Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Werner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
987
Werner Söderström o.-y.—Vernyj
988
(„grammatischer Wechsel") ovat esim. vaihtelut
nykysaks. verbimuodoissa leiden ^ gelitten,
zie-hen gezogen. Samalla tavalla kuin
edellämainitut vaihtelut on myöskin kehittynyt s:n ja r:n
vaihtelu, jolloin r 011 muodostunut aikaisemmasta
puheäänellisestä s:stä, vrt. saks. 1VCLV (J61V6SC71’.
E. ’ 8-h ti.
Werner Söderström o.-y. ks. Söderström.
Vernet [verne’], Claude Joseph (1714-89),
ransk. taidemaalari, sai ensimäisen taiteellisen
opetuksen isältään ja harjoitti sitten vv. 1734-53
taidettaan Koomassa. Ranskaan palattuaan hänet
nimitettiin Pariisin taideakatemian jäseneksi ja
maalasi Ludvik XV: lie joukon Ranskan satamia
esittäviä tauluja. Lisäksi hän suoritti joukon
ansiokkaita maisemamaalauksia Claude Lorrainin
tyyliin. Hänen poikansa Antoine Charles
Ho rae e (1758-1836) opiskeli niinikään ensin
isänsä johdolla ja sitten Roomassa. Hänen
erikoisalanaan olivat suuret taistelukuvaukset
Napoleonin sodista sekä metsästyskuvat, joissa varsinkin
hevoset ja koirat ovat mestarillisesti maalattuja.
Hänen muotokuvansa ja hullunkuriset
laatumaa-lauksensa ovat niinikään taiteellisesti melkoisen
huomattavia.
Hänen poikansa Horaee (1789-1863) on
myöskin tehnyt nimensä tunnetuksi etupäässä
suurten taistelukuvien maalaajana. Hän saavutti
jo nuorena Napoleon I:n suosion kuvaamalla
hänen sotiaan ja keisarin kukistuttuakin hän
jatkoi yhä edelleen samalla aihealalla. V. 1828
hänet nimitettiin Ranskan taideakatemian
johtajaksi Roomaan ja pysyi siinä toimessa v :teen 1835.
Ranskaan palattuaan hän sai Ludvik Filipiltä
tehtäväkseen koristaa Versailles’n
Constantine-gallerian taistelukuvilla. Hän maalasi niitä 14.
jotka kuvaavat Algerian valloitusta ja joista
suurin, Abd-el-Kaderin leirin valtaus, on 21 m pitkä.
Paitsi sotakuvia hän maalasi myöskin
raamatun-aiheisia taulu ja ja muotokuvia. Hänellä oli
tavattoman rikas mielikuvitus ja luistava
tekotavalli-nen taituruus, mutta jotenkin kehittymätön
väri-aisti ja heikko tyylitaju. Hänen suurikokoisista
teoksistaan puuttuu käsityksen yhtenäisyys,
suurenmoisuus ja monumenttaalisuus. [Runtz Rees,
„H. V." (1880); Dayot, „Les V." (1898);
R. Muther, ,,Ein Jahrhundert französischer
Male-rei" (1901).] F. L.
Vernier [värnje’], P i e r r e (1580-1637), ransk.
matemaatikko, Burgundin kreivikunnan
raha-asiain ylitirehtööri, Ornans-linnan päällikkö ja
Espanjan kuninkaan neuvonantaja. V. on ensiksi
selittänyt noonion (ks. Non i us).
Wernigerode, " Harz-vuoriston pohjoisrinteillä
si jaitseva, Preussiin kuuluvan S t o 1 b e r g-W.
kreivikunnan (278 km2) pääkaupunki, ratojen
risteyksessä; 18,359 as. (1910). Useita
teollisuuslaitoksia. Kaupungin huomattavin nähtävyys
kaunis ruhtinaallinen linna, jonka vanhimmat
osat ovat 1200-luvulta. Oivallisen asemansa,
leudon ilmanalansa ja hyvien liikeyhteyksiensä
tähden W. on suosittu matkailija- ja
virkistyspaikka. K-o E-n.
