Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesijättö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1043
Vesikatto—Vesikirput
1014
taan (tav. pohjaan) kiinnittyneitä. V:n
rakenteessa on vastakohtana erilaisille maakasveille
havaittavissa useanlaisia sopeutumia vesielämän
mukaisesti. Niinpä korkeammilla kasveilla 011
suuret soluvälit (ks. t.) ja heikot t. puuttuvat
vahvikesolukot; haihtumista järjestelevät laitteet
yleensä puuttuvat, samoin toisinaan juuret
(vesiherne, ärviä y. m.) ; siitepölyhiukkaset ovat
eräillä v:lla pitkiä, nauhamaisia, joten ne
varmemmin osuvat vedessä kelluessaan kukkiin;
useiden hedelmät ja siemenet pysyvät kauan
vedenpinnalla pohjaan vaipumatta. Veden alla
elävillä kasveilla 011 yleensä nauhamaiset t.
hienoliuskaiset lehdet. V:lla, joiden lehdet kelluvat
vedenpinnalla, nämä tav. ovat liuskattomia,
leveitä, yläpinnalta rakenteeltaan maakasvien
lehtien tapaisia. Usein on samalla kasvilla sekä
vedenalaisia että kelluvia lehtiä. Useimpien v:n
kukinto on vedenpäällinen pölyytyksen
edistämiseksi. Monet talvehtivat erityisten
talvehtimis-silmujen (ks. Silmu) avulla. Vesikasvilajeilla
on yleensä laajempi leveneminen kuin
maakas-veilla, syystä että olosuhteet (lämpö- ja
kosteussuhteet) vedessä ovat laajoilla alueilla
pääpiirteissään samanmukaiset. Välimuotona v:n ja
maakasvien välillä ovat yleensä rantakasvit.
K. L.
Vesikatto, rakennuksen sateelta ynnä lumelta
suojaava katto, ulkokatto. Kaupungintaloissa,
osittain maallakin v:lta valuvat vedet kootaan
v:n jalassa, räystäällä tai sen alla vaakasuoriin
kouruihin, j u o k s u r ä n n e i h i n, räystäs-
Goottilainen \edenheitiajä.
r ä n 11 e i h i n, joista ne, etenkin nurkkiin
sijoi-tetuiTa pystysuorilla peltitorvilla
(syöksytorvet) johdetaan maalian. Goottilaisissa
kirkoissa 11. s. veden heittäjät, fantastisesti
eläin- ja ihmiskuvioikai muodostetut
ränninpät-kät, luovat kattoveden loitommalle rakennuksen
siroista muotojäsenistä. ks. Katto, K a 11 a 111
i-n e n, Kattamisaine. U-o. N.
Vesikauhu (koiraraivo, lyssa, rabies caniva)
on akuuttinen melkein poikkeuksetta kuolemalla
päättyvä infektsionitauti, jonka merkit ovat
keskushermostosta johtuvat kiihotusoireet ja
niitä seuraavat lainautumiset. Taudin aiheuttajaa
ei tunneta. Tauti liikkuu pääasiallisimmin
koi-ransukuisissa eläimissä, mutta kaikki nisäkkäät
ja linnutkin ovat sille alttiita. Aika tartunnan
ja taudin puhkeamisen välillä on ihmisellä
tavallisimmin 20-60 p.. mutta voi olla 12 p. ja
2 vuottakin, koiralla 5-8 viikkoa, mutta voi olla
6 p. ja 8 kuuk. Taudin kulussa koiralla on
3 eri astetta. 1) Alku- 1. alakuloisuusasteella ei
koira kuten tav. ole huomaavainen, kuuliainen,
ystävällinen, vaan alakuloinen ja äreä, ryömii
syrjäpaikkoihin, tavallisesti halutut ruuat eivät
kelpaa, vaan se tavoittelee purrakseen puuta, rie
puja, kiviä j. n. e. Tämä kestää 2-4 p. 2) Ärtyi
syysasteella on koira rauhaton, juoksentelee
kotoaan pitkiäkin matkoja, haukkuu omituisella
kälieän ulvovalla äänellä, on hyvin puremahalui
