Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
860
alueella (810 kg) ja Jekaterinoslavin
kuvernemen-tissa (800 kg>, 400-800 kg henkeä kohti Hersonin,
Samaran, llarkovan, Pultavan ja Saratovin
kuvernementissa sekä Podoliassa, muualla,
enimmäkseen 150-300 kg henkeä kohti vuodessa,
paitsi tiheimmin asutuissa teollisuusalueissa,
metsävyöhykkeen pohjoisosassa ja Kaspian
alangolla, missä se on vielä pienempi (Moskovan
kuvernementissa 40, Pietarin kuvernementissa 34,
Vienan kuvernementissa 68 ja Astrakaanin
kuvernementissa 105 kg henkeä kohti vuodessa). —
Viljalajeista on ruis tärkein Keski- ja
Pohjois-V:llä. Useimmiten se kylvetään syksyisin;
kevät-ruista on ainoastaan pohjoisimmissa
kuvernemen-teissa. Vehnä on pääviljana etelässä ja kaakossa.
Vähä-V:llä viljellään etupäässä syysvehnää,
Etelä- ja Kaakkois-V:llä kevätvehnää.
Syysrukiin alueella on kaura tärkein kevätvilja. Sen
merkitys on pienin pohjoisimmissa ja
eteläisimmissä kuvern :ssa, suurin Iso-V:n luoteiskulmalla
ja Keski-Volgan varrella. Ohraa viljellään
yleisemmin Vienan kuvernementissa ja paikoin
Mustanmeren lähistössä. Viimemainitussa alueessa
on myös maissivil jelyksiä. Edellämainittujen
viljalajien lisäksi viljellään siellä täällä
mustanmullan vyöhykkeessä hirssiä ja Itä-V:llä spelttiä.
— Puolassa, jonka pinta-alasta 53 % on
viljeltynä, 1!)% niittyä tai laidunta ja 23% metsää,
ei sato yleensä riitä väestölle. Vv. 1908-12
saatiin keskimäärin vuosittain henkeä kohti 260 kg,
enimmän (440 kg) Plockiu kuvernementissa,
vähimmän (153 kg) hyvin tiheästi asutussa
Piotrkfuvin kuvernementissa. Etupäässä
viljellään syysruista, syysvehnää, kevätohraa ja
kauraa. — Vuotuinen satomäärä vv. 1909-13
Varsinais-V :llä ja Puolassa yhteensä oli keskimäärin:
vehnän ja speltin 14.961,600 ton., rukiin
22,241.000 ton., ohran 8,685,000 ton., kauran
13,758.100 ton., hirssin 1,352,000 tou. ja maissin
1,566.400 ton. Hukiin sadossa Euroopan-V. voittaa
kaikki muut maat, vehnän ja kauran sadoissa
voittavat sen vain Yhdysvallat. Jos Aasian-V.
otetaan mukaan, on V. vehnäsato n sakin
puolesta ensimäinen. Muista viljelyskasveista on
peruna tärkein. Sitä viljellään eniten Puolassa
ja Länsi-V :llä. Sato 1913 oli 34,227,900
ton. Laajoja sokerijuurikas-istutuksia on
Lounais-V :llä ja Puolassa; tiliv. 1912-13
jalostettiin raakasokeritehtaissa 10,465,900 ton.
juurikkaita (tästä määrästä suunnilleen puolet
Kiovan ja Podolian kuvern :sta). Tattaria
viljellään etupäässä Itä- ja Vähä-V:llä (sato 1913
1,137,900 tou.), herneitä Länsi- ja Vähä-V:llä
(1913: 890,000 ton.), virvilää Volgan
kuverne-menteissa ja Podoliassa (1913: 274,700 ton.) ja
papuja Volhyniassa, Podoliassa ja Kiovan
kuvern :ssa (1913: 69,300 ton.). Tupakkaa
viljellään V:llä enemmän kuin muualla Euroopassa:
1913 oli kaikkiaan Varsinais-V:llä 250,388
viljelmää, jotka tuottivat turkkilaista tupakkaa
(Bessarabiassa ja Krimillä) 2,368 ton.,
ameriikka-laista (Krimillä, Samaran kuvernementissa y. m.)
5,672 ton. ja halvempia tupakkalaatuja (enemmän
kuin puolet sadosta oli Pultavan ja Tseruigoviu
kuvern :sta) 73,997 ton.; yhteensä 82,037 ton.
