Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venenum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
835
Venetsia
836
kuva. Torni sortui 1902, jolloin myös sen
jalustassa oleva Sansovinon pylväskatos
taideveistok-sineen ja mosaiikkeineen tuhoutui, mutta
rakennettiin uudelleen entisten piirrosten mukaan ja
valmistui 1912. Markuksen kirkon eteläpuolella,
Piazzettan itäreunassa, on 75 m pitkä ja 71 m
leveä dogien palatsi (Palazzo ducale),
suurenmoinen goottilaistyylinen rakennus vv:lta 1350-1442.
Erikoisen kaunis on toinen kerros (loggia).
Pihan puolelta johtavat palatsiin kuuluisat
marmoriset „jättiläisportaat", jotka ovat saaneet
nimensä Marsia ja Neptunusta esittävistä,
Sansovinon muovailemista jättiläiskuvapatsaista ja
joiden ylimmällä astuimella dogit kruunattiin.
Saleissa on monta venetsialaisen taiteen
muistomerkkiä; niinpä Suuren neuvoston 54 m pitkässä
ja 25 m leveässä kokoussalissa suuriarvoisia
Veronesen ja Tintoretton maalauksia.
Viimemainitun ,.paratiisi" lienee maailman suurin
öljymaalaus. Osa palatsia on luovutettu
luonnonhistoriallisille ja muinaistieteellisille kokoelmille.
Maanalaista rakennuksen osaa käytettiin
tasavallan aikana valtiollisista syistä pidätettyjen
vankilana ja kidutuspaikkana, lyijykaton alla
olivat kuuluisat, 1797 hävitetyt vankikomerot
(piombi). Katettu ,,huokausten silta" (Ponte dei
sospiri) kaartuu palatsista kapean kanavan
poikki idempänä olevaan kriminaalivankilaan
(Carceri criminali, v:lta 1597). Markuksen
aukean pohjois- ja eteläsivuja kaunistavat
prokuraattorien palatsit, procuraziat (torin
eteläreunalla olevat uudet procuraziat nyk.
kuninkaallisena linnana). Piazzettan varrella, vastapäätä
dogien palatsia, on vanha kirjasto (Libreria
vecchia), V:n kaunein renesanssirakennus
(1536-48), sekä — etelämpänä — ent. rahapaja
(Zecca), jonka avarissa suojissa nyk. säilytetään
1468 perustettua Markuksen kirjastoa (525,000
nid. ja yli 12,000 käsikirjoitusta). — Paitsi
Markuksen katedraalia ovat V:n 99:stä
roomal.-katolisesta kirkosta huomattavia: Canale
Granden itäpäässä oleva Santa Maria della
Salute (1632-82), varhaisgoottilainen Santa
Maria gloriosa dei Frari (1250-1338), jossa
Tizianin, Canovau y. m. haudat, mahtava
(dominikaaneille 1234-1430 rak.) dögien
hauta-kirkko San Giovanni e San Paolo sekä
Kialto-sillan luona oleva San Giacomo (V:n
vanhin kirkko, n. v:lta 520). — Kaupungin
lukuisista yksityisille kuuluvista tai kuuluneista
palatseista useimmat ovat Canale Granden
varrella. Vanhin niistä, romaanilaistyylinen
Fon-daco dei Turchi, rak. ll:nnellä vuosis., v:stal621
turkkilaisten kauppiaiden majatalona, on nyk.
museona (Museo civico). V:n goottilaisista
palatseista, joiden ulkoasussa useimmiten on dogien
palatsin jäljittelyä havaittavissa, on alkujaan
runsaasti kullattu Cä d’Oro („kultatalo"),
14:nnen vuosis. loppupuolelta, mainittavin.
15:nnen vuosis. varhais-renesanssia edustavat
Corner-Spinelli, Trevisauo, Dario y. m.
Piirteiltään sekavampia ja sentähden vähemmän
kauniita ovat myöhäis-renesanssin palatsit (Farsetti,
Loredano, Grimani y. m.), joista useat nyt ovat
museoina tai virastorakennuksina. — Saarella
V:n itäosassa on suuri arsenaali, per. 1104,
myöhemmin useita kertoja laajennettu. Tasavallan
loistokaudella siinä työskenteli 16,000 henkeä
(nyk. vain 2,000). Paitsi työpajoja ja tehtaita,
on sen alueella monenmoisia varastohuoneita,
laivaveistämöjä ja altaita sekä kokoelma aseita
ja voitonmerkkejä. Triumfiportin kaltaisen
valta-oven päällä 4 Peiraieuksesta 1687 tuotua
marmori-leijonaa. — Oppi- ja sivistyslaitokset.