neu ja tavoittelee kiinni kaikkia tielle sattuvia;
hydrofobiaa (= raivokohtaus, minkä veden nilke
niinen aiheuttaa) ei koiralla ole, se voi juoda ja
syödä, mutta tav. ei se sitä tee. Tämä aste
kestää 2-3 p. 3) Lamautumisasteella ovat
ensi-inäiset merkit takajaloissa, käynti tulee epävar
maksi, takaruumis horjuvaksi, sitten halvautu
vat etujalat ja alaleuka, suusta valuu veren
sekainen kuola, äkillisiä ja pitkittyviä nykäyksiä
koko ruumiissa, eläin on hyvin laihtunut ja
kuolee 1-2 p:ssä. Poikkeuksia tästä tavallisesta
taudinkulusta on olemassa. Kaikkiaan kestää
puhjennut rabies koiralla 6-8 p. Tartuttava on
eläin jo 2-3 p. ennen ensimäisiä oireita. Tar
tuilta-aine 011 syljessä. Vesikauhuisen eläimen
aiheuttama vamma (pureminen, raapiminen, syl
jellä tahriminen) on hetimiten puhdistettava voi
makkaalla desinfisoimisaineella, perinpohjaisiin
min polttamalla, ja asianomainen toimitettava
Pasteur-laitokseen saamaan suojelusrokotusta.
mikä kestää 11. 3 viikkoa. Tauti leviää ruumiissa
hermoja pitkin, ja kuta likempänä vammat oval
keskushermostoa sitä vaarallisemmat ne ovat.
Esille puhjennutta rabiesta ei voida parantaa
Oireet ihmisellä ovat rauhattomuus, ärtyisyys.
1 aivokohtaukset, kova jano, mutta koettaessa
juoda kouristuvat nielun- ja hengityslihakset,
kouristuksia koko ruumiissa, halvauksia jäse
nissä, ankara. kuolinkamppailu, mikä 1-3 p:ssä
päättyy kuolemalla. J. A. M.
Vesikello (kreik. klepsydra t. hydrologion),
jo assyrialaisten käyttämä ajanmittaaja ja
jakaja, jota seurasivat hiekka- ja rataskellot;
käytännössä 17:mielle vuosis. asti. V:oja oli
kahta lajia: 1) vedellä täytettyjä astioita, joissa
olevasta aukosta vesi virratessaan toiseen astiaan
ilmoitti ajan; täydennettiin myöhemmin
panemalla vastaanottoastiaan koho ja yhdistämällä
siihen viisari; 2) tyhjiä, pohja-aukolla
varustettuja astioita, jotka pantuina veteen täyttyessä&n
ilmoittivat ajan. E. J. K.
Vesikeuhkot, merimakkaroiden (ks. t.)
hengityseliminä toimivista peräsuolen lisäkkeistä
käytetty nimitys.
Vesikirput (Cladocera) ovat pieniä kidusjal
kaisia äyriäisiä (ks. B r a n c li i o p o d a). Niillä
011 selvästi erotettava pää ja siitä jatkuva,
ruumista ympäröivä, simpukanmuotoinen, ohut kuori,
joka usein päättyy taaksepäin suunnattuun okaan.
Huumiin selkäpuolen ja kuoren välinen ontelo
toimii sikiökammirfna. Sivuilla pään ja kuoren välistä
esiintyy liikunto- (lokomotsioni-) elimiksi
muuttunut toinen tuntosarvipari. Nämä ovat ’kaksi
haaraiset ja pitkillä sukasilla varustetut;
niiden yhtaikaisista lyönneistä johtuu v:n hyppivä
liikuntotapa. Etumaiset tuntosarvet ovat
melkein aina hyvin pienet, varustetut
aistinsauva-ki nipulla. Raajallisia ruumiin segmenttejä on
vain 4-6. V. ovat hyvin läpikuultavia, joten
vesipisaraan asetetuissa yksilöissä voi mikroskoopilla
ilman muuta nähdä siipirakennuksenkin
tärkeimmät osat. Päässä huomataan iso liikkuva silmä,
joka on muodostunut kahden verkkosilmä-aiheen
yhteenkasvamisesta, ja pisteeumuotoiuen otsa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
