Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venenum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
833
Venenu m—Venetsia
834
kansatieteelliset, historialliset ja uskonnolliset
suhteensa venäläisiin". V. J. M-kJca.
Venenum [-ne’-] (lat.), myrkky.
Venerabiiis /-«’-/ (lat.), kunnioitettava. —
Veneratsioni, kunnioitus.
Venern ks. V ä n e r n.
Venersborg ks. V ä n e r s b o r g.
Venetit ks. V e n e e t i t.
Venetsia (it. Venezia, saks. Venedig, engl.
Venice, ransk. Vevise). 1. Ent. tasavalta, nyk.
maakunta (it. compartimento Veneto)
Pohjois-ltaliassa, Adrian-meren luoteisperukan (n. s.
V:n lahden), Tirolin ja Garda-järven välissä;
24,548 km2, 3,732,941 as. (1915), 152 km2:llä.
V:n pohjoisosa on alppiseutua,
eteläosa hedelmällistä lietetasankoa, jonka alavalla,
pitkänkapeiden hiekkasärkkien (lidi) reunaa-
— 1. S. Geremia. — 2. S Maria dei Frari. — 3. S. Zaccaria. — 4 S. S. Giovanni
e Paole. — 5. Francsco dia Vigna. — 6. S. Pietro di Oastello. — 7. S Maria
della Salute. — 8. Redentore. - 9. Procuratie Nuove. — 10. Palazzo Ducale. - 11.
Palazzo Rezzonico. — 12. Palazzo Foscari. — 13. Palazzo Balbi. — 14. Palazzo Spinelli.
— 15. Cä d’Oro. — 16. Palazzo Pisani. — 17. Palazzo Pesnro. — 1H. Ponte di
Rialto. — 19. Ponte dell’ Accademia. — 20. Ponte dei Sospiri.
maila rannikolla on runsaasti laguuneja. —
Pääelinkeinot: vehnän, maissin, riisin,
viiniköynnöksen, vihannesten ja öljypuun viljelys,
meijeritalous. silkinviljelys, rannikolla kalastus. —-
Hallinnollisesti V. jakautuu 8 :aan provinssiin:
Eelluno, Padova, Rovigo, Treviso, Udine, V.,
Verona ja Vicenza. — 2. Samannimisen
provinssin (2,444 kin2, 497,587 as. 1915) linnoitettu
pääkaupunki Pohjois-Italiassa, keskellä V:n
laguunia, V:n lahden länsipuolella, Brenner-solasta
Veronan ja Vicenzan kautta johtavien teiden
päätekohdassa, 3,« km pitkän rautatiesillan
välityksellä manteren yhteydessä; 1*68,038 as. (1915),
joista n. 30,000 kerjäläistä. I 1 m a s t o 011
terveellistä: vuoden keskilämpö + 13,i° C,
lämpövaih-telut pienet, ilma verraten kosteaa, pölytöntä.
— Asemansa ja rakennustensa puolesta V. on
maailman merkillisimpiä kaupunkeja. Se 011
rakennettu lietesaarille, joiden välissä
kiemurtelee vaihtelevanlevyisiä salmia ja kanavia. Nämä
ovat kaupungin liiketeitä, joihin päin useimpien
27. X. Painettu 9/t 19
rakennusten pääfasadit ovat käännetyt.
Varsinaiset kadut ovat enimmäkseen vain kapeita
kujia (calli). Hiljaisilla vesiteillä, joita
kymmenet ihanat palatsit ja kirkot reunaavat,
välittävät korkeavantaiset veneet, gondolit, ja
höyry-purret liikennettä. — V. jaetaan 6:een osaan:
San Marco, Castello, Cannaregio, San Polo, Santa
Croce ja Dorsoduro. Kaupungin kolmesta
pääsaaresta on Giudecca eteläisin. Sen erottaa
n. 400 m leveä Canale della Giudecca kahdesta
pohjoisempana olevasta isosta saaresta, joiden
välissä 45-72 m leveä, 3,700 m pitkä Canale
Grande kaarrellen suuntautuu pohjoisesta
etelään. Pääsaaret jakautuvat monilukuisten
kapeiden kanavien (rii) välityksellä sekaviksi
saaristoiksi. — Silloista, joita lasketaan olevan
lähes 400, ovat tärkeimmät Canale Granden
poikki johtavat:
pohjoisimpana rautatiesilta (v:lta
1883), keskustassa
marmorinen, 48 m pitkä ja 22 m
leveä Ponte di Rialto
(1588-91), jolla on kahdessa
rivissä myymälöitä,
eteläi-simpänä rautainen
riippusilta Ponte dell’ Accademia
(1854). — Toreja on
oikeastaan vain kaksi:
Markuksen aukea (Piazza di
san Marco) ja Piazzetta,
jotka ovat vierekkäin
kaupungin kaakkoisosassa,
Canale della Giudeccan
itä-jatkona olevan Canale di
san Marcon pohjoispuolella.
Edellinen, kaupunkilaisten
ja matkailijain suosituin
kävely- ja oleskelupaikka,
on puolisuunnikkaan
muotoinen, 176 111 pitkä ja
56-82 m leveä, marmori- ja
trakyyttilevyillä laskettu.
Piazzetta, joka aukeaa
yl’ä-mainitun kanavan reunalle,
on puolta pienempi. —
Rakennukset. V:n
kirkoista 011 ensi sijassa
mainittava P. Markuksen
katedraali, jossa säilytetään kaupungin
suojeluspyhimyksen, evankelista Markuksen
Aleksandriasta v. 829 tuotuja jäännöksiä. Se
rakennettiin alkujaan (976-1071)
b.ysauttilais-roomalai-seen tyyliin, mutta tuli myöhemmin useita
kertoja korjatuksi ja muodoltaan muutetuksi.
Suurenmoiset pylväistöt, monilukuiset veistokuvat ja
mosaiikkilaitteet kaunistavat kirkkoa sekä ulkoa
että sisää. Pylväseteisessä on useiden dogien
haudat ja pääsisäänkäytävän yläpuolella on
pronssinen, 1,6 111 korkea nelivaljakko, joka 1204
tuotiin sotasaaliina Konstantinopolista. Muita
kirkon nähtävyyksiä: pääalttarin n. s. Palo d’oro
kullalla, hopealla ja jalokivillä koristettu emalji
koroke, v:lta 1105; Cappella Zeno, jossa
kardinaali Zenon hauta; sakariston ja
sakramentti-kaapin ovet, molemmat Sansovinon työtä;
Loin-bardon tekemä pronssialttari; krypta
kreikkalai-sine pylväineen. Katedraalin vieressä kohoaa
98,» m korkea kellotorni (Campanile di San
Marco), jonka huipussa tuuliviirinä on enkelin
VENETSIA
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