Kehruuaineen ja siemenöljyn saantia varten
viljellään pellavaa ja hamppua, ensinmainittua
Liivinmaalla, osassa Länsi-V :ää, lso-V:n
läntisimmissä kuvernementeissa ja Etelä-V:llä, jälki-
mäistä etupäässä Vähä-V:llä ja Iso-V:n
eteläosassa. Sekä pellavan että hampunsadossa
Euroo-pan-V. voittaa muut maat (1911: 449,700 ton.
pellavaa, 503,400 ton. pellavansiemeniä, 245,000
ton. hamppua, 332,500 ton. hampunsiemeniä).
Öljykasveina viljellään myös jonkun verran
auringonkukkia, rapsia ja unikkoa.
Viiniköynnös menestyy vain Etelä-V:llä (Bessarabiassa,
Donin-alueella, Astrakaanin kuvern :ssa ja
erittäinkin Krimillä, Jailan etelärinteillä). Yli
100,000 ha on viiniviljelminä; vuotuinen
viini-sato, vähintään 2,i milj. hl, ei riitä tarpeisiin,
Volhyniassa sekä Moskovan, Kostroman ja
Varsovan kuvernementeissa viljellään humalaa
(vuosisato yli 5,000 ton., josta enemmän kuin
puolet Volhyniasta). Kasvitarhanhoitoa
harjoitetaan kaikkialla, enimmän kumminkin suurten
kaupunkien ympäristössä ja Iso-V:n keskiosassa
(Jaroslavin, Moskovan, Vladimirin, Kalugan
kuvernementeissa). Viljellään kaalia, kurkkuja,
sipulia, sinappia y. m. Etelä- ja Kaakkois-V :llä,
missä kesä on lämmin ja kuiva, menestyvät
arpuusit ja melonit (parhaimmat laadut
kasvavat Volgan laaksossa). Hedelmäpuutarhanhoito,
Keski- ja Etelä-V:n tärkeimpiä tulolähteitä,
tuottaa oivallisia omenoita, päärynöitä, luumuja ja
marjoja sekä Krimillä tämän lisäksi persikoita,
aprikooseja y. m. etelänliedelmiä. Volgan
varsilla on hedelmäpuutarhoja pitkin joen koko
pituutta. — Heinää korjattiin luontaisniityiltä
1913 36,572,000 ton., josta suurin osa Permin,
Orenburgin ja Samaran kuvern :sta sekä Donin
alueelta. Tuottoisia heinämaita on monessa
kohden saatu hallituksen kustannuksella kuivatuista,
laajoista suoalueista. M. m. on suurin osa — yli
60.000 km2 — kuuluisista Rokitnon-soista
Länsi-V :llä kuivattu. — K a r j a n li o i t o on viime
aikoina saanut yhä kasvavaa huomiota osakseen,
erittäinkin niissä valtakunnan osissa, joissa
ilmasto syystä tai toisesta on maanviljelykselle
epäedullinen. Enimmäkseen se on kuitenkin vielä
alkuperäisellä kannalla, josta syystä tuotanto,
huolimatta siitä, että karjaa on runsaasti, on
verraten pieni. Vaikeat kulkutaudit, kuten
siperialainen rutto ja pororutto, tuottavat myös
paljon tuhoa karjataloudelle. Varsinais-V :llä ja
Puolassa oli 1914 23,627,388 hevosta, 34.717,820
nautaa, 37,804.157 lammasta ja vuohta, 12,033,100
sikaa sekä (1906) 204.000 poroa ja 125,000 kamelia.
Hevosia on enemmän kuin Euroopan muissa maissa,
nimittäin 20 kpl. 100 as:ta kohti. Niitä pidetään
varsinkin aroalueella, enimmän Orenburgin
kuvernementissa (44 hevosta 100 as:ta kohti).
Vähimmän ou niitä tiheästi asutussa Puolassa (paikoin
vain 8 100 as:ta kohti). Valtiolla on 7
lievossii-toslaitosta, joista kuuluisin, kreivi Orlovin 1774
perustama. Voronezin kuvernementissa.
Nautakarjaa on keskimäärin 29 kpl. 100 henkeä kohti;
enimmän muutamissa Etelä- ja Kaakkois-V :n
kuvernementeissa (Donin alueella 64 kpl.
100 as:ta kohti) sekä Itämeren-maakunnissa
(Kuurinmaalla 61, Liivinmaalla 57 kpl. 100 as:ta
kohti), vähimmän Puolan lounaisosassa (16-18
100 as:ta kohti). Lampaita ja vuohia, joita on
32 kpl. 100 as:ta kohti, pidetään erittäinkin
Kaspian alangon kuivilla aroilla (Astrakaanin
kuvern:ssa 83), Bessarabiassa (68) ja Orenburgin
kuvernementissa (65 kpl. 100 as:ta kohti).
Vähimmän on niitäkin Puolassa (Kieleen kuver-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
