- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
769-770

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Webster ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

769

Webster—Weckström

770

tyksiil rikosten maailmasta oivallisine
luonteen-kuvauksineen. VV:n teoksia ovat jirlk. Dyce
(1857), Hazlitt (4 nid. 1857), Symonds (1888-93).
[Gosse, „Seventeenth-Centurv Studies" (1883) ;
St oli, „J. W. etc." (1905).] ’ (E. W-s.)

Webster Jue’bsto], Noah (1758-1843), amer.
sanakirjantekijä. W. toimi asianajajana,
sanoma-lehtimiehenä ja tuomarina, mutta saavutti
enimmin huomiota koulu- ja sanakirjojen tekijänä;
hänen tätä alaa koskevista julkaisuistaan
mainittakoon: „A grammatical institute of the englisli
language" (1783-85) ja hänen kauan suuressa
maineessa ollut sanakirjansa ,,The ameriean
dietiouary of the englisli language" (1828).

Vecchi [vekki], Orazio (1550-1605), it.
kuoronsäveltäjä. Toimi Modenassa kirkko- ja
hovikapellimestarina sekä hovin
musiikkiopetta-jana (v;sta 1598). Sävelsi, paitsi kirkkohymnejä
ja madrigaaleja, »Amfiparnasso" uimisen
koomillisen laulunäytelmän, jossa kulissien taakse
kätketyt kuorot suorittivat näyttämöllä mykkinä
toimivien henkilöitten lauluosat. Teoksen
esipuheesta päättäen V. luuli olevansa ensimäinen
tiiliä alalla. On kuitenkin löydetty paria
vuosikymmentä varhaisempiakin samantapaisia
varsinaisille sävelnäytelmille tietä raivaavia teoksia.

’ I. K.

Vecellio [vetse’-], T i z i a n o ks. T i z i a n.

Wechter [velitcr], Esaias (1701-76),
kauppias. valtiopäivämies; tuli 1741 raatiniieheksi
Turussa; perusti 1738 sinne villa- ja
verkatehtaan, Littoisiin värjäys- ja valkaisulaitoksen.
W. oli mukana vv:ien’l734, 1738-39 ja 1742-43
valtiopäivillä kuuluen myssypuolueeseen ja ollen
salavaliokunnan jäsenenä. Vv. 1738-39
valtiopäivillä W. salavaliokunnassa puolusti sitä
käsityskantaa että virkoja täytettäessä Suomessa
etusija oli annettava suomen kieltä osaaville.

J. F.

Veckelaks 1. Vekkelaks ks.
Vehkalahti.

Weckherlin [vekarlln], Georg Rudolf
(1584-1653), saks. runoilija. Opiskeli jonkun
aikaa lakitiedettä, oli Stuttgartissa
Wiirtten\-bergin herttuan Johann Friedrichin palveluksessa,
asettuen sittemmin pysyväisesti Englantiin
asumaan. toimien erilaisissa valtiollisissa tehtävissä.
Runoilijana W. on Opitzin (ks. t.) edeltäjiä; hän
koetti uudistaa saks. runotekniikkaa ottaen
esikuvakseen ransk. renesanssirunouden. Varsinkin
oli Ronsardin vaikutus W:iin määräävä. Hänen
tuotantonsa käsittää virsilauluja, oodeja,
sonetteja sekä juoma- ja rakkauslauluja („Oden u.
Gesänge", 2 nid. 1618 ja 1619, ,,Geistliche u.
\veltliche Gedichte" 1641). W. • on sepittänyt
myöskin kertovan runoelman Kustaa Aadolfin
kuolemasta sekä muutamia proosateoksia.
Kriitillisen painoksen W:n runoista julk. Fischer (2 nid.
1893-95). [Conz, »Nachrichten von dem Leben
u. den Schriften W:s" (1802); Höffner, „W:s
Oden u. Gesänge" (1865).] E. W-s.

