Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vazov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
767
den taidemusiikin arvoon. Tästä aloitteesta virisi
sittemmin 19:nnen vuosis. saks.-romanttinen
oop-peratyyli (Marsehner, Wagner y. m.). W:n muut
oopperat eivät kohonneet „Taika-ampujan" tasalle.
„Preciosa" (1821) on puhenäytelmä, johon W.
sävelsi värikkäitä mustalaislauluja ja -marsseja.
„Euryanthe"ssa hän yritti siirtää kehittämänsä
romanttisen tyylin traagillisen oopperan alalle.
Yritys ei onnistunut, huolimatta ensiesityksen
(Wienissä 1823) herättämästä innostuksesta.
W:n joutsenlaulu oli „Oberon",
itämaalais-aiheinen satu- ja keijukaisooppera (ensiesitys
Lontoossa 1826).
Liikarasituksen ja Dresdenin taideolojen
aiheuttamien alinomaisten hankausten kuluttamana
katkesi W:n elämä 6 viikkoa „Oberon"in
ensiesityksen jälkeen. W:n orkesterityylille
ominaista oli loistava ja luonteenomainen
sointiväri-tys. Hän oli ensimäinen, joka kaamean tai
räikeän erikoisvärin aikaansaamiseksi käytti
puhal-lussoittimien ylimpien ja alimpien äänialojen
jalostumattomia säveliä. W. oli myös etevä
pianisti. Hänen pianosävellyksensä (4 sonaattia,
2 konserttoa y. m.) ovat orkesterimaisen
loisteliaita. W. sävelsi myös 2 sinfoniaa, useita
kamarimusiikki- sekä viulu-, klarinetti-,
fagotti-ja käyrätorvisävellyksiä, kuorolauluja, aarioita,
lastenlauluja, 2 messua v. m. [W:n elämäkertoja
ovat kirjoittaneet hänen poikansa Max von W.
(1864-66), Jähns (1873), Reissmann (1882) ja
Serviöres (ransk., 1907).] 1. K.
Weber [vebor], Max (s. 1864), saks.
taloustieteilijä, v:sta 1897 professorina Heidelbergissa;
julkaissut m. m. „Zur Geschiclite der
Handels-gesellschaften im Mittelalter" (1889), „Die
römische Agrargeschichte in ilirer Bedeutung fiir
das Staats- und Privatrecht" (1891); toimittaa
yhdessä W. Sombartin ja E. Jaffön kanssa
aikakauskirjaa ,,Archiv fiir Sozialvvissenschaft und
Sozialpolitik". J. F.
Weber [vebar], Otto (1827-67), saks. lääkäri,
tuli 1862 patologisen anatomian ylimääräiseksi
professoriksi sekä nimitettiin 1865 kirurgian
professoriksi Heidelbergiin. W:iä pidetään
uranuurtajana patologisen anatomian alalla. Hänen
tieteellisestä tuotannostaan mainittakoon ennen
muita julkaisut ,,Die Knochengesclnviilste in
ana-tomisclier und praktischer Bezieliung" (1856) ja
,,Handbuch der allgemeinen und speziellen
Chi-rurgie". M. O-B.
Weber [vebor], Wilhelm Eduard
(1804 91), saks. fyysikko, nimitettiin ylim.
professoriksi lialleen 1828 ja Göttingeniin 1831,
erotettiin valtiollisista syistä viimemainitusta
virasta 1837, eli sen jälkeen 6 v.
yksityistiede-miehenä, kunnes hän 1843 siirtyi professoriksi
Leipzigiin. V. 1849 W. palasi entiseen virkaansa
Göttingeniin, missä hän pysyi kuolemaansa
saakka. Göttingenissä W. tutustui Gaussiin ja
otti osaa hänen maamagneettisiin tutkimuksiinsa.
