Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesioikeus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1053
Vesioikeus
1054
on tarpeellista joko johtaa vettä sen
luonnollisesta väylästä tekouomalla vesilaitokseen tai veuen
kokoamista ja voiman enenemistä varten padolla
nostaa vettä laitoksen yläpuolelle. Tuollaiueu
vesistön suunnan muuttaminen t. veden vapaan
juoksun estäminen saattaa useissa tapauksissa
loukata vesistön muitten osakasten oikeutta ja
vaikuttaa yhteiskunnankin etuihin. Seutähden
laki periaatteessa kieltää veden johtamisen sen
luonnollisesta juoksusta tai vesistöön
rakentamisen niin, että vedeukorkeus muuttuu. Ainoastaan
asianomaisella luvalla saadaan ryhtyä
vesilaitoksen perustamista varten tarpeellisiin vesistön
muutoksiin ja vesilaitoksen rakentaminen 011
siitäkin syystä tehty luvasta riippuvaksi.
Perustamislupaa haetaan kirjallisesti läänin
maaherralta, joka asianomaisella piiri-insinöörillä
toimituttaa vesilaitoksen perustamispaikalla
tarkastuksen sekä, kuulusteltuaan hakemuksesta
erinäisiä viranomaisia ynnä niitä maan ja entisten
vesilaitosten omistajia, joitten oikeuteen aiotun
laitoksen perustaminen voi vaikuttaa, antaa
hakemuksesta päätöksensä. Samalla maaherra
vahvistaa, missä määrin ja millä ehdoilla vesistön
suuntaa saadaan kaivamalla muuttaa sekä vettä
padolla nostaa; ja on noitten määräysten mukaan
padon läheisyyteen tehtävä kiintopisteeksi
sanottu merkki, joka osoittaa luvallisen
patoomis-korkeuden. Vesilaitoksen perustaja, joka on
saanut luvan laitostansa varten padolla nostaa vettä,
on oikeutettu, jos tarpeelliseksi havaitaan,
ulottaa padon vastakkaiseen rantaan asti tuon
rannan omistajalle maksettavaa korvausta vastaan.
Vesistön käyttämisestä lauttaus väylänä sisältää
Vesioikeuslaki tarkat määräykset, joista
suurimmaksi osaksi jo on tehty selkoa (ks.
Lauttaus, L a u 11 a u s p ä ä 1 1 i k k ö,
Lautta u s s li ä n t ii, Lauttausyhdistys).
Lauttaustavaran omistaja on velvollinen
korvaamaan kaiken lauttauksesta tai sen johdosta
koituneen vahingon, ja jos kaksi tai useammat
ovat toimittaneet lauttauksen siinä osassa
vesistöä, jossa vahinkoa on tehty, on korvaus heidän
yhteisvastuullisesti maksettava. Ellei
lauttaus-tavaran omistaja hyväksy korvausvaatimusta, on
hänen kuitenkin asetettava siitä täydellinen
vakuus uhalla, että tavara pannaan
takavarikkoon. Minkä ajan kuluessa korvausvaatimus on
tehtävä ja miten riitainen vaatimus ratkaistaan,
säädetään Vesioikeuslain 2 luvun 19-24 §§:ssä.
Jos lautatut puut ovat jääneet rannoille tai
uponneet vesistöön, ovat rautojen tai vesistön
omistajat tai muut henkilöt, jotka uponneista, puista
kärsivät haittaa, oikeutetut kuuluutuksen jälkeen
ja määrätyn ajan kuluttua pitämään ne
omanansa (sama luku §§ 17 ja 18 sekä asetus
28 p :ltä lokak. 1915.) ’
Vesialueen omistaja, joka tahtoo johtaa vettä
maansa viljelemistä varten tai muuten
käytettäväkseen, on oikeutettu korvausta vastaan sitä
varten tekemään ojan tai muun johdon toisen
tiluksien poikki. Samalla 011 muillekin kuin vesialueen
omistajalle säädetty oikeus sanottua tarkoitusta
varten vesistöstä johtaa vettä, ellei vesi sen takia
käy omistajalle riittämättömäksi.
