoneum parietale), kohoaa
sisäelinten verisuonia ja hermoja seuraten
kahdenkertaisena levynä ruumiinontelon takaseinämästä
sisäelimiin (vapaa v., peritoneum mesenteriale)
ja ympäröi näitä (sisusmyötäinen v., peritoneum
viscerale). Sitäpaitsi v. muodostaa vatsaontelon
elinten väliin useita siteitä ja poimuutuu
mahalaukun isosta kaarroksesta alas suoliston ja
vatsaontelon etuseinän välissä kulkevaksi
vatsapaidaksi (omentum majus). Lantio-ontelossa se
peittää sekä seinämää että elimiä ainoastaan
ylhäällä, alempana nämä elimet ovat v:sta
vapaat. V:n ja vatsaontelon takaseinämän välissä
on niinikään n. s. v:n takaisia
(retroperito-neaalisia) elimiä, joista tärkeimmät ovat
munuaiset. — Selkärankaisilla eläimillä v. yleensä on
samanluontoinen kuin ihmisellä. Y. K.
Vatsakalvontulehdus (peritonitis) syntyy
bakteerien päästessä tunkemaan vatsaonteloon. Tämä
saattaa tapahtua joko alaruhon haavoittuessa
siksi syvältä, että vatsan seinämät tulevat
puhkaistuiksi tahi eri vatsaeliinien joutuessa alttiiksi
joillekuille taudillisille tapahtumille, esim.
syövälle, joka vähitellen leviää näitä elimiä
verhoajaan vatsakalvoon saakka. Samaten
mahalaukussa ja suolissa esiintyvät haavoittumat (ulcus
ventriculi, duodeni, jejuni, ilei), voivat viedä
mahalaukun tai suolen seinän puhkeamiseen,
jolloin näiden elimien bakteeririkas sisällys
tunkeutuu vatsaonteloon aikaansaaden sen kalvon
tulehtumisen. Ehkä useammin kuin edellä
mainitut seikat aiheuttaa v:n syntymisen äkillinen
umpilisäkkeentulehdus (ks. t.) siten, että siinä
kehittynyt märkäpesäke puhkeaa vatsaonteloon.
Riippuen kulloinkin aiheuttavasta syystä tauti
saa milloin äkillisen (esim.
umpilisäkkeentulen-duksen aiheuttamana), milloin kroonillisen (esim.
syövän tai tuberkuloosin aiheuttamana) luonteen.
V:n taudinmerkkeinä esiintyy kipuja vatsassa
ynnä arkuus kosketukselle, mikä arkuus muun
muassa myöskin ilmenee potilaan yrittäessä
nostaa jalkaansa tai muuten tehdä liikkeitä, joissa
alaruhon osat tulevat liikahtaneeksi. Vatsa
pullistuu jonkinverran ja potilas pingoittaa
vaistomaisesti vatsalihaksiaan, joten vatsan seinämät
tuntuvat kovilta. Kaikissa äkillisissä v:n
kohtauksissa ilmenee enemmän tai vähemmän
kuumetta. V. on yleensä arveluttava tauti, joka
vaatii asianymmärtäväistä hoitoa ja monessa
tapauksessa sangen pikaista apua. Jos on vähänkin
syytä epäillä v:ta, paneutukoon potilas heti
vuoteeseen ja: pidettäköön jääpussia aristelevalla
vatsankohdalla. Sairas älköön nauttiko mitään
karkeampaa ruokaa, vaan tyytyköön ottamaan
vain vähin erin maitoa, kunnes ehditään hankkia
lääkäri potilasta tarkemmin tutkimaan.
M. 0-B.
Vatsakivut, erilaiset vatsaontelossa tuntuvat
kivut, jotka voivat johtaa alkunsa mahalaukussa
olevista taudeista, suoliston, vatsakalvon,
virtsa-elinten tai vatsaontelon rauhasten taudeista.