Paitsi edellä mainittua Markuksen kirjastoa, on
V:ssa suurenmoinen kaupunginarkisto, jonka
vanhimmat asiapaperit ovat 8:nnelta vuosis.
Taideakatemian (per. 1807) rakennuksessa säilytetään
arvokasta, yli 700 numeroa käsittävää
taulu-kokoelmaa (Tizianin, Bellini’n, Carpaecion,
Tintoretton, Veronesen y. m. maalauksia). Tiede-,
taide- ja kirjallisuusseura (per. 1838), jonka
tehtävänä on V :lle ennen kuuluneiden alueiden
tutkiminen ; useita museoita, pysyvä taidenäyttely,
taidegalleria, n. s. patriarkaaliseminaari
taulu-kokoelmineen; meriopisto ja siihen liittyvä
observatori, kauppa-akatemia, teollisuuskoulu,
konservatori, kätilöopisto, armeenialainen
akatemia; kimnaaseja, lähes 300 kansakoulua, joissa
n. 12,500 oppilasta. Teattereista on suurin
Medu-nan 1837 rakentama La Feniee, jonka katsomossa
3,000 sijaa. — Useita suuria sairaaloita ja
parantoloja. — Elinkeinot. Lasituotteiden
valmistus ja pitsiteollisuus, jotka muinoin olivat
kukoistavalla kannalla, ovat nyk. uudelleen
elpymässä. Silkki-, tupakka-, saippuatehtaita,
taide-esineitten, kellojen ja torpedojen valmistusta,
laivanveistämöjä, kirjapainoja, myllyjä y. m.
Kauppa, joka keskiajalla oli hyvin vilkas (1421
V:lla oli 3,345 laivaa), laimeni suuresti
Amerii-kan löydyttyä ja suurten valtamerireittien
tultua käytäntöön. Viime aikoina, rautateiden
valmistuttua ja sataman tultua laajennetuksi ja
puhdistetuksi, se on taas huomattavaksi
kasvanut. V:n satamassa selvitettiin 1912 kaikkiaan
4.5 milj. netto rek.-ton. aluksia. Siitä tuli
ulkomaisen merenkulun osalle 3.» milj. rek.-ton.
Tuontitavaroista ovat rasva-aineet, puuvilla,
polttoaineet ja viini, vientitavaroista
kudonta-tuotteet ja vilja tärkeimmät. — V:n
esikaupunkeja: Santa Elena, San Michele ja Murano
laguunisaarilla sekä useat laguunia reunaavilla,
osaksi linnoitetuilla lidi-särkillä olevat
huvila-ja kyläyhteiskunnat (Lido merikvlpylöineen, San
Lazzaro, jolla armeenialainen luostari, San
Erasmo laajoine tarhaviljelvksineen y. m.).
,/. G. G-ö.
Historia. Adrian-meren luoteisrannikolla
asui vanhalla ajalla luultavasti illyy rialaista
sukuperää oleva veneettien kansa, josta V. on
saanut nimensä. Kun Attila hävitti
rannikkokaupungit 452, pakeni niiden asukkaita
laguuneissa oleville saarille. Niille syntyneitä
yhteiskuntia johtivat ,.tribuunit", jotka tunnustivat
Itä-Rooman yliherruutta ja lähinnä tottelivat
Ravennan eksarkkeja. Kahden pääsaaren väestön
yhtymisestä syntyi vähitellen V:n
kaupunki-yhteiskunta, josta pian varttui tärkeä
kauppa-valtio; v:sta 697 se oli valitun dogen (herttuan)
johdon alaisena. Kuitenkin vasta 10 :nnellä vuosis.
lakkasi Itä-Rooman herruus V :n yli, ja 11 :nuestä
vuosis. alkaen V. oli täysin itsenäinen tasavalta,
jonka kukoistus johtui varsinkin siitä, että se
välitti Länsi- ja Itämaitten välistä kauppaa.
Doge Piet ro Orseolo (n. 10001 kohotti
V:n mahtavuuden perustamalla sen vallan
Dal-matsiaan; hän otti V:n ynnä Dalmatsian
herttuan arvonimen. Useat doget olivat yrittäneet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