Jos vesistö on itsestään siirtynyt paikoiltaan,
on veden sekä vanhan että uuden uoman
omistajalla valta 10 v:n kuluessa johtaa vesi takaisin
entiselle sijalleen. Samoin on jokainen oikeutettu
kaivamalla tai perkaamalla toisenkin vesistöstä
jioistamaan haittaa tuottavia lietteitä ja veden
juoksun tilapäisiä esteitä.
Tärkeimmät säännökset oikeudesta suojella
tiluksiaan veden tuottamasta haitasta koskevat
ojitusta ja ovat ennen selostetut, ks. Ojitus.
Jos järven omistajat tahtovat laskea sitä
maansa parannukseksi tai saadakseen
viljeltäväksi kelpaavaa vesijättöä taikka jos koskea tai
jokea tahdotaan samaa tarkoitusta varten perata,
on siihen hankittava maaherralta lupa. Sitä
etinen 011 kuitenkin asianymmärtäväisen henki
lön tehtävä yritystä varten suunnitelma ja
kustannusarvio sekä yrityksen osakasten kirjallisesti
sovittava työn toimittamisesta. Lupahakemuksen
kera on maaherralle annettava sekä suunnitelma
että sopimus. Lasku- tai perkaushankkeen
toteuttamisen ehtona on että enemmän kuin puolen
vesistön omistajat, jos laskemisella pääasiallisesti
tarkoitetaan maan parantamista, ja vähintään
kahden kolmanneksen omistajat, jos
viljelyskelpoisen vesijätön saamista tarkoitetaan, sopivat
laskemisesta tai perkaamisesta. Lupaa yritykseen
ei myönnetä, jos saatetaan pelätä sen vaikuttavan
haitallisesti ilmanalaan tai yleiseen
terveydentilaan tai aikaansaattavan vaarallista
vedentul-vaa. Jos taasen laskemisen tai perkaamisen takia
laillisesti perustettu vesilaitos on hävitettävä
taikka kulkuväylä tai keskusliikettä varten tehty
laitos tulee mahdottomaksi käyttää, vedensaanti
käy vaikeaksi, kalastus kärsii vahinkoa tai muu
haitta syntyy, on lupa evättävä, jollei laskemisella
tai perkaamisella saatettava hyöty ole
vesilaitoksen arvoa vähintään kahta kertaa suurempi sekä
hyöty raha-arvokseen laskettuna nouse yli
yrityksen tuottaman muun edellä sanotunlaisen haitan
määrän. Laskuhankkeen osakasten on korvattava
kaikki siitä aiheutuneet vahingot sekä
suoritettava työkustannukset sen mukaan kuin kukin
nauttii yrityksestä hyötyä. Työn kestäessä
muodostavat osakkaat yhtiön, jota edustaa yksi tai
useampia osakasten valitsemia toimitsijoita. Se,
joka ottamatta työn kustantamiseen osaa, 011 sen
kautta saanut vesijättöä tai vesiperäisen maan
parannetuksi, on velvollinen joko suorittamaan
osansa kustannuksista tai jättämään parannetun
maan toisten käytettäväksi niin pitkäksi ajaksi,
että he saavat kustannukset tuloilla korvatuiksi,
ei kuitenkaan 50 v:ta kauemmaksi. Jos taasen
laskemisella on tarkoitettu ainoastaan
pienemmän vesistön ympärillä olevien tilusten
vapauttamista liikavedestä, on yrityksen ulkopuolelle
jääneen maanomistajan, jonka tilukset ovat
hankkeen kautta parantuneet, rahalla maksettava
osansa kustannuksista, ei kuitenkaan yli
saamansa parannuksen arvon.
Rannanomistaja on oikeutettu maansa suojaksi
vettä vastaan tai veden peittämän maan
kuivattamiseksi tekemään rannalle tai sen ulkopuolelle
vallin, ja jos tuollainen valli tehdään viljellyn
tai viljeltävän maan suojelukseksi, saa sen
korvausta vastaan jatkaa tai kiinnittää toisen
tiluksille. Kuitenkin vaaditaan maaherran lupa
toisen maalle ulottuvan vallin rakentamiseen tai
penkeren tekoon juoksevan vesistön rannalle,
ks. Vesijärjestys,
Vesijärjestys-hoito. Vesialueen jako. |Lang,
„Egande-rätten tili Finlands vatten", „Föreläsningar öfver
vatteurätten"; Moring, ,,Om vattenverk"; Ser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