Myös sekä sisäiset että ulkoiset tyrät tai
vatsaontelon seinämän lihasten reumaattiset taudit
voivat aikaansaada „vatsakipuja". Vaikeimmat v.
ovat kohtauksittain ilmestyvät „koliikit", kuten
virtsa- ja sappikivikoliikit ja koliikit
paksussa-suolessa, suolen tukkeutuman (suolisolmun, tyrän,
suolen kiertyinisen j. n. e.) aikaansaamat kovat
tuskat, umpilisäkkeentulehduksessa ja
vatsakalvontulehduksessa ilmenevät kivut sekä
muutamat hermostohäiriöt (gastriset kriisit). V.
tuntuvat useimmissa tapauksissa vatsan seutuvilla,
mutta voivat myös säteillä selkään, rintaonteloon
tai alaraajoihin. Y. K.
Vatsaleikkaus ks. Laparatomia.
Vatsan jännejuova 1. valkoinen viiva
flinea alba) on jännesauma, joka kulkee
vatsan-seinämässä miekkalisäkkeestä alas häpyliitokseen.
Tämä jännesauma liittää toisiinsa
kummankin-puolisten leveiden vatsalihasten jännelevyt. Se
on yläosassaan leveämpi kuin alhaalla. Yhdessä
kohdassa on tässä jännesaumassa reikä, napa
(umbilicusj. Tämän reiän reunoihin muodostuu
jännesauman säikeiden kanssa yhteen kuuluvista
sidekudossäikeistä rengasmainen vahvike, joka
tukee napa-aukkoa. Jos tämä vahvike höltyy,
laajenee napa-aukko, ja se taas voi johtaa
napa-tyrän syntyyn. V. j:ssa on toisinaan muitakin
heikkoja kohtia, joiden kautta suolenmutkat
voivat pullistua ulos tyriksi (liernice lince albcej.
Y. K.
Vatsanpohjataudit ks. Naistaudifc.
Vatsanpullistus johtuu useimmissa
tapauksissa kaasujen muodostuessa paksuunsuoleen,
jolloin sanottu suoli ja myös vastaavalla kohdalla
vatsanseinämä pullistuu. Samalla tuntuu kipuja
(ks. Koliikki) ja kuuluu usein kuriseva ääni.
V. voi johtua myös kaasujen pullistaessa
mahalaukkua. Tällöin turvotus sijaitsee vatsaontelon
yläosassa. Erittäin suureksi voi vatsa pullistua
kroonillisessa vatsakalvontulehduksessa, jolloin
vatsaonteloon keräytyy suuret määrät nestettä.
Samanlaisen vatsaontelon vesipöhön aiheuttaa
usein myös jossakin vatsaontelon elimessä oleva
syöpätauti, sekä taudit, jotka aiheuttavat
häiriöitä verenkierrossa (esim. eri svdänviat).
Y. K.
Vatsaontelo fcavum peritonei 1. c. abdominale)
on ruumiinontelon takimainen (ihmisellä alin)
osa, jonka sen etumaisesta osasta, rintaontelösta,
erottaa pallea. V:n etu- ja sivuseinämä on
leveiden vatsalihasten, takaseinä selkärangan ja
siihen liittyväin lihasten muodostama. Sen
taka-ala-osaa nimitetään lantio-onteloksi. Tämän seininä
ovat kummankinpuoliset lonkkaluut ja näiden
välissä takana ristiluu. V:n yläosaa sanotaan
varsinaiseksi v :ksi erotukseksi sen alaosasta,
lantio-ontelosta. V :ssa sijaitsevat
ruuansulatus-elimet, lukuunottamatta ruokatorvea, nielua ja
suuonteloon liittyviä elimiä, sekä perna ja
munuaiset. Sen alaosassa, lantio-ontelossa
sijaitsevat sukupuolielimet ja virtsarakko. V;n
seinämän sisäpintaa sekä useimpia sen elimistä
peittää vatsakalvo (ks. t.). vrt. Rintaontelo.
Y. K.
Vatsapaita (omentum majus) on osa
vatsakalvoa (vrt. t.). Se lähtee ihmisellä mahalaukun
isosta kaarroksesta kahtena lehtenä, v:n
etumainen lehtipari kulkee suolien etupuolella, näiden
ja vatsaontelon etuseinän välitse alaspäin navan
seutuville tai alemmaksikin. Tässä kohden v-.n
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
