Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Venäjä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85!)
Venäjä
901
saada muut enemmän vasemmalle kallistuvat
ryhmät noudattamaan johtoansa. He vaativat
parlamentaarista hallitusta, maan pakkoluovuttainista
talonpojille, y. m. Ensimäisen duuman aika kului
hyökkäysten tekemiseen hallitusta vastaan, ja
positiivista työtä tehtiin vähän. Vihdoin
hallituksen ja duuman välit kärjistyivät siinä
määrässä, että keisari 21 p. heinäk. 1906 hajoitti
duuman. Uusi duuma kutsuttiin kokoontumaan
5 p. maalisk. 1907. Ministeripresidentiksi
nimitettiin S t o 1 y p i n. Viipuriin kokoontui kyliä
ii. 200 duuman jäsentä ja antoi 23 p. heinäk.
julistuksen, missä V:n kansaa kehotettiin
olemaan antamatta sotaväkeä ja maksamatta veroa,
mutta se ei vaikuttanut mitään. Tallinnassa,
Kronstadtissa ja Viaporissa heinäk.-elok.
puhjenneet sotilaskapinat kukistettiin pian. Stolypin.
joka itse töin tuskin vältti häntä vastaan
suunnatun murhayrityksen, ryhtyi mitä
tarmokkaim-l>iin toimiin kumousmiesten suunnittelemaa
terrorismia vastaan. Syysk. asetettiin kiertäviä
sotaoikeuksia, mielivaltaisia vangitsemisia ja
karkoi-t uksia käytettiin laajassa määrässä ja
äänioikeutta supistettiin melkoisesti senaatin
vaalilakiin antamilla mielivaltaisilla selityksillä. Mutta
samalla käytiin vakavasti kiinni V:n
agraari-kysymyksiin. Laajoja aloja kruunun ja
keisariperheen maata annettiin edullisilla ehdoilla
talonpojille. Luodakseen V:liekin lukuisan’, varakkaan
talonpoikaisen tilanomista jaluokan hallitus
ryhtyi hävittämään mir-laitosta (ks. Mir). Uusissa
vaaleissa helmik. 1907 kadetit menettivät paljon
sijoja, lokakuulaiset saivat tuntuvan lisäyksen
ja vielä enemmän lisääntyivät sosialistiset ja
äärimäiskantaiset ryhmät. Tämänkin duuman
aika kului loppumattomissa riidoissa hallituksen
kanssa. Kesäkuun 16 p:nä annettiin julistus sen
hajoittamisesta ja samalla julkaistiin uusi
vaalilaki, joka oli edullinen tilanomistajille ja
varakkaille kaupunkilaisille ja vähensi Puolan ynnä
muiden rajamaiden edustusta duumassa.
Taantumus ilmeni yhä ankarampana poliisivaltana.
Hallitusvallan asema vahvistui kuitenkin
enemmän sen johdosta että sen onnistui suunnata
kansanliikkeet vieraita kansallisuuksia ja valtoja
vastaan. Stolypin osasi juuri tässä kohden
taitavasti käyttää hyväksensä kolmannen duuman
enemmistöä. Stolypinin hallituksen arvoa kohotti
myöskin Englannin puolelta tapahtuva
lähestyminen ja tämän vallan kanssa elok. 1907
aikaansaatu sopimus Persian jakamisesta
englantilaiseen ja venäläiseen vaikutuspiiriin. Kolmas
duuma, joka kokontui 14 p. marrask. 1907 ja joka
oli koossa laissa määrätyn aikansa 5 vuotta, oli
juuri sellainen kuin hallitus oli vaalilaillaan
tarkoittanut. Suurin puolue oli lokakuulaisten
1.150 jäsentä), sen jälkeen oikeisto (120 j.) ja
vasta kolmannella sijalla kadetit (80 j.). Stolypin
nojautui lokakuulaisiin ja muodosti
enemmistönsä milloin kadettien, milloin oikeistolaisten
avulla, jotka viimemainitut kuitenkin yleensä
olivat häntä kohtaan nurjamielisiä, niin että hän
saattoi tarpeen tullen käydä vapaamielisestä
valtiomiehestä. Yleensä joutuivat kuitenkin
sisäiset reformikysymykset yhä enemmän syrjään
kansallisuuskysymysten, • suurten
varusteluvaatimus-ten ja ulkopolitiikan tieltä. Näissä asioissa
duuma kulki täydellisesti hallituksen
talutusnuorassa. Ukrainalaisia sorrettiin entistä pahem-
min, Suomen oikeuksia ruvettiin jälleen
polkemaan. Suomen venäläistyttäminen tarkoitti V:n
Itämeren vallan vahvistamista ja ehkä vielä
pitemmälle meneviä aikeita Pohjois-Norjan
valtaamiseksi, mikä olisi hankkinut V:lle pääsyn
Atlantin merelle. Tässä yhteydessä on myöskin
mainittava, että huhtik. 1908 tehtiin V:n,
Saksan, Ruotsin ja Tanskan kesken n. s. Itämeren
sopimus, joka takasi „status quon" tämän meren
rannoilla ja siis myöskin teki mahdottomaksi
ulkovaltain sekaantumisen Suomen hyväksi.
