Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
864
4,886 (Puolassa 850). Edellisissä, joiden
tuotannon yhteenlaskettu arvo 1910 oli 7,187,i milj. mk.
(tästä Puolan tehtaiden 1,175 milj. mk.),
työskenteli 1,705.630 henkeä (Puolan tehtaissa 211,980).
Tärkein V:n tehdasalueista on Moskovan
kuver-nementti, jonka teollisuuslaitosten tuotantoarvo
1910 oli 1,359,4 milj. mk. (suunnilleen Vs koko
Euroopan-V:n teollisuustuotannosta), toiseksi on
mainittava Piotrkövvin kuvernementti Puolassa
(772,6 milj. mk.), sitten seuraavat Vladimirin
(749,s milj. mk.), Pietarin (700,2 milj. mk.) ja
Jekaterinoslavin (522,4 milj. mk.) kuvernementit.
Suurteollisuuden haaroista on tuotantoarvonsa
puolesta kutomateollisuus ensimäisellä sijalla.
Puuvillateollisuuden (1910: 648 tehdasta, näissä
työssä 462,972 henkeä; tuotannon arvo 2,321,2
milj. mk.) tärkeimmät alueet ovat
keskivenäläi-nen (keskuksina Moskova ja Vladimir),
länsi-puolalainen (keskuksina Lodz ja Piotrk6w) ja
pietarilainen. Kaikkiaan pyöri 1909
puuvilla-kehräämöissä 7,8 milj. kehrää. Raaka-aineesta
on enemmän kuin puolet Aasian-V :ltä, Bukharasta
ja Kiivasta, suunnilleen kolmasosa Ameriikasta,
loput Egyptistä, Itä-Intiasta, Kiinasta ja
Persiasta. Puuvillatehtaiden tuotanto riittää maan
tarpeisiin; sitäpaitsi viedään puuvillatavaroita
jonkunverran V:ltä Etu-Aasiaan ja Kiinaan. —
Villateollisuutta (879 tehdasta, joissa työssä
131,178 henkeä; tuotantoarvo 559,8 milj. mk.)
harjoitetaan etenkin Länsi-Puolassa (Piotrk6win
kuvern:ssa 39% koko tuotannosta), Moskovan
kuvernementissa (26%), Virossa sekä Grodnon,
Simbirskin, Tambovin ja Jaroslavin
kuvernemen-teissa. — Hamppu-, pellava- ja juuttiteollisuuden
(277 tehdasta, niissä työssä 93,955 henkeä;
tuotantoarvo 297,8 milj. mk.) pääalueita ovat
Kostroman ja Vladimirin kuvernementit, joista
yhteensä saadaan melkein puolet koko maan
tuotannosta. Silkkiteollisuus (171 tehdasta, joissa
23,864 työläistä; tuotantoarvo 60,o milj. mk.) on
keskittynyt ennen kaikkea Moskovan
kuverue-menttiin, jossa 75 % V:n silkkituotteista
valmistetaan. — Metalli- ja koneteollisuus, jonka
tuotantoarvo 1910 oli 1,946,9 milj. mk. (tehtaita
2,085, niissä työssä 512,320 henkeä), on
korkeimmalle kehittynyt kivihiilialueissa ja
suurkaupungeissa. Niinpä on tuotantoarvo suurin
Jekaterinoslavin alueella Etelä-V:llä (24,s % koko
tuotannosta) sekä Pietarin (ll,s%) ja Moskovan
(10,8 %) kuvernementeissa. Kulta- ja
hopeatava-roita (osaksi käsiteollisuuden tuotteina)
valmistetaan Kostroman, Vladimirin, Moskovan, Tulan,
Kalugan y. m. kuvernementeissa; vaski- ja
mes-sinkituotteista mainittakoon Kostroman
kirkonkellot sekä Tulan ja Vladimirin teekeittiöt
(»samovaarit") ; rautateollisuuden pääalueita ovat
Niznij-Novgorodin, Vjatkan, Permin, Tverin,
Pietarin ja Piotrk6\vin kuvernementit;
koneteollisuus, joka vielä suuressa määrin on ulkomaista
riippuva, on keskittynyt Moskovaan, Pietariin,
Brjanskiin (Orelin kuvern.) y. m.; kivääri- ja
tykkitehtaita on m. m. Tulassa, Izevskissä (Vjatkan
kuvern.) ja Rajajoella; miekkoja, veitsiä y. m.
valmistetaan erittäinkin Zlatoustissa (Ufan kuvern.),
Pavlovon ja Vorsman kylissä (Niznij-Novgorodin
kuvern.) ja Vladimirin kuvernementissa. — Kivi-,
savi- ja lasiteollisuuden (1,729 tehdasta, niissä
työssä 131,048 henkeä; tuotantoarvo 247,o milj.
