Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesikko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1045
Vesikko—Vesilahti
1046
Daphnia-laji, A silmä, N hermnsnlmu, Fl ensimmäinen, Fs
toinen tuflinsarvipari, D suoli, H sydän, K muna«arja. Br
Biktökaramio. S kidnsjalkoja, Hi takaruumiin poUaisukärki.
i-ilmä, ruumiissa kahdella sarvimaisella
maksalisäk-keellä varustettu suoli ja tämän selkäpuolella
sikiökammion edessä nopeasti tykyttävä
rakko-mainen sydän y. m. Lisääntyminen (ks. S u k
u-polvenvuorottelu) tapahtuu n. s.
subi-taani- 1. kesämunien ja lepo- 1. talvimunien avulla.
Edelliset ovat ohutkuorisia, kehittyvät
neitseellisestä, samalla hyvin nopeasti, kasvaen pian
naaraksen sikiökammiossa uusiksi yksilöiksi, joten
yhdestä keväällä syntyneestä naaraksesta kasvaa
kesän kuluessa suuri määrä jälkeläisiä.
Lepo-munat, luvultaan 1-2, muodostuvat samaan aikaan
kuin urokset alkavat ilmestyä, ovat
kehityskykyisiä, mikäli siitos oa tapahtunut, ja saavat
suojak-seen, paitsi oman kuoren, emän kuoripuoliskoista
erottuneen satulamaisen lisäkuoren (ephippium).
Lepomunien avulla v:lla on mahdollisuus säilyä
kuivan ajan ja talven yli.
V. ovat yleisesti levinneitä makeassa vedessä,
harvat ovat merieläimiä. Erinäiset lajit
muodostavat runsaalla esiintymisellään pääosan järvien
ja lampien samoin kuin murtovesien planktonissa
ja orat senvuoksi tärkeitä kalojen ja
kalanpoikasten ravintona sekä veden puhtaanapidolle.
Lätäköissä elää joukottain tavallinen
vesikirppu (Daphnia pulex), järvenrannoilla tiida
cryslallina, joka niskassa olevalla rauhasellaan
kiinnittyy vesikasveihin, järvien vapaassa vedessä
näiden läheisiä sukulaismuotoja; Polyfemidien
heimolla kuori on surkastunut, toimien
yksinomaan sikiösäiliönä. Lcptodora hyalina on 1 cm
pitkä ja ihmeellisen läpikuultava. K. M. L.
Vesikko 1. tuhkuri (Vison lutreola) on
näädän heimoon kuuluva petoeläin, jonka tiheä
turkki on tumma, punaisenruskea; ainoastaan
huulet ja leuka
valkeat. Ruumiin pituus
30-35 cm, hännän
12-15 cm. Varpaiden
tyvessä karvainen
räpylä. V. asuu jokien
ja järvien rannoilla;
se ui ja sukeltaa
erinomaisen taitavasti. Ravinnokseen v. käyttjiä
kaloja, sammakoita ja rapuja. Tavataan
Pohjois-ja Keski-Euroopassa lukuunottamatta
Skandinaa-viaa ja Keski-Euroopan läntisiä osia. Suomessa
v. tavataan maan etelä- ja keskiosissa. P. B.
Vesiklosetti (engl. water-closet, lyh. IV. C.;
VnsiUko.
vrt. K 1 o s e t t i), makki, missä ulostukset huuli
dellaan pois likavesijohtoon vedellä, joka voi vir
rata klosetin kautta: 1) jatkuvasti, 2) määrä
aikoina itsestään tai 3) käyttäjän avatessa
vesijohdon joko kädellään vetäisemällä rivasta,
painamalla nappia j. n. e. tai astumalla jollekin
alustalle, avaamalla oven y. m. tavoilla.
Huuhteluvesi voi vielä virrata suoraan vesijohdosta tai se
lasketaan ensin liuuhteliisäiliöön, joka sijaitsee
joko 1,8-2,0 m korkeudella lattiasta (korkeasäiliö)
tai klosetin takana (matalasäiliö). Jälkimäinen
toimii hiljaisemmin, mutta kuluttaa enemmän
vettä. Klosettiastian muoto vaihtelee, ollen:
1) suppilomainen, missä vesi virtaa yläreunasta
pitkin seiniä alas; 2) niinikään suppilomainen,
mutta huuhteluvesi kohtaa koko voimallaan astian
pohjassa olevia ulostuksia ja ajaa ne alas;
3) kielekkeellä varustettu, josta vesi ei räisky,
ja joka toimii muuten kuten edellinen; 4) imu
astia, jonka muoto on suunnilleen edellisen
kaltainen, mutta huuhtelemisen tehostamiseksi vesi
vaikuttaa poistuessaan imevästi; 5)
leveäpohjainen astia, missä ulostukset ovat ensin näkösällä
pöytämäisellä alustalla, mistä huuhteluvesi ne
sitten vie vesilukkoon ja lopulta voimakkaammalla
suihkulla sieltä likavesijohtoon j. n. e. (vrt.
Puhtaanapito ja V e s i 1 u k k o). E. J. K.
Vesikoe ks. J umalantuomiot.
Vesikoski, maatila Pyhäjärven pitäjässä (0.1.)
Pyhäjoen varre’la. Kahden tilan yhtymänä on
V. suuruudeltaan 500 ha. Tilal’a on aikojen
kuluessa harjoitettu huomattavaa tehdasliikettä;
siellä on ollut rauta- ja oluttehdas sekä terva- ja
tärpättipolttimo. Nykyjään harjoitetaan siellä
saha- ja myllyliikettä. V. kuului vuosisadan
vaihteessa tilanomistaja A. SneMmanille; nyk.
omistaja P. Vesterinen. — V:n päärakennus, joka
sijaitsee varsin kauniilla paikalla, on n. 50 vuotta
vanha. E. C-g.
Vesikrana, vedenheittäjä (ks. t.); myös = hana
(ks. t.).
Vesikudos ks. V e s i s o 1 n k k o.
Vesikuhlut, erikoisesti hevosten raajojen
jännetuppien ja nivelpussien laajentumia, joihin
on syynä synovia-nesteen liiallinen
muodostuminen niihin. Aiheena v:n muodostumiseen on
useimmassa tapauksessa pidettävä
liikarasituksesta johtunutta. kroonisista lievää tulehdusta
jännetuppien ja nivelpussien si-säseinämissä.
Tavallisimpia ovat v. veltoilla,
pehmeäkudok-sisilla hevosilla, tai sellaisilla, joilla on
virhee’li-nen jalkojen asento. Ontumista v. aiheuttavat
harvemmin, ja onkin niitä sentakia enemmän
pidettävä ulkomuotovirheinä. Hoito on
useimmiten hankalaa ja pitkällistä; paraiten auttanee
perusteellinen leikkaus. E. il-i.
Vesikulaarinen hengitys ks. Hengitys
ääni.
Vesikuusi ks. nippu ris vulgaris.
Vesikäärmeet ks. Merikäärmeet.
Vesilahti (ruots. Vesilaks). 1. Kunta,
Hämeen 1., Pirkkalan kihlak.,
Vesilahden-Totti-järven-Lempäälän nimismiesp.; kirkolle
Lempäälän rautatieasemalta 10 km, lähimmästä
laivalaiturista 1 kin. Pinta-ala 383,5 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 9,092 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 041 ha, puutarha-ala 22 ha).
Manttaalimäärä 92,8-50, talonsavuja 251, torpansavuja
372 ja muita savuja 800 (1907). 7,140 as. (1915);
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
