Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vehkaleipä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
793
Vehkaleipä—Vehnä
794
nimi (Veckelaks Nystad ja Veckclax), vrt.
H a m i n a, historia, palsta 63. L. B-nen.
Vehkaleipä ks. C a 11 a palustris.
Wehlau [vii-], pieni kaupunki Itä-Preussissa,
Königsbergin hallitusalueella, Pregelin ja Allen
yhtymäkohdassa, Berlin-Eydtkulinenin-radan
varrella. — W:ssa tekivät Puola ja Brandenburg
1657 sopimuksen, jonka mukaan edellinen
tunnusti Preussin herttuakunnan riippumattomaksi,
jälkimäisen luopuessa Länsi-Preussissa
tekemistään valtauksista ja Ermelandin
hiippakunnasta.
Vehmaa (ruots. Vemo 1. Vehmo).
1. Kunta, Turun ja Porin 1., Vehmaan kihlak.,
Vehmaan Lokalahden mmismiesp.; kirkolle
Rau-tilan laivasatamasta (merenrannalta) 10 km,
Uudestakaupungista 31 km, Turusta 55 km.
Pinta-ala 183,» km2, josta viljeltyä maata (1910)
5,112 ha (siinä luvussa luonnonniityt 342 ha,
puutarha-ala 14 ha). Manttaalimäärä 1 13 23/21,
talonsavuja 220, torpansavuja 95 ja muita
savuja 321 (1907). 3,651 as. (1915) ; 804
ruokakun-laa. joista maanviljelys pääelinkeinona 429:llä
(1901). 731 hevosta, ’ 2,327 nautaa (1914). —
Kansakouluja 5 (1917). Vakka-Suomen
maamieskoulu, puutarhakoulu ja talouskoulu (Rautilassa).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen
Taivassalon kanssa. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia:
Vehmassalmen höyrysaha ja mylly. Vinkkilän
ja Rautilan osuusmeijerit, Uhlun kivilouhimo. —
Vanhoja kartanoita: Nuhjala, Ristinkylä, Koski,
Bergvik ja Viiainen. — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Turun arkkihiippak., Vehmaan
rovastik.; vanha emäseurakunta, mainitaan
asiakirjoissa jo 1300-luvun alkupuoliskolla. V:seen
kuuluu vielä (1917) toistaiseksi Lokalahden
(ks. t.) kappeli. Kirkko, maamme vanhimpia,
rak. harmaasta kivestä keskiajalla; kirkon
lisäksi on 2 rukoushuonetta, toinen
kirkonkylässä, toinen Nuhjalassa. [K. Killinen,
,,Muinaisjäännöksiä Vehmaan kihlakunnassa" (Suom.
uminaism.-yhd. aikak. VII).] L. II-nen.
Vehmaa, maatila Tyrvään pitäjässä, 31/2 km
Vammalan kauppalasta, 4km Tyrvään
asemalta, kauniilla paikalla Rautaveden rannalla.
V. on verotila, jonka muodostavat
yhdysviljelyk-sessä olevat Vehmaan ja Huiskon tilat; sen
pinta-ala on 1 manttaali ja suuruus 370 ha, josta
65 ha peltoa. — V:ri ensimäisinä omistajina
mainitaan eräs kapteeni von Schantz, jolta se
siirtyi rahvaan miehille (Torkkala, Seppä, Lii
-mola. Kyttä). Senjälkeen se oli nelisenkymmentä
vuotta Vegelius-suvulla ja on sen nyk. omistaja
maanviljelijä K. Vehmaa. — V:n päärakennus,
Vegeliusten rakennuttama, on n. 50 v:n vanha.
Taloa ympäröi laaja puisto ja puutarha, jossa
huomattavassa määrässä viljellään ulkomaisiakin
hedelmäpuita. E. C-g.
Vehmaan kihlakunta käsittää Vehmaan,
Lokalahden, Taivassalon, Kustavin, Tniön,
Velkuan, Uudenkirkon, Uudenkaupungin (maalaisk.),
Laitilan, Kodisjoen, Pyhärannan ja Pyhämaan
kunnat, sekä pieniä osia Rauman
maalaiskunnasta; Turun ja Porin lääniä. Pinta-ala (maata)
1.675,5 km»; väkiluku v. 1908 30,935 henkeä
(=18,5 1 :tä km’- :iä kohti).
Vehmaan rovastikunta käsittää Vehmaan,
Lokalahden, Taivassalon, Velkuan, Iniön,
Kustavin, Uudenkaupungin, Uudenkirkon, Laitilan.
