Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
149 Venäjä S70
861
nementissa ainoastaan 2 kpl. 100 as:ta kohti).
Sikoja (keskimäärin 10 kpl. 100 as:ta kohti)
elätetään yleisimmin Itämeren-maakunnissa
(Kuurinmaalla 30 sikaa 100 as:ta kohti) ja
Länsi-V:llä, tuskin ollenkaan Etelä- ja Kaakkois-V:n
paimentolaisalueilla, missä sitävastoin pidetään
kameleja. Poroja on vain Vienan
kuvernemen-tissa. Siipikarjaa kasvatetaan kaikkialla
maaseudulla, eritoten Puolassa ja Länsi-V:llä.
Koti-lintujen lukumäärästä ei ole tietoja;
kauppa-tilaston esittämistä vientimääristä päättäen
(1910: 6,740,000 hanhea, 2,857,000 kanaa, 12,000
ton. kananlihaa, 2,998 milj. munaa, 1,600 ton.
höyheniä, 66 ton. untuvia) se on melkoinen.
Mehiläishoito on vähenemässä. Tuottoisinta se on
Uralissa. — Metsästys on Pohjois-V:n
syrjäisissä seuduissa tärkeä elinkeino, vaikkakin
kallisarvoisimmat turkiseläimet (majava, soopeli)
ovat miltei sukupuuttoon hävitetyt. V. 1914
kaadettiin Euroopan-V :llä m. m. 708
karhua, 643 sutta, 3,899 kettua, 1,928 naalia, 2,912
hilleriä, 41,010 kärppää, 2,009 näätää ja 779,211
oravaa, kaikkiaan 847,000 mk:n arvosta, sekä
tämän lisäksi n. 100,000 hyljettä. Lintuja (pyitä,
teiriä, metso ja, metsäkanoja, sorsia, hanhia y. m.)
pyydettiin 1914 655,000 mk:n arvosta. —
Kalastus on, erittäinkin sisävesistöissä, tuottoisaa.
Monin paikoin, esim. Kaspian-meren
ympäristössä. Volgan ja Ural-joen varsilla sekä Kuollan
rannikoilla, se on väestön pääelinkeinona. V. 1914
oli ammattikalastajia kaikkiaan 203,780. Näistä
suurin osa (155,901) kalasteli Kaspian-meressä
ja siihen laskevissa joissa. Saaliista joutui
kauppaan: Kaspian ja Vienanmeren silliä
209,528 ton. (tästä 206,236 ton. Kaspian alueelta),
lohta 2,193 ton. (1,702 ton. Vienan
kuvernemen-tista), sampikaloja 10,267 ton. (Kaspian alueelta
10,258 ton.) sekä viimemainituista saatua
kaviaaria 563 ton. ja liimaa 77 ton. Muurmannin
rannikolla pyydettiin 1913 8,680 ton. turskia ja
valmistettiin näiden maksoista 622 ton. öljyä.
Estääkseen liikakalastusta on hallitus määrännyt
arvokkaimmille kalalajeille rauhoitusajat.
Sitäpaitsi on kalatalouden edistämiseksi perustettu
useita kalanhautomoja. — Metsänhoitoon
ei ole kohdistettu tarpeellista huomiota. Laajoilla
aloilla on päinvastoin suorastaan ryöstötalous
vallalla. Viime aikoihin asti on väestö monessa
paikassa, viljelysmaata raivatessaan,
kevytmielisesti tulella hävittänyt metsiä tai kaatanut niitä,
huolehtimatta lainkaan niiden uudistumisesta.
Onpa hallituksenkin nimessä metsänhaaskausta
harjoitettu. Uralissa esim. on suuria metsiä
uhrattu polttoaineeksi teollisuuslaitoksille,
höyrylaivoille ja rautatievetureille. Kaikesta tästä
huolimatta on Euroopan-V :n pinta-alasta nytkin
vielä metsän peitossa n. 2,s milj. km2, s. o. 3
kertaa enemmän kuin muussa Euroopassa yhteensä.
Jotkut maat, kuten Suomi, Norja ja Ruotsi, ovat
kyllä suhteellisesti metsäisemmät, mutta
metsäalueen laajuudessa voivat ainoastaan Yhdysvallat
vetää vertoja V:lle.
