Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Verisuonet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
975
Verisuonet
976
kertainen levyepiteli. Valtimon seinämät ovat
yleensä vahvemmat ja kimmoisemmat kuin
laskimoiden. Tämä johtuu siitä, että veren paine
valtimoissa on suurempi kuin laskimoissa ja että
se valtimoissa vielä nopeasti vaihtelee sydämen
tykkiessä. Keskivahvain valtimoiden väliketon
vahvalla lihastolla on tärkeä merkitys sen
veri-määrän tasaajana, joka kulloinkin johonkin
ruumiin kohtaan tulee. Työssä oleva ruumiinosa
tarvitsee verta runsaammin kuin lepotilassa oleva,
minkä vuoksi verisuoni laajenee edellisessä,
supistuu jälkimäisessä tapauksessa. V:n rakenteesta
puhuttaessa mainittakoon vielä, että laskimoissa
poimuttuu sisäketto puolikuunmuotoisiksi läpiksi,
jotka estävät verta kulkemasta taaksepäin
laskimossa.
Ruumiin tärkeimmät valtimot ovat seuraavat.
Aortta, joka alkaa sydämen vasemmasta
kammiosta ja kulkee ensin rintaontelossa ylös- sitten
kaaressa taakse- ja lopuksi rinta- ja vatsaontelon
takaseinämää pitkin alaspäin. Suuntansa mukaan
nimitetään aorttaa eri osissaan nousevaksi
aortaksi, aorttakaareksi ja laskevaksi aortaksi.
Kaikki ison kiertokulun (ks. Verenkierto)
valtimot ovat välittömiä tai välillisiä aortan
haaroja. Aorttakaaresta lähtee kolme vahvaa
valtimoa, oikealle puolen lyhyt nimetön
valtimo (arteria anonyma) sekä vasemmalle vasen
yhteinen pää valtimo ja
solisval-t i m o’. Jonkun matkaa kuljettuaan nimetön
valtimo jakautuu oikeaksi yhteiseksi päävaltimoksi
ja oikeaksi solisvaltimoksi. Yhteinen
pää-valtimo (a. carotis communis), jota myös
paikkansa vuoksi nimitetään k a u 1 a v a 1 t
i-m o k s i, kulkee kummallakin puolen kaulan
sivulla päähän päin. Se jakautuu kurkunpään
yläreunan korkeudella kahteen päätehaaraansa:
ulompaan ja sisempään päävaltimoon, joista
edellinen lähettää lukuisat haaransa kilpirauhaseen,
kurkunpäähän ja pään ulko-osiin ja jälkimäinen
vie verta aivoihin sekä silmään. Soi is
vaiti m o (a. subclavia) kääntyy kaulan tyvessä
ulos- ja lopuksi alaspäin kulkien kainalokuopan
ulkosivua pitkin olkavarteen. Sen jatkoa
kainalokuopassa nimitetään kai n aio vaiti m oksi
(a. axillaris) ja olkavarressa oi k a
valtimoksi (a. brachialis). Tämä kulkee olkavarren
sisäetusivua pitkin alas kyynärtaipeen
korkuu-delle jakautuen kahteen vahvempaan haaraan
k y y n ä.r- ja värttinävaltinioonfa.
ulna-ris ja a. radialis), jotka jatkuvat käteen asti.
Solisvaltimo lähettää lukuisia haaroja kaulan
tyveen rintakehän ylä- ja etuosaan sekä
lapaluun seutuville, kainalovaltirnon haarat kulkevat
niinikään sekä rintaan että lapaluun seutuville
ja sitä paitsi olkavarren yläosaan, olkavaltimo
huolehtii haaroillaan olkavarren, sekä kyynär- ja
värttinävaltimo kyynärvarren ja käden verestä.