Yhdessä he julkaisivat laajan tutkimussarjan
„Resultate aus den Beobachtungen des
Magne-tischen Vereins von 1836-41" (1836-43, 6 nid.)
ja ,,Atlas des Erdmagnetistnis" (1840). Kun
mainitut tutkimukset suoritettiin osaksi
tähtitieteellisessä observatorissa, osaksi fysikaalisessa
labo-ratorissa, niin nämä kaksi tiedemiestä yhdistivät
yhteistyön helpottamiseksi molemmat
rakennukset laatuaan ensimäisellä sähkömagneettisella
768
osoitinlennättimellä (1833). Tunnetussa
julkaisusarjassaan „Elektrodynamische
Maassbestimmun-gen" (1846-78), joka käsittää 7 eri julkaisua,
W. esittää yleisen sekä sähköstaattisia että
sähkö-dvnaamisia ilmiöitä käsittävän peruslakinsa
(1846) ja todistaa sähködynaamisen peruslain
oikeaksi erittäin tarkoilla kokeilla ja
mittauksilla, selostaa uusia nerokkaita
havainto-menetel-miä ja koneita (esim. sähködynamometrin),
soveltaa absoluuttista mittajärjestelmää (ks. Mitta)
sähkösuureiden mittaamiseen. W:n suoritukset
viimemainitulla alalla ovat olleet hyvin
merkitykselliset sähkötekniikallekin, sillä
sähköteknikkojen kokous Pariisissa 1881 pani pohjaksi hänen
tutkimuksensa hyväksyessään kansainvälisen
•sähkömittajärjestelmän. — W. julkaisi jo
ylioppilaana yhdessä vanhemman veljensä Ernst
Heinrich W :n kanssa uraauurtavan,
aaltoliikettä käsittelevän teoksen „Die Wellenlelire
auf Experimente gegriindet" (1825). Muita
teoksia : „Mechanik der menschlichen Geliwerkzeuge"
(1836, yhdessä nuoremman veljensä Eduard
Friedrich W:n kanssa); „Anwendung der
magnetischen Induktion auf Messung der
Inkli-nation mit dem Magnetometer" (1853),
„Galvano-metrie" (1862). W:n kootut 6 nid. käsittävät
teokset on Göttingenin tiedeseura julkaissut
(1892-94). U. 8:n.
Weberin laki, sielut., E. H. Weberin
keksimä, aistimuksien voimakkuutta koskeva laki.
Tajutun aistimuksen voimakkuus on tietysti
riippuvainen sen fyysillisen kiihottimen voimasta,
joka vaikuttaa aistimeen (vrt. Aisti). Weber
huomasi yleensä olevan tarpeen, että kiihottimen
voimakkuus lisääntyy samalla
murto-osalla entisestä voimastaan, jotta aistimus
tuntuisi lisääntyneen yhtä suuressa määrässä .1.
yhtä huomattavasti; esim. jos kättä painaa
100:n gramman paino, niin 30:n gr:n lisäys
painoon 011 yhtä selvästi tuntuvissa, kuin jos
1,000 :n g:n painoon lisätään 300 g. Tämän
lain merkitystä on käsitetty ja sen syitä
selitetty monin eri tavoin. Esim. Wuudt selittää,
että se on ilmaus siitä yleisestä ..suhteellisuuden
laista" (ks. t.), joka on voimassa sielunelämässä;
toiset etsivät erikoisia fysiologisia syitä, joiden
heidän mielestään täytyy olettaa aiheuttavan
tiimän asian laidan, Fechner antaa oman
selityksensä. vrt. Psykofysiikka,
Erotuskyn-n v s. A. Or.
Webster [ue’bsta], Daniel (1782-1852), amer.
valtiomies; tuli aikaisin tunnetuksi etevänä
asianajajana; oli useita kertoja jäsenenä kongressin
edustajahuoneessa, missä 1820-luvulla ajoi perille
unionin rikoslain uudistuksen, ja sittemmin
senaatissa. Valtiosihteerinä 1840-43 hän sai Englannin
kanssa aikaan v:n 1842 sopimuksen rajojen
järjestelystä y. m.; 1850-52 uudelleen
valtiosihteerinä. W:n kirjoitukset julkaistiin 1851. [Curtis,
„Life of D. W."] J. F.
Webster /ue’bstoJ, John, engl. dramaatikko,
kirjoitteli n. 1602-24. Hänen elämästään ei
tiedetä mitään; hänen arvellaan kuolleen n. 1654.
W. 011 kirjoittanut muutamia oivallisia
murhenäytelmiä: „The wliite devil, or Vittoria
Coroui-bona" (1612), „The duchess of Malfi" (1619),
„The devil’s law case", „Appius and Virginia"
(1654). W. on aikansa huomatuimpia runoilijoita;
luinen parhaat näytelmänsä ovat järkyttäviä esi-
VVeber— YVebster
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
