Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesikko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1047
Vesilaitos—Vesilukko
1048
1,566 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 891 :llä, teollisuus 266:11a (1901).
1,015 hevosta, 3,467 nautaa (1914). —
Kansakouluja 11 (1917). Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Suomelan moottoriveneveistämö, Narvan
osuusmeijeri. Vanhoja kartanoita: Laukko
(ks. t.), Palho ja Suomela. — Vapaussodan
aikana 1918 V. joutui hävityksen alaiseksi ja
punakaartilaiset polttivat siellä n. 80 taloa. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak., Tampereen rovastik.; mainitaan omana
emäseurakuntana jo ainakin 1346, aikaisemmin
todennäköisesti kuulunut Pirkkalaan. V :een on
varhaisempina aikoina kuulunut Lempäälä;
nykyjään kuuluu siihen toistaiseksi vielä Tottijärvi
(kappelina). Kirkko puusta, rak. 1801-03.
L. 11-nen.
Vesilaitos, vesijohtolaitoksen koneosasto, s. o.
käyttökoneet, pumput y. m., jopa koko se
rakennuskin, johon koneet ovat sijoitetut. — Voimassa
olevassa laissa v.-nimitystä käytetään
laajemmassa merkityksessä, tarkoittamaan kaikkia
vedestä käyttövoimansa saavia tehdaslaitoksia
tai niiden voimanantolaitteita. Tässä
merkityksessä käytetään kuitenkin nykyään usein
nimitystä vesivoimalaitos. E. S-a.
Vesilasi, lasiir.ainen, läpinäkyvä,
veteenliuke-neva, kalium- t. natriumsilikaatti. N a t r o
n-v:ia valmistetaan sulattamalla kvartsia, hiekkaa
t. piikiveä soodan kanssa. Kali-v:ia saadaan
samoja aineita sulattamalla potaskan kanssa.
Soo.lan asemesta voidaan käyttää
natriumsulfaat-tia ja hiiltä (10 osaa hiekkaa, 6 osaa
natrium-sulfaattia ja 1 osa hiiltä). Kaupassa on v.
sii-rapinpaksuisena liuoksena. Ilman hiilihappo
hajoittaa liuoksen, jota siis on säilytettävä
tarkoin suletussa astiassa. Sitä käytetään puun ja
kankaiden sivelemiseen, kun näitä tahdotaan
tulenkestäviksi tai kun niitä tahdotaan estää
lahoamasta. V. on hyvin sopivaa kittiainetta.
Kun siihen sekoitetaan kalkkia, magnesiaa,
asbestia t. liitua, saadaan kova, kiinteä kivimassa.
V:ia käytetään myös kivien, kattopalivin, y. m. s.
sivelemiseen, lasittamiseen, puuvilla- ja
väriteol-lisuudessa, kankaita painettaessa,
freskomaalauk-sessa, saippuoiden väärentämiseen y. m. S. S.
Vesileima, valoa vasten katsottaessa näkyvä
merkki tai kirjoitus paperissa (tehtaanmerkki,
nimi, paperilajin n:o y. m.). V. muodostuu
paperiin suorastaan paperinvalmistuksessa.
Vesileipävankeus 1- sellainen vankeus, jonka
aikana vangille annetaan ravinnoksi vain vettä
ja leipää, oli varoinkin 1600- ja 1700-luvuilla
Pohjoismaissa tavallinen rangaistus, joka
tuomittiin joko ehdottomasti tai muuntorangaistuksena
sakon sijasta. V:n 1734 laissa, jossa v. monasti
mainitaan, oli sen pisimmäksi ajaksi määrätty
28 päivää ja lyhimmäksi ajaksi 4 päivää. V., jota
tavallisesti katsotaan ruumiinrangaistukseksi,
on yleensä poistettu niissä maissa, missä
tällaisten rangaistusten käyttämisestä on luovuttu.
Niin on tapahtunut Suomessakin, jossa
kuitenkin elinkautiseen kurituslnionerangaistukseen
tuomittu rangaistusvanki, joka
rangaistuslaitoksessa tekee rikoksen, voidaan rikoslain 2 luv.
