Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Weingartner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
803
Weiss—Veisto
804
bergissä, v:sta 1863 vakinaisena Kielissä,
v:sta 1877 Berliinissä; erosi virastaan 1908.
Synoptisessa evankeliumitutkimuksessa W. on n. s.
„kaksilähdeteorian" kannalla, väittäen, että
Matteukseen perustuva lauselmalähde on sisältänyt
myöskin kertomuksia, joita tavataan Markuksella,
ja että Markus on käyttänyt tuota lähdettä. Siten
hän kiertää n. s. alkumarkushypoteesin.
Vertauksen ja allegorian välillä hän tekee selvän eron.
l:sen Pietarin kirjeen hän selittää aitoperäiseksi,
asettaen sen aikaan ennen Paavalin teologian
muodostusta. Yleensä W. on konservatiivinen
tutkija, joka koettaa selittää kaikki U:n T:n
kirjat, vieläpä 2:sen Pietarin kirjeenkin,
aitoperäi-siiksi, s. o. traditsionin mukaisten kirjailijain
tekemiksi. Uskonnonhistoriallista menetelmää
hän ei ole omaksunut. W:n lukuisista teoksista
mainittakoon: ,,Lehrbuch der Eini. in das.N. T."
(3 :s pain. 1897); „Lehrbuch der bibl. Theol.
des N. T:s" (7:s pain. 1903); „Leben Jesu"
(4 :s pain. 1902); U:n T:n tekstijulkaisuja:
kirjoitti Meyerin kommentaarisarjaan
Matteuksen (10:s pain. 1911), Markuksen ja Luukkaan
(3 :s pain. 1901), Johanneksen (9:s pain. 1902),
Roomalaiskirjeen (9:s pain. 1899), Timoteuksen
ja Tiituksen (7:s pain. 1902), Heprealaiskirjeen
(6 :s pain. 1897), ja I-III Johanneksen (6:s pain.
1900). Yleistajuisia: „N. T. deutsch mit
Erklä-rungen" (1907) ja „Luthers tlbersetzung nach
dem Grundtexte berichtigt u. verbessert" (1909).
2. Johannes W. (s. 1863), edellisen poika,
myös U:n T:n tutkija, v:sta 1890 ylim. prof.
Göttingeuissä, v:sta 1895 vakinaisena prof.
Mar-burgissa, v:sta 1908 Heidelbergissa. W. edustaa
uskonnonhistoriallista suuntaa U :n T:n
tutkimuksessa; kirjoittanut m. m.: ,,Die Predigt Jesu
vom Reiclie Gottes" (2:nen pain. 1900),
,,Kom-mentar zum Lukas" (1892), „tvber die Kraft"
(2:nen pain. 1912), „Uie Offenbarung Johannes"
(1904), „Die Aufgaben der neutest. Wissenscliaft
in der Gegenwart" (1908), „Paulus und Jesus"
(1909), „Jesus von Nazareth, Mythus oder
Ge-schichte" (1910), „Kommentar zum 1.
Korinther-brief" (1910). A. F. P-o.
Weiss [väis], Christian Samuel
(1780-1856), saks. mineralogi, v :sta 1810 mineralogian
professorina Berliinissä. W. on kehittänyt
geometristä kristallografiaa ja keksinyt (hänen
mukaansa nimitetyn) kidepintojen merkitsemisen
parametrisuhteilla. vrt. Kide. P. E.
Weiss [väisj, Emil Rudolf (a. 1875), saks.
taidemaalari, opiskeli osaksi Karlsruhen
akatemiassa, osaksi Pariisissa ja Stuttgartissa.
Liittyen värikäsittelyltään ransk. mestareihin,
varsinkin Cözanneen, hän on hienon väriaistinsa
avulla luonut varsinkin kukka- ja
asetelma-(stilleben-) kuvien alalla erittäin kauniita
teoksia. Vähemmin onnistuneita ovat hänen
alastomia naismalleja esittävät maalauksensa. Toimien
v:sta 1907 Berliinin taideteollisuusmuseon
professorina hän on valmistanut lukuisia onnistuneita
taideteollisuusmalleja: lasimaalauksia,
seinä-mosaiikkeja, huonesisustuksia, kankaita y. m.
varten. Näistä hän on saanut useissa näyttelyissä
palkinnoita. F. L.