Ilinnerjoen, Pyhärannan, Pyhämaan, Rauman ja
Lapin seurakunnat Turun arkkihiippakuntaa.
Vehmaan tuomiokunta käsittää seuraavat
3 käräjäkuntaa: 1. Mynämäki, Karjala ja
Mietoinen; 2. Vehmaa, Lokalahti, Taivassalo,
Kustavi, Iniö ja Velkua; 3. Uusikirkko,
Uusikaupunki (maalaisk.), Laitila, Kodisjoki, Pyhämaa
ja Pyhäranta. Turun hovioikeuden alainen.
Vehmainen, rautatieasema (V 1.)
Tampereen-Haapamäen rata-osalla, Messukylän pysäkin ja
Kangasalan aseman välillä 8 km Tampereelta;
etäisyys Helsingistä 195 km.
Vehmaisten kartano (ruots. V e h m a i s)
sijaitsee Juvan pitäjän pohjoiskulmalla, 50 km
koilliseen Mikkelin kaupungista, 38 km Joroisten
asemalta. V. on 6 tilaa käsittävä rustholli,
suuruudeltaan 4 manttaalia, 4,514,2s ha. —V. k:n
ensimäinen tunnettu omistaja on kappalainen
Fredrie Sveconius 1600- ja 1700-lukujen
taitteessa. Oltuaan välillä Wahl- (1712-24),
Fiune-(1724-71) ja Poppius-suvuilla (1771-95) se joutui
viimeksimainittuna vuonna eversti K. II.
Groten-feltille ja on siitä alkaen pysynyt tämän suvun
hallussa. Nyk. omistaja agronomi Nils C. J.
Grotenfelt v:sta 1916. — V. k:n 2-kerroksinen,
lavea päärakennus on rakennettu 1849. Eräiden
huoneiden arvokas kalusto polveutuu
1700-luvulta. E. C-g.
Vehmalainen (ruots. Veli m ai a is),
Mynämäkeen kuulunut entinen kappeli, joka
lakkautettiin keis. käskykirj. 2 p:ltä helmik. 1860;
sen alue liitettiin Karjalan (ks. t.)
kappelin alueeseen. V:n kirkko sijaitsi 3 km
kaakkoon Karjalan nykyiseltä kirkolta, n. 15 km
Mynämäen kirkolta koilliseen. — V. perustettiin
saarnahuonekunnaksi 1738, sai kappelioikeudet
1771, jolloin siilien yhdistettiin Karjalan
rukoushuonekunta, kunnes viimemainittu taas 1796 sai
kuninkaallisella luvalla muodostaa oman
kappelin. L. H-nen.
Vehmersalmi, n. 6 km pitkä, aivan kapea
salmi Kallaveden ja Suvasveden välillä,
Kuopion-Heinäveden kulkuväylällä, n. 25 km Kuopiosta
kaakkoon, erottaa Soisalon pohjoispään
Ritonie-men eteläpäästä. V:n seutujen erinomainen
Iuonnonihanuus on saattanut salmen ympäristöt
suosituksi kesänviettopaikaksi varsinkin
kuopiolaisille, jotka siellä omistavat lukuisan joukon
kesähuviloita. Höyrylaivalaituri. — V:n
ympäristöt, V:n kylä lähiseutuineen, muodostavat
oman rukoushuonekunnan, joka kuuluu
vielä (1917) toistaiseksi Kuopion
maaseurakuntaan, mutta on määrätty eroamaan omaksi
khra-kunnaksi sen. päät. 1 p:ltä helmik. 1899. Kirkko
puusta, rak. 1886, sijaitsee V:n itärannalla.
L. H-nen.
Vehmo ks. V e h m a a.
Vehnä (Triticum), kasvisuku heinäkasvien
heimossa; läheistä sukua ohralle ja rukiille.
Korkea-ka.-vuisia heiniä, joilla on 2—8-kukkaiset tähkylät
kerrotussa tähkässä, lappea sivu lapakkoon päin;
kajeet leveähköt; jyvä, jossa on syvä sivukouruja
karvatupsu kärjessä, on joko irrallaan t. kiinteästj
helpeiden sisällä. Paitsi villinä kasvavia lajeja,
joita meillä 011 3 ja joista tärkein 011
juolavehnä (ks. t.), kuuluu sukuun useampia
viljakasveina viljeltyjä lajeja, joiden systemaattinen
selvittely on erittäin vaikea ia vielä
keskeneräinen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