Vuorityö ja teollisuus. Kaivostyöllä
on suurin merkitys Uralissa, Etelä-V:llä,
Moskovan tienoilla ja Puolassa. Tärkein sen tuotteista
on rauta. Kaikkiaan saatiin 1912 4,2 milj. ton.
raakarautaa ja 3,7 milj. ton. takorautaa,
enimmän Jekaterinoslavin kuverneinentista Dneprin
alueella (67,7 % kaikesta raakaraudasta, 56,j %
takoraudasta) ja Uralista (19,7% ja 17,s%),
pienemmässä määrässä Puolasta, Luoteis-V :ltä ja
Moskovan alueelta. Toisella sijalla on kivihiili;
1912 sitä louhittiin 29,o milj. ton., josta Donetsin
alueelta Etelä-V:llä 21,s milj. ton. (73,5%
kaikesta kivihiilestä), Puolasta 6,5 milj. ton. (22,i %),
Uralista l,o milj. ton. (3,4 %) ja Moskovan
alueelta 0,2 milj. ton. (0,7 %). Parasta on
Donetsin kivihiili. Sen koko määrä arvioidaan
6,9 miljaardiksi ton:ksi, josta 3,4 miljaardia ton.
on antrasiittia tai puoliantrasiittia. Puolassa
oleva Dombrouskin kivihiiliallas, joka on jatkoa
sleesian kaivosalueelle, tuottaa, paitsi kivihiiltä,
jonkun verran ruskohiiltä. Uralissa on louhinta
vasta alullaan; rikkaita löydöksiä on vuoriston
sekä itä- että länsirinteillä. Moskovan kivihiili
on huonoa eikä sentähden voi, huolimatta
louhosten keskeisestä asemasta, kilpailla muualta
tuotujen laatujen kanssa. V:n kiviliiilimäärä ei riitä,
yhtä vähän kuin rautamalmikaan, maan
tarpeisiin. — Kultaa on Uralissa. Sitä huuhdottiin tai
louhittiin 1912 10,988 kg. Platinantuotannossa V.
on maailman ensimäinen maa; 96% kaikesta
liikkeellä olevasta platinasta on Uralista, josta
sitä huuhdotaan vuosittain 3,000-6,000 kg (1912:
5,527 kg). Hopeaa saatiin 1912 Uralista 6,550 kg,
lyijyä Uralista 98,6 ton. ja Puolasta 14,7 ton.,
vaskea Uralista 17,740 ton., sinkkiä
Lounais-Puolasta 8,750 ton. (74,8 % koko sinkkimäärästa),
mangaanimalmeja Etelä-V:ltä 241,500 ton. ja
Uralista 2,436 ton., nikkeliä hiukan Uralista,
elohopeaa jonkun verran Donetsin alueelta, ja
Uralista monenmoisia jalokiviä (smaragdeja,
jalo-korundeja, topaaseja, fenakiitteja, krysoberyllejä,
hyasintteja y. m.). Muista mineraalituotteista
mainittakoon keittosuola ja vuoriöljy. Edellistä
on vuorisuolana Permin ja Harkovan
kuverne-menteissa sekä haihtumistuloksena Astrakaanin
kuvernementin arojärvissä ja Etelä-V:n
limaa-neissa, jälkimäistä saadaan, joskin toistaiseksi
vain vähässä määrässä, Vienan ja Samaran
kuvernementeissa, Uralissa ja Etelä-Puolassa. —
Teollisuuden aloilla ei V. voi kilpailla
läntisten naapurimaittensa kanssa. Syynä tähän on
osaksi kivihiilen ja vesivoiman, osaksi
ammattitaitoisen työväen puute. Suurin osa väestöstä elää
vielä kokonaan maanviljelyksen merkeissä. Vasta
viimeksi kuluneina vuosikymmeninä on suurissa
keskuksissa muodostunut erikoinen
työväenluokka. Aikaisemmin olivat tehtaiden työläiset
enimmäkseen talonpoikia, joilla oli kotikylässään
talo tai ainakin maaosuus ja jotka olivat
lähteneet vain joksikin aikaa kaupunkiin
työansiolle. Tämän vuosis. kuluessa on V:llä
kumminkin ollut havaittavissa voimakas
tehdasteollisuuden nousu. Yhä taajemmaksi käyvä
rautatieverkko ja vilkastuva vesiliikenne sekä verraten
halvan työvoiman helppo saanti ovat olleet tämän
ilmiön tärkeimpiä edellytyksiä. Ennen
suurvaltain sotaa kävikin, yleispiirtein katsoen,
Länsi-Euroopan tuotteiden menekki V :lle vuosi
vuodelta pienemmäksi, samalla kuin toisaalta
venäläisen teollisuuden vaikutusvalta omassa maassa
sekä Pohjois- ja Keski-Aasian markkinoilla yhä
suureni. — Virallisen tilaston mukaan oli
aksii-sista vapaita teollisuuslaitoksia 1910 kaikkiaan
20,687 (niistä Puolassa 2,361), aksiisinalaisia
(sokeri-, väkiviina-, olut-, tupakka-,
tulitikkutehtaita, vuoriöljyn puhdistuslaitoksia y. m.) 1913
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