mk.) haaroista on tiiliteollisuus tärkein. Sitä har-
joitetaan erittäinkin niissä V:n osissa, joissa ei
rakennuskiveä ole saatavissa. Tulenkestävää savea
on runsaimmin Etelä- ja Lounais-V :llä ja
Uralissa. Saviastioita valmistetaan kaikkialla, missä
tarvittavia raaka-aineita on saatavissa, enimmän
Novgorodin, Ilarkovan ja Pietarin
kuvernementeissa. Kaakeli- ja majolika-teollisuus on vasta
aluTaan. Fajanssi- ja posliinituotteita on jo
kauan valmistettu Moskovan ja Vladimirin
alueissa, missä oivallista savea on saatavissa.
Viime aikoina on mainittua teollisuutta alettu
harjoittaa monessa muussakin valtakunnan osassa
(Volhyniassa, Liivinmaalla y. m.). Suuria
sementtitehtaita on Moskovan ja Pietarin
kuvernementeissa, Länsi-Puolassa ja Vironmaalla.
Lasiteollisuus on keskittynyt ennen kaikkea
Vladimirin, Tverin, Orelin ja Pietarin
kuvernement-teihin. Etupäässä valmistetaan onttolasia
(pulloja, juomalaseja y. m.), vähemmän ikkuna- ja
peililasia. -—- Huomattavaksi on viimeksi
kuluneina vuosikymmeninä käynyt kemiallinen
teollisuus (337 tehdasta, joissa työläisiä 41,937;
tuotantoarvo 378,i milj. mk.). Sen eri haaroista
mainittakoon, paitsi ylimuistoisista ajoista V:llä
harjoitettua potaskan valmistusta ja
tervanpolttoa, väri-, lakka-, ruuti-, saippua-, kynttilä- ja
aksiisinalainen tulitikkuteollisuus (1910: 109
tulitikkutehdasta, joiden tuotanto 3,025 milj.
laatikkoa) sekä kem. massatavarain happojen,
soodan, alunan y. m.) valmistus. Kem.
suurteollisuuden keskuksia ovat Riika, Vilno, Jaroslav,
Kostroma ja Vjatka. — Ravintoaineita
valmistettiin 1910 10,248 tehdaslaitoksessa, joissa
työskenteli 1S6,012 henkeä. Huomattavimmat ovat
höyryllä käyvät jauho- ja ryynimyllyt (etenkin
Volgan varrella) sekä aksiisinalaiset
sokeritehtaat. Viimemainittuja (1913: 309 tehdasta, jotka
valmistivat 248,100 ton. sokeria) on Lounais-V :llä
(Bessarabiassa, Kiovan kuvernementissa,
Podo-liassa ja Volhyniassa), Keski- ja Etelä-V:llä
(Harkovan, Kurskin, Orelin, Pultavan, Samaran.
Tambovin, Tulan, Tsernigovin ja Voronezin
kuvernementeissa) sekä Puolassa. —
Nautinto-aineteollisuutta edustavat ennen kaikkea lukuisat
viinatehtaat, joiden tuotteiden vähittäiskauppa oli
valtion monopolina ja suurimpana tulolähteenä
v:sta 1894 v:een 1915, jolloin kieltolaki astui
voimaan. Kaikkiaan oli 1913 2,968 polttimoa,
joiden valmisteista (yhteensä 14,2 milj. hl) 9/i0 jäi
Vslle. Viljasta poltetaan väkiviinaa etupäässä
Podoliassa sekä Harkovan, Tambovin ja Penzan
kuvernementeissa, perunoista taas varsinkin
Virossa ja Minskin kuvernementissa.
Olutpanimoja (1913: 809, valmistus 10,» milj. hl) on
enimmän Länsi-V.llä ja Puolassa;
tupakkateollisuus (tehtaita 185, valmistus 110.500 ton.),
jonka tuotteista savukkeita viedään paljon
ulkomaille (75% Saksaan), on keskittynyt Pietariin.
Moskovaan, Varsovaan ja muutamiin Länsi- ja
Lounais-V :n kaupunkeihin. — Vuoriöljyn
puhdistamoja oli 1913 Varsinais-V :llä 68. useimmat
Keski-V:n teollisuusalueella ja Ilersonin
kuvernementissa. — Puu- ja paperiteollisuudella on V:n
laajassa metsävyöhykkeessä suuret kehittymisen
mahdollisuudet. Puunjalostuslaitoksia (1910:
1 ,S62, joissa työssä 88,779 henkeä; tuotantoarvo
333,4 milj. mk.) on lukuisimmin Volhyniassa
sekä Pietarin, Minskin ja Saratovin
kuvernementeissa; suurimmat ovat kumminkin Vienan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