Weckman, Knut (s. 1860), näyttelijä. W.
syntyi Hämeenlinnassa, liittyi koulusta päästyänsä
18-vuotiaana suom. teatteriin, jossa toimi v:een
1915. Hän oli eloisa ja päivänpaisteinen
näyttelijä. teatterin käytetyimpiä voimia koomillisissa
osissa (n. 400 osaa), joista mainittakoon esim.
..Reviisorin" Hlestakov, Strindbergin Onnen
Pekka, Reif von Reiflingen Moserin
huvinäytel-25. X. Painettu "/„ 18-

mässä »Sota rauhan aikana", Brandon ja Thomaan
»Charleyn täti" ja »Nummisuutarien" Iivari.

V. T.

Wecksell [-se’l], Josef J u 1 i u s (1838-1907),
runoilija. W. syntyi ja kävi koulunsa Turussa.
Hän alkoi jo
12-13-vuotiaana runoilla ja
sepittää pieniä
näy-telmä-kokeita, joista
muudan, »Tre friare",
esitettiin Turussa 1854
hänen lukiossa
ollessaan. Pari vuotta
myöhemmin alkoi hänen
runojansa ilmestyä
Ȁbo
Underrättelser"-issä. Tultuaan 1858
ylioppilaaksi W. antautui
koko sielullaan
toveri-elämään, samalla
ahkerasti runoillen ja
sommitellen keveitä
näytelmiä. V. 1859
esitettiin hänen
ylioppilas-komediansa »Tvä studenter pä runosamling", ja
jouluksi 1860 ilmestyi häneltä runokokoelma
„Valda ungdomsdikter". Samoihin aikoihin W.
ryhtyi kirjoittamaan murhenäytelmää »Daniel
Hjort", jonka aihe oli peräisin jo kouluajalta
ja joka valmistui keväällä 1862 ja herätti seur.
syksynä teatterissa esitettynä harvinaista
ihastusta. Mutta parantumaton mielisairaus teki
lopun niistä suurista toiveista, joita tuohon
24-vuotiseen runoilijaan kiinnitettiin. — W:n
runous on muotovalmista, rikassointuista ja
lennokasta. Sen pääsuunta on romanttinen. Siinä
tuntuu vaikutuksia ruots. romantiikasta, Heinestä
ja Byronista, Goethestä ja Schilleristä, ennen
kaikkea kuitenkin kotim. edelläkävijöistä, esim.
Topeliuksesta. Isänmaallinen mahtiponsi ja
ihanteinen lapsuudenusko yhtyy siinä omakohtaisesti
elettyyn synkkämielisyyteen ja maailmantuskaan,
ja kirkas äly murtautuu läpi romanttisen
tunne-usvan, antaen hänen säkeillensä persoonallisen
sävyn ja moniväreisyyden, joka syvimmissä
kohdissaan kuuleutuu särkyvän herkäksi ja raskaasti
kohtalontuntoiseksi. Hänen taiteensa korkein
huippu on kuitenkin »Daniel Hjort",
suurisuuntainen tragedia, jonka aihe on saatu Suomen
historiasta (ks. II j o r t, Daniel) ja joka on
syntynyt lähinnä Shakespearen „Hamlet"in ja
mahdollisesti myös Goethen »Tprquato Tasso"n
merkeissä. Siinä ilmenee harvinaista
luonteen-kuvaustaitoa ja voimakasta paatosta, se on
tyyliltään romanttinen, sanonnaltaan
monivälkkyi-nen, rakenteeltaan johdonmukainen ja kiinteä,
kokonaisuudessaan parhaimpia draamatuotteita,
mitä Suomen kirjallisuus on koskaan
synnyttänyt. [Arvid Mörne, »J. J. W." (1911).]

V. T.

Weckström [vek-J, Mathias (1803-73),
kokoilija, tuli ylioppilaaksi 1823 ja toimi
sittemmin jonkun aikaa postialalla. Hänen
monipuolisista kokoelmistaan olivat arvokkaimmat
raha-ja autografikokoelmat; julkaissut m. m.
»Geo-grafiskt-statistiskt lexikon öfver Finland" (1852),
joka käsittää vain Ahvenanmaan; alkuunsa
pysähtyivät myöskin »Myntbeskrifning eller
underrättelser uti kunskapen om mynt" (1853)

J. J. Wecksell.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:51 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0401.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free