Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesijohto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1039
Vesijärjestys—Vesijärvi \
1010
<
Haarautumisverkkoja (vasemmalla),
kiertovirta-Vfi-klco (oikealla).
jestelmällä on yhteisenä nimenä
haarautumis-järjestelmä ja sillä 011, koska vesi tulee vain
yhdeltä puolelta, se varjopuoli, että, jos johto
suljetaan tai rikkoutuu yhdessä kohdassa, kaikki
takana okvat johdon osat jäävät vedettömiksi.
Yhdistämällä johtojen uloimmat päät keskenään
uudella johdolla, niin että vesi pääsee toiseltakin
puolelta, vältetään tämä epäkohta. Samalla myös
paineen vaihtelut tasoittuvat ja likaisuutta
estetään kasaantumasta johtojen päihin,
puhumattakaan muista etuisuuksista. Kerrottua
järjestelmää sanotaan kiertovirtajärjestelmäksi (ks. kuvaa
edellä). — Ulkoputket ovat yleensä valurautaisia
tai takorautaisia 11. s. mannesmannputkia.
Sisä-putkina käytetään sinkittvjä rautaputkia tai
erityisissä paikoissa lyijyputkia. Paineen ollessa
vähäinen, voidaan johdot rakentaa betonista,
poltetusta savesta ja puusta (kuva 7). —
Tulipalojen varalta 011 kaduilla 11. 75 m:n välimatkoilla
vedenottoasemia 1. hydrantteja (ks. t.) (kuva 8).
Putkistossa 011 ilman poislaskemiseksi
ilma-venttiilejä. Taloissa ovat vesimittarit, vesiranat
j. n. e. (ks. Katu). — V.-vesi maksoi
Helsingissä ennen sotaa 30-25,5 penniä m3:ltä.
E. J. K.
Vesijäijestys sisältää säännöstelyn niistä
rajoituksista, jotka yhteiskunnan etujen
valvomiseksi ovat tehdyt luonnossa olevien vesistöjen
omistajien määräämisvaltaan heille kuuluvien
vesialueitten suhteen. Noita rajoituksia
koskevat säädökset sisältyvät Vesioikeuslakiin 23 p:Itu
heinäk. 1902 (ks. Vesioikeus). Sam. p:nä
annettu keis. asetus siitä, mitä vesioikeuslakia
käytettäessä 011 noudatettava, sisältää lähemmät
määritykset yksityistä vesioikeutta koskevasta
valtion vaarinpidosta. Sen ohessa samassa
asetuksessa annetaan tarkat ohjeet asianomaisten
viranomaisten toiminnalle vesioikeutta koskevissa
asioissa. E. II-s.
Vesijärjestyshoito kuuluu maaherroille heille
kullekin uskotun läänin rajojen sisällä.
Maaherralta on haettava lupa vesialueisiin
rakennettavien laitosten tekoon ja kaivaustöihin, mikäli
niitten toimeenpaneminen 011 säädetty
asianomaisesta luvasta riippuvaksi. Myöskin on
maaherran, alaistensa virkamiesten kautta, valvottava,
että vesioikeutta koskevia lainsäädöksiä
noudatetaan. Lähempi vaarinpito vesistöistä on taasen
Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen asiana ja
toimitetaan sanotun ylihallituksen alaisten
piiri-insinöörien kautta. Piiri-insinööri toimittaa joko
itse tai hänen avukseen määrätyn nuoremman
insinöörin kautta katselmuksen sekä laatii
suunnitelman ja antaa lausuntonsa vesirakennuksia ja
kaivauksia koskevista asioista, minkä jälkeen
ylihallitus lausuu niistä mielipiteensä. Tehtyjä
lupahakemuksia käsitellessään maaherra hankkii
lausuntoja myöskin Metsähallitukselta ja kalastus-
ten tarkastelijalta, joitten on valvottava, edellisen
metsänhoidon ja lauttauksen sekä kalastusten tar
kastelijan kalastuksen etua. E. II-s.
