Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesijohto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1037
Vesijohto
1038
_ _?’n, jossa n on jarrun akselin minuuttinen
kierrosluku, sekä jakamalla tämä tulo 75:llä,
■uis’N = ^ liv. Kun liankausjarrut (Prony’n,
30 75
köysijarru y. m.) ovat hankaloita käyttää, niissä
kun jarruvoima pysyy melkein muuttumattomana
jarrutettavan koneen voimasta riippumatta, ja
lisäksi vaarallisia, on v., samoinkuin
sähköjarru-kin mukava ja vaaraton, sillä siinä jarruvoima
011 suhteellinen koneen voimaan, niin että koneen
käydessä hiljaa jarruvoima on pieni kasvaen
koneen voiman mukaan. Vesijarrussa muuttuu,
kuten liankausjarrussakin, jarrutettu työ
lämmöksi, joka on poisjolulettava. P-o P-o.
Vesijohto, johtojärjestelmä taloudessa y. m.
tarvittavan veden hankkimiseksi etenkin
kaupunkeihin ja taajaväkisiin asutuskeskuksiin. V-.oja
on käytetty jo vanhaan aikaan; esim.
mainittakoon roomalaisten akveduktit (ks. t.; vrt.
Rooma). Keskiajalla v:t rappeutuivat ja
tyydyttiin kaupunginmuurien sisässä oleviin
kaivoihin. 19:nnellä vuosis. rakennettiin runsaammin
uusia r:oja. Näissä johdettiin kuitenkin vesi
entiseen aikaan käytettyjen avopintaisten
kanavien asemesta paineen avulla umpinaisissa
putkissa ja voitiin silloin kuljettaa suoraan
käyttöpaikoille, rakennusten ylimpiinkin kerroksiin.
Runsas ja hyvä käyttövesi (vrt. Vesi) on
ihmisen terveydelle välttämätön. Suomessa on
(1918) v:t Helsingissä, Turussa, Tampereella,
Viipurissa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Kotkassa,
Hämeenlinnassa, Hangossa, Lahdessa, Porvoossa,
Jyväskylässä, Mikkelissä ja Sortavalassa;
sitäpaitsi on v :t useilla yksityisillä laitoksilla y. m.
V:ojen rakentamisen jälkeen kohoaa taloudessa
käytetty vesimäärä. Kunkin kuluttajan
maksaessa käyttövedestään mittarin mukaan,
käyttävät kuluttajat puolet ja vähemmänkin maksutta
käyttämästään vedestä. Tehdas- ja varakkaat
kaupunginosat kuluttavat suhteellisesti enemmän
vettä. Henkilön kuluttama vesimäärä vaihtelee
huomattavasti eri paikkakunnilla sekä eri
vuoden* ja vuorokauden aikoina, ollen kesällä
suurempi kuin talvella, ja päivällä tietenkin
suurempi kuin yöllä. Oletetaan yleensä kuluvan:
juomiseen, keittämiseen ja pesemiseen henkeä
kohti viioroknudesFa 20-30 1.
pyykinpesuun henkiä kohti vuorokaudessa 10-15 „
vesiklosetin käyttämiseen kerralta 8-20 „
amm«kyipy> n „ 30-50 „
istumakylpyyn „ MO „
3uihkuun kotona „ 20 30 „
katuien y. m kasteluun 1 ma kohden 1,5 „
hevosen ja lehmän puhdisti>miseeo ja juottamiseen
vuorokaudessa 50 „
kouluissa: oppilasta kohden vuorokaudessa 2 „
kasarmeissa: soijasta kohden vuorokaudessa 20 „
•airaal-issa ja huoltolaitoksissa: henkilöä kohden
vuoroknudt-ssa 100-150 .,
mielisairaaloissa: samoin 300 ,.
hotelleissa: samoin HK) „
pyykinpesulanoksissa: 100 kg pyykkiä kohden 400 „
Helsingissä on käytetty asukasta kohden
vuorokaudessa 1880 24 1* 1890 04 1, 1900 60 1. 1910
81 1, 1915 101 1, 1916 104 1 ja 1917 111 1, siis
jatkuvasti nousevassa määrässä, ollen
vedenkäyttö muuten suurempi kuin muissa
kaupungeissamme.