13 §:n mukaan, jos asianhaarat ovat
raskauttavat, tuomita m. m. pidettäväksi vedellä ja
leivällä enintään 20 vuorokautta. K. K-a.
Vesilinja, vesiviiva, vedenpinnan rnuodos-
Rupiliskoja.
tama viiva vedessä kelluvan aluksen rungon
ulkopintaan.
Vesilinnut, yhteinen nimitys sälönokkaisten,
melajalkaisten, peräjalkaisten ja pitkäsiipisten
lahkoille (tai ahtaammassa merkityksessä vain
kolmelle ensimäiselle ryhmälle). Useat
tiedemiehet yhdistävät yllämainitut lahkot erikoiseksi
lintujen alaluokaksi, v:ksi (Natatores). Sen
tuntomerkkeinä ovat osittain ruumiin sisällä olevat
sääret ja uimajalat. E. il-o.
Vesiliskot (Triton) ovat hännällisiä
sammakkoeläimiä, joiden ruumis on pitkä ja hoikka,
neljällä lyhyellä
raajalla ja pitkällä,
eväpoimun
reunustamalla pyrstöllä
varustettu.
Etujaloissa 4,
takajaloissa 5 varvasta;
toukilla
kehittyvät etujalat ennen
takajalkoja.
Oleskelevat keväällä
kutuaikana
lammikoissa, ojissa, lähteissä ja muissa pienemmissä
vesissä, joista myöhemmin nousevat kostealle
maalle; talven ovat kivien ja kantojen alla tai
joskus vedessä jään alla. Ovat hyvin
sitkeähenkisiä; oltuaan pitempiä aikoja jäätyneinä voivat
jälleen jään sutattua virota henkiin. V:lla on
iegenerafsionikyky erittäin hyvästi kehittynyt,
niille kun menetetty pyrstö, jalka, silmä tai joku
muu ruumiinosa kasvaa uudelleen. Syövät
hyönteisiä ja niiden toukkia, sammakon mätiä y. m.
— Suomessa tavataan kaksi lajia, tavallinen
vesilisko (Triton vulgaris) ja rupi lisko
(T. cristutus). Edellinen 011 7-9 cm pituinen,
sileäihoinen, päältä mustanruskea, alta vaalea,
kauttaaltaan mustatäpläinen. Keväällä on
vatsa-puoli punankeltainen, selkäpuoli vihertävän rus
kea. Koiras 011 naarasta koreampi ja varustettu
selästä pyrstön yli vatsapuolelle ulottuvalla
evä-mäisellä harjalla. Vesilisko on yleinen kaikkialla
Suomessa, kun taasen rupiliskoa tavataan
harvinaisena vain maan eteläisimmissä osissa.
Rupi-lisko eroaa vesiliskosta suuremman kokonsa
(pituus 13-15 cm) sekä nystermäisen ihonsa
puolesta. Sitäpaitsi sillä on suulaen hammasrivit
erilliset, yhdensuuntaiset, vesiliskolla ne
sitävastoin yhtyvät etupuolella. P. B.
Vesilukko (hydraulinen sulku), jossakin
tilavuudessa olevan kaasun eristäminen toisesta
tilavuudesta vesikerroksella, joka on riittävän paksu
(6-10 cm) kaasupainetta vastustamaan. V:ja
käytetään etenkin myrkyllisten kloaakkikaasujen
estämiseksi tunkeutumasta rakennuksiin ja liike
paikoille. Ovat rakenteeltaan erilaisia, esim.
-muotoiseksi taivutettu putki, jossa alaspäin
oleva mutka täytetään vedellä; nesteellä täytettv
astia, johon tilavuuksista tulevien putkien päät
viedään riittävän syvälle; kannella varustettu ja
osittain nesteellä täytetty astia, joka jaetaan
kannesta alkaen lähelle pohjaa väliseinällä kahteen
osastoon, joiden yläpuolella nesteen pintaa
oleviin osiin tilavuudet yhdistetään j. n. e. Ensiksi
mainittua käytetään eniten (ks.
Puhtaanapito ja Vesiklosetti). V:n vaikutus
liäviää vesikerroksen poistuessa, joka tapahtuu
joko haihtumalla tai imeytymällä toiseen tilavuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