Vesijärven kanava 1. Vääksyn kanava,
katkaisee kapeahkon kannaksen Vesijärven ja
Päijänteen välillä, lähellä Anianpellon kylää
Asikkalan pitäjässä; kanavan pituus 1,306 m:
pohjan leveys 8,9 m muualla, paitsi sulun ylä
ja alapuolella olevissa sivuutus-altaissa, joissa se
011 14,8 m; veden syvyys matalan veden aikaan
2,i 111; korkeus-ero Vesijärven ja Päijänteen
vedenpintani välillä on n. 3 m. — Kanava
rakennettiin 1868-71 350,000 mk:n kustannuksella;
yllämainitut sivuutus-altaat ja uusi sulku
(harmaasta kivestä) rak. 1909-11 557,000 mk:n
kustannuksella. Kanavan yli välittää liikennettä
rautainen kääntösilta, jossa ajotien leveys 3,s m.
Pur jehduskautena 1914 kulki V :n kanavan kautta
6,666 alusta (suurin määrä 59 alusta
vuorokaudessa) ja 1,034 tukkilauttaa; tulot sam. v.
23,925 mk., menot 19,238 mk. L. H-nen.
Vesijärvi. 1. Järvi Salpausselän ja sen poh
joisen rinnakkaisharjanteen (Pienen-Salpausselän’
välissä, Päijänteen eteläpuolella, kapean katiriak
sen erottama siitä; suurin pituus ltiodepohjoi
sesta-kaakkoetelään 23,5 km, suurin leveys 11 km.
suurin niitattu syvyys 30,s m, pinta-ala 146,7 km2,
vedenpinta 81,21 111 yi. merenp. (luonnollinen
vedenpinta oli ennen V:n laskemista, 1820-31.
2.4 111 nykyistä korkeammalla), sade-alue 496 km2.
V: 11 pohjoisosa muodostaa laajan aukean selän,
jonka eteläpäästä lähtee kaksi suurta lahtea, toi
nen kaakkoon Lahtea kohti, toinen etelälounaa
seen Hollolan kirkolle; näiden molempien lahtien
väliin jää leveähkö niemimaa, joka aikoinaan on
ollut saarena (Kutajärvi sen tyvellä osoittaa
entisen salmen paikkaa). V:n vesi on väriltään
kirkkaan vihreätä ja erittäin läpikuultavaa.
Pannat vaihtelevia, milloin loivia ja matalia hie
tikko- tai savirantoja, milloin taas jyrkkiä ja
korkeita. V:n eteläpuolella kohoaa korkea
T i i r i s m a a, ks. t. V. laskee Vääksyn jokea
myöten Päijänteen eteläpäähän. Laivaliikenne
V :stä Päijänteeseen käy Vesijärven k a n n
van (ks. t.) kautta. — V:n eteläpäässä sijaitsee
Lahden kaupungin äärellä Vesijärven vilkasliik
keinen satama ja satama-asema, Niemen lastaus
paikka ja useita teollisuuslaitoksia (ks. Vesi
järvi 2.). vrt. myös art. Päijänne.
[E. Blomqvist, „Lisiä Suomen hydrogfafiaan’’ 11.
Kymijoki ja sen vesistö, teksti sivv. 74 75.]
2. Lahden kaupungin satama ja
lastauspaikka Vesijärven rannalla, 11. 1 1/> km
kaupungista pohjoiseen, Päijänteen laivaliiken
teen tärkein liikennekeskus, jonka kautta
suurin osa Päijänteen rannikkojen liikenteestä liit
tyy rautatieverkon yhteyteen. V:n satama rak eli
nettiin 1860 luvulla*; varustettu paaluille
perustetulla laiturilla;myöhemmin laajennettu ja
varustettu aallonmurtajalla. Satama syvennettiin
1895. Satama-asema (III 1.) Lahden-Vesi
järven satamaradan päätekohdassa, V:n sata
massa, rautateitse 4 km Lahdesta. Koko aseman
liikenne tapahtuu melkein yksinomaan purjeh
duskauden kuluessa. V:u satama-asemalle saa
pui (rautateitse) 1913 21,592 ton. tavaraa (suu
rimmat määrät: puutavaraa 4,625 ton. [siinä
lankkuja ja lautoja 2,775 ton., halkoja 1,485 ton.].
kiviä, kalkkia ja sementtiä 2,252 ton., jauhojs
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