Juomaveden (ks. t.) tulee olla kirkasta,
läpinäkyvää, hajutonta ja vailla sivumakua sekä
mahdollisimman vapaata rautayhdistyksistä,
fos-forihaposta, rikkivedystä, rikkialkaleista,
suola-hapokkeesta ja ammoniakista, etenkin
albumi-noidiammoniakista. Se ei saa puhdistettuna
sisältää enemmän kuin 100 bakteeri pesä kettä 1 cms:lle
vettä. Jos 1 1 vettä sisältää x mg kalkkia ja
y mg magnesiaa, lasketaan saksalainen
kovuus-määrä = 0,t x-\-0,m y astetta. Kovuusasteista ks.
Vesi, palsta 1024. Suomessa käytetty
pohjavesi on yleensä pehmeää eikä sen kovuus nouse
juuri yli 6°:n, vaikka meillä voidaan sanoa
4°:n vettä kovaksi.
V :t ovat rakennettavat huokeimmalla ja
tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, katsoen että
saadaan vastaisuuttakin silmällä pitäen
riittävästi vettä. Johdettava vesi otetaan järvistä,
joista y. m. maan pinnalla olevista vesisäiliöistä
tai mieluummin kokoamalla sitä varten
rakennetuilla ojilla, avosaumaisilla putkilla, käytävillä
ja erilaisilla kaivoilla (kuvat 1-4) lähteistä ja
juoksevasta pohjavedestä, jolloin se tavallisesti
on puhdasta ja kirkasta semmoisenaan.
Maanpinnalta otettu vesi on yleensä puhdistettava.
Tämä tapahtuu suodattimissa (ks.
Suodattaa; vrt. Juomavesi) laskemalla vesi
virtaamaan laajoissa altaissa keskimäärin 2,4 m:n
nopeudella 24 tunnissa ylhäältä alaspäin lukier
ensin 40-120 cm:n paksuisen sorakerroksen ja
sen alla olevan 50-90 cm paksun" tukikerroksen
läpi, joka on tehty yhä karkenevasta sorasta ja
kivistä, niin että alinna on n. 10-15 cm läpi
mittaisia kiviä tai tiiliä. Pohjalta kootaan
puhdistunut vesi avosaumaisilla putkilla
kokoomis-kaivoihin (kuva 5). Toiseksi voidaan vesi
puhdistaa kirkastamisaltaissa, antamalla veden seistä
niissä kokeiden mukaan yhden tai useamman
vuorokauden, jolloin likaisuudet laskeutuvat poh
jalle. Kolmanneksi voidaan vesi puhdistaa kemial
lisesti. Neljänneksi saatetaan puhdistamiseen
käyttää otsonia tai ultraviolettisia säteitä, jotka
menetelmät tullevat kuitenkin kalliiksi. Vielä
voidaan käyttää näitii menetelmiä sopivalla
tavalla yhdistämällä yhtaikaa.
Puhdas vesi johdetaan sitten määrättyinä
tunteina vuorokaudessa joko omalla paineellaan tai.
milloin sitä on nostettava ylöspäin, vesi-,
höyry-y. m. voimalla käyvillä pumpuilla
mahdollisimman lähellä kulutusalueen keskusta olevalle
luonnolliselle kukkulalle rakennettuun tasoitus-,
paine- 1. korkeasäiliöön (kuva 6). Milloin sopi
vaa, luonnollista kukkulaa ei ole lähellä, voidaan
sanottu säiliö sijoittaa keinotekoiselle alustalle,
jonka tulee silloin olla niin korkean, että vesi
nousee kulutusalueen korkeimmalla kohdalla
rakennusten ylimpiin kerroksiin eli putkissa
20-30 m:n korkeuteen maan pinnasta.
Tasoitus-säiliöön tulee mahtua, riippuen pumppujen
käyntiäjasta, n. 20-50 % vuorokauden
keskikulutuksesta, mieluummin enemmän, niin että on
riittävästi vettä tulipalojenkin varalta, joihin
lasketaan tarvittavan 150-300 m3 vettä. Erityisissä
tapauksissa voidaan olla tasoitussäiliötä vailla
tai käyttää suurta suodatin- tai kirkastaifiis
allasta tasoitussäiliönä.
Tasoitussäiliöstä johdetaan vesi joko yhdellä
johdolla, joka jakautuu suoniston tavoin
kulutusalueen eri osiin, tai, milloin säiliö on alueen
sisässä, säteittäisesti useammalla johdolla, jotka
jakaantuvat samalla lailla. Näillä kahdella jät-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