Balkanin niemimaalla V. ryhtyi ajamaan entistä
natsionalistista vapauttamispolitiikkaansa. V:n ja
Englannin yhä ystävällisempi lähestyminen
(Edvard VII:n ja Nikolai II:n kohtaus
Tallinnassa heinäk. 1908) näytti ennustavan pahaa
Turkille ja joudutti vallankumouksen
puhkeamista tässä maassa. Valtain välinen asema kävi
kireäksi, kun Itävalta-Unkari lokak. 1908 julisti
ottavansa pysyväisesti haltuunsa Bosnian ja
Herze-govinan. Serbia pani tämän johdosta
sotavoimansa liikekannalle Itävalta-Unkaria vastaan
toivoen apua V: Itä, mutta kun Saksa kannatti
Itävalta-Unkaria, täytyi V:n, joka ei ollut
sotaan valmis, pysyä aisoissaan ja Serbian
peräytyä. V:n ja Itävalta-Unkarin välit eivät
parantuneet siitä, että V:n ja Italian luultiin
haljitsijain kohtauksessa Raceonigissa lokak.
1909 sopineen yhteisestä Itävalta-Unkaria
vastaan suunnatusta Balkanin politiikasta.
Persiassa V. ja Englanti toimivat aikaa myöten
yhä yksimielisemmin sotkeaksensa tämän maan
asiat ja tehdäksensä tyhjäksi Persian
hallituksen itsenäisyyspyrkimykset. Kun Yhdysvallat,
säilyttääksensä ,,avoimen oven" politiikan
Kiinan nimellisissäkin maakunnissa, ehdottivat
Mantsurian rautateiden kansainvälistyttämistä,
lähestyivät V. ja Japani toisiansa tehden heinäk.
1910 sopimuksen, joka tarkoitti status quon
ylläpitämistä ja molempain valtain sikäläisten
etupiirien rajoittamista. Saksan kanssa aikaansaatu
Potsdamin sopimus (1911), jossa m. m. Saksa
tunnusti V:n valta-aseman Persiassa ja V.
Saksan Bagdadin radan suunnitelman, ei merkinnyt
V:n eroamista Englannista. Se antoi vain V:lle
aikaa jatkaa sotalaitoksensa, sekä
maasotajou-kon että laivaston, vahvistamista. Duuma antoi
tässä suhteessa yhä auliimmin kannatustansa
hallitukselle, samaten kuin myöskin sen
natsiona-listiselle politiikalle. Kesäk. 1910 duuma
hyväksyi Suomea koskevan „valtakunnanlain" (ks.
Suomi, historia). Syysk. 1911 murhattiin
Stolypin Kiovassa. Pääministeriksi tuli nyt
Kokovtsov, joka vastoin odotusta jatkoi
edeltäjänsä natsionalistista politiikkaa. Puolan
vastustuksen lamauttamiseksi siitä m. m.
erotettiin Holmin kuvernementti, jossa asuu etupäässä
uuieerattuja ukrainalaisia. Natsionalistinen henki
vallitsi myöskin neljännessä duumassa, joka
kokoontui v:n 1912 jälkeen ja jossa
lokakuulai-setkin yhä enemmän kallistuivat
taantumuksellisten puolelle. Hallituksen pyrkimys hankkia
V :Ile jälleen enemmän sananvaltaa
maailmanpolitiikassa saavutti yhä voimakkaampaa
kannatusta duumapiireissä, myöskin
vastustuspuo-■lueessa. Epätietoisuus siitä, missä määrin V. oli
sotilaallisesti valmis, herätti kuitenkin
erimielisyyttä siitä, mihin suuntaan V. saattoi
paraim-milla menestyksen toiveilla kääntää valloitus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