Vernissa (saks. Firniss), yleensä kaikki
nesteet, jotka ohuena kerroksena, ilman vaikutuksen
alaisina ollen, muodostavat kuivan, kovan ja
yleensä kiiltävän ja läpinäkyvän kalvon. V:lla
ahtaammassa merkityksessä tarkoitetaan
kuivuvista rasvaisista öljyistä [pellavan-, hampun-,
auringonkukan- j. n. e. siemenöljystä] happea
sisältävien aineiden avulla valmistettuja nesteitä,
jotka ohuena kerroksena [1 mgr 1 cm2:lle] lasille
levitettynä korkeintaan 24 t:ssa kuivuvat kiin
teäksi kalvoksi. Nämä ovat öljy-v:oja 1. v:oja,
erotukseksi 1 a k k a-v :o i s t a (ö 1 j y 1 a k k a 1.
lakka), joissa kuivuvan öljyn ohella on
erilaisia hartseja sekä joku haihtuva liuotin
(vrt. Lakka). Toisissa lakkalajeissa puuttuu
kuivuva öljy. — V:n (öljy-v:n) valmistukseen
tarvitaan, paitsi kuivuvaa öljyä (yleisimmin
pel-lavansiemenöljy) kuiva u sai n e (sikkatiivi),
jonka kautta raaka öljy saa kyvyn imeä happea
ilmasta (katalyysi). Tällaisia ovat metallioksidit,
joista voimakkaimmin vaikuttavat kobolttioksidi,
lyijyoksidi, mönjä ja ruunikivi, sekä lisäksi
muutamat muut metalliylidistykset (asetaatit ja
boraatit). Tav. ei metallioksideja kuitenkaan
sellaisinaan käytetä, vaan yhdistetään ne joko
sulattamalla tai saostusmenetelmää käyttäen joko
hartsiin (resi naatit), tai
pellavansiemen-öljyyn (linoleaatit) tai myös samalla
kertaa molempiin, jolloin kuivausaineen teho kasvaa.
V:n valmistus on teoreettisesti sangen
yksinkertainen: kuivausaine, joka myös voi olla
liuoksessa, liuotetaan määrätyssä lämpötilassa raakaan
kuivuvaan öljyyn, jonka tulee olla mahdollisiin
man kauan seisonutta, jotta sen limamaiset
epäpuhtaudet ja vesi ovat täydelleen eronneet öljystä
(lakkaöljy). — Viime vuosina on kuivausaineiden
asemasta alettu käyttää otsonia ja sähkövirtaa.
— Lakka-v:oja erotetaan kaksi pääryhmää:
rasvaiset lakk a-v :t ja haihtuvat
1 a k k a-v :t. Edelliset valmistetaan lisäämällä
sulatettuun hartsiin (kopaali, meripihka, asfaltti,
tavallinen hartsi j. n. e.) kuivuva öljy, sekä
ohentamalla sivelykuntoiseksi jollakin haihtuvalla
liuottimella (tärpätti, bentsiiui, petroli, bentsoli
j. 11. e.). Haihtuvat lakka-v :t valmistetaan
liuottamalla hartsi (dammara, mastiksi, sandarak.
sellakka, tavallinen hartsi j. n. e., myös kumi)
haihtuvaan liuottimeen (tärpätti, puusprii,
alkoholi, asetoni j. n. e.). Haihtuvat lakka-v:t
voidaan värjätä (värilakat) esim. aiiiliiuiväreillä, tai
myös kasviväreillä (kurkkuina, aloe, santelipuu).
Tällainen värilakka on m. 111. k u 11 a-v., joka
metalliesineelle siveltynä antaa tälle kauniin
kullankeltaisen värin. Käytetään hienommissa
mekaniikan töissä. IV. W-o.
Vernissaus, vernissalla (ks. t.) siveleminen.—
Taidemaalaukset peitetään ohuella läpinäkyvällä
ja värittömällä vernissakerroksella, jotta taulun
pinta kävisi sileäksi ja kovaksi, ja kuivuneet värit
saisivat takaisin alkuperäisen tuoreutensa. Tämä
v. toimitettiin usein päivää ennen taidenäyttelyn
avajaisia. Nykyään v:lla tarkoitetaan myös
juhlatilaisuutta, jolloin näyttely avajaispäivän aattona
on vain kutsuvieraille avoinna. F. L.
Vernitsa, maatila Pyhäjärven pitäjässä (V. 1.),
Laatokan rannalla, hiukan etelään
Konevitsan-saaresta. Se on osa entisestä laveasta
Pyhäjärven lalijoitustilasta ja omistaa sen Suomeu
valtio. V-ssa harjoitetaan huomattavaa
karjanhoitoa; sillä 011 m. 111. oma meijeri. E. C-g.
Vernyj [vje’r-J (kirgiisiksi Almaty =
„omena-kaupunki"), kaupunki Venäjän Keski-Aasiassa,
Turkestanin kenraalikuvernementtiin kuuluvan
Semiretsenskin provinssin pääkaupunki, Alataun
pohjoisjuurella, Iliin vas. laskevan Almat inkan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