Weisse / viiiso], Christian Her m a n n
(1801-66), saks. filosofi, synt. Leipzigissä,
vaikutti siellä yliopiston opettajana, v:sta 1846
varsinaisena professorina. Yhtyi ensin Hegelin
filosofiaan ja hänen ..dialektiseen metodiinsa",
mutta luopui noin v-.sta 1829 alkaen hänen
opistaan ja kehitti sitten ,,spekulatiivista teismiä",
joka on läheistä sukua Imm. Herm. Fichten
(ks. t.) mielipiteille. Avusti Fichten julkaisemaa
aikakauskirjaa „Zeitschrift fur Philosophie und
spekulative Theologie", kirjoitti „Die Idee der
Gottheit" (1833), „Grundziige der Metaphysik"
(1835), „Phi’osophische Dogmatik oder
Philosophie des Christentums" (3 os., 1855-62) ; sitä
paitsi teologisia ynnä esteettisiä teoksia,
m. m. ..System der Aesthetik a’s
Wissen-schaft von der Idee der Scliönheit" (2 os., 1830),
joka vielä melkoisessa määrässä noudattaa
hegeliläistä menetelmää. A. Gr.
Weissenberg [-bärj], Alexander
Bernhard von (1822-1901), suom. valtiomies, tuli
Viipurin hovioikeudessa palveltuansa 1857
keisarin Suomen kanslian apulaissihteeriksi, 1860
hovioikeudenasessoriksi, 1863 Viipurin
lääninsih-teeriksi. Valtiolliseen elämään W. otti hartaasti
osaa, ollen useilla valtiopäivillä sukunsa
edustajana aatelissäädyssä, ja esitti 1863-64 useita
huomiota herättäviä anomuksia: 1) että aatelissääty
luopuisi kaikista etuoikeuksistaan paitsi
edustusoikeudesta valtiopäivillä; 2) että aatelissäädyn
edustajat valtiopäivillä vastedes valittaisiin, ja
3) että Suomi saisi oman kauppalipun. Kun
maa-marsalkka kieltäytyi viimemainittua kysymystä
esille ottamasta, pani W. jyrkän vastalauseen tätä
,,hänen pyhän ja perustuslaissa vakuutetun vapaan
ja esteettömän lausuntovapautensa loukkaamista
vastaan". Sittemmin hän liittyi liberaaliseen puo
lueeseen. V. 1884 W. määrättiin Suomen
perustuslakien kodifikatsionia varten asetetun komitean
puheenjohtajaksi, 1885 senaattoriksi
oikeusosas-toon ja seur. v. prokuraattoriksi. Postimanifestin
ilmestyttyä 1890 W., joka turhaan oli sitä
vastustanut, pyysi ja sai eron virastaan ja eli sen
jälkeen yksityisenä henkilönä. K. G.
Weissenburg /väisanburhj/ (oik. Kron-W.),
kaupunki Saksassa, Elsassin pohjoisrajalla,
Lau-terin rannalla ja radan varrella; 6,800 as. (1907).
VV: n luona saksalaiset elok. 4 p. 1870 voittivat
ranskalaiset (ks. S a k s a 1 a i s-r a n s k a 1 a
i-n e n s o t a).
Weissenfels /viiison-], kaupunki Preussin
Saksissa, Leipzigistä lounaaseen, Saalen oik.
rannalla, radan varrella; 33,581 as. (1910). Jalkine-,
rauta-, paperiteollisuutta; urkujen valmistusta.
Lähistössä hiekkakivilouhos ja tuottoisa
ruskohiilikaivos.
Weissenstein [väisonstäin], Jura-vuoristoon
kuuluva harjanne Sveitsissä, Solothurnin
pohjoispuolella; 1,287 m yi. merenp. Sveitsin
kuuluisimpia näköalapaikkoja. Kirkkaalla säällä sieltä
näkyy Alppien koko ylävuoristo Tirolista Mont
Blanc’iin saakka.
Weissenstein [läisanstiiin], kaupunki ja ent.
linna Virossa, ks. P a i d e 1 i n n a.
Veistisilkki 1. haaskiosilkki on
raaka-silkin- ja silkinkehruussa muodostuvia lyhyitä
silkkikuituja, jotka aina pituutensa perusteella
kehrätään eri tavoilla tai valmistetaan
silkki-vanuksi. E. J. S.
Veisto (ruots. slöjd, träslöjd, metallslöjd,
jxipp-slöjd) = puunveisto, metallinveisto, pahvinveisto
sekä vielä „fysikslöjd", jolla tarkoitetaan
fysiikanopetukseen liittyvää ja sen käsitteitä selven-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