— Laskeva aortta lähettää rinta- ja vatsaontelon
seinämään segmentaalisia valtimoita, k y 1 k i 1 u
i-d e n v ä 1 i v a 1 t i m o t (aa. intercostales) ja
lannevaltimoita (aa. lumbales). Vatsaosassa
lähtevät siitä sitäpaitsi vahvat parilliset m u n u a i
s-valtimot (aa. rcnalcs) kumpaankin
munuaiseen sekä heikommat s i e m e n v a 11 i m o t
(aa. spermaticce) miehellä kiveksiin, naisella
munasarjoihin. Näiden lisäksi vatsa-aortta
lähettää kolme isoa paritonta haaraa suolistoon, näistä
ylin sisu s valtimo (a. eastia ca) lähtee
aortasta heti, kun se on tullut pallean kautta
vatsaontelon puolelle, ja jakautuu miltei heti
kolmeen haaraan, joista yksi vie verta mahalaukun
pieneen kaarrokseen, toinen huomattavasti
paljoa vahvempi, maksavaltimo, maksaan,
mahalaukkuun, haimaan ja pohjukaissuolen
yläosaan ja kolmas, pernavaltimo, pernaan ja
haimaan sekä mahalaukkuun. Sisusvaltimon
alapuolella lähtee ylempi
suolilieveval-timo (a. mesenterica superior), joka pitää huolta
pohjukaissuolen alaosasta tyhjä- ja
sykkyräsuo-lesta sekä umpisuolesta ja kohoavasta ja
poikittaisesta lynkkysuolesta. Viimemainitun valtimon
alapuolelta lähtee aortasta kolmas suolistoon
menevä valtimo, alempi suolilieve v a
1-t i m o (a. mesenterica inferior) laskevaan ja
S-muotoiseen lynkkysuoleen sekä peräsuoleen.
N. 4-5:nnen lannenikaman kohdalla aortta
jakautuu kahteen vahvaan valtimoon,
kummankinpuo-leiseen yhteiseen lonkkavaltimoon
(a. iliacu communis). Nämä kulkevat vinosti
alas-ja ulospäin ja jakautuvat risti-suoliluunivelen
kohdalla kahteen loppupäähän,
vatsanpohjavalti-moon ja ulompaan lonkkavaltimoon.
Vatsan-pohjavaltimo (a. hypogastrica) lähettää
lukuisia haaroja lantio-ontelon elimiin sekä
alaraajan tyven ja vatsaontelon alaosan seinämään.
Ulompi lonkkavaltimo (a. iliaca extema)
kulkee lantio-ontelon seinämää pitkin kaaressa
alas- ja sivullepäin saapuen uivussiteen alitse
alaraajan tyveen. Täällä sen jatko r e i s i v a
1-timo (a. femoralis) kulkee reiden etu-sisäsivua
pitkin alaspäin sekä painuu vähitellen yhä
syvemmälle ja lävistettyään lähentäjälihakset tulee esille
reiden alaosan takapuolella, polvitaivekuopan
ylä-pääsä. Nyt nimitetään sitä polvitaive v a
1-t i m o k s i (a. poplitea). Tämä jatkaa matkaansa
polvitaipeen taitse suoraan alas ja jakautuu
jonkun matkaa polvinivelen alapuolella
etumaiseksi ja takimaiseksi
säärivalti-moksi (a. tibialis anterior ja posterior).
Edellinen näistä kulkee sääri- ja pohjeluun välitse
säären etupuolelle sekä säären etupuolta pitkin alas
jalanselkään, jossa sen jatkoa nimitetään
jalan-s e 1 k ä v a 11 i m o k s i (a. dorsalis pedis).
Jälkimäinen taas kulkee säären takapuolella
jalkapohjaan, jossa se päättyy kahtena
jalkapohja-valtimona (a. plantaris lateralis ja medialis).
Kautta matkan lähettävät edellä esitetyt
alaraajan valtimot lukuisia haaroja pitäen huolta
vatsaontelon seinämän alaosista, osista ulkosiittimiä
sekä alaraajoista. Tärkeimpiä näistä haaroista on
reisivaltimon lähettämä vahva syvä r e i s i v a
1-timo (a. profunda femoris) ja takimaisen
sääri-valtimon haara, polijeluuvaltimofa.
pero-nea). Nämä ovat tärkeimmät ison kiertokulun
valtimot. — Pienen kiertokulun valtimot ovat
kaikki haaroja oikeasta kammiosta lähtevästä
keuhkovaltimosta (a. pulmonalis), joka
lyhyen matkaa kuljettuaan jakautuu oikeaan ja
vasempaan keuhkoon menevään päähaaraansa
Nämä seuraavat ilmatorven haaroja jakautuen
niiden tavoin yhä pienemmiksi haaroiksi.
Kuten jo edelläsanotusta ilmenee, päättyvät
valtimot hienoilla hiussuonilla, jotka tiheänä
verkkona risteilevät kaikkialla kudoksissa.
Hiussuonet eivät kuitenkaan tunkeudu rustoon, epiteli
kudokseen (esim. ihon pintaosiin), kynsiin,
sarviin j. n. e. Hiussuonista alkavat sydämeen päin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
