Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vestankvarn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1077
Veslankvarn—YVesten
1078
fjärd). 1. Kunta, Turun ja Torin 1.,
Halikon kihlak., Kemiön-Dragsfjärdin-V.estanf järdin
nimismiesp.,_käsittää Kemiön saaren
kaakkoisosat; kirkolle Perniön rautatieasemalta 40 km,
Turusta (talviteitse) 80 km, kesäisin
laivaliikenne Turkuun ynnä lähiseutujen
liikennekeskuksiin. Pinta ala 92,9 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 1.355 ha (siinä luvussa luonnonniityt
2b ha). Manttaalimäärä 28 6/s, talonsa vuja 00,
torpan^avuja 75 ja muita savuja 343 (1907).
1,709 as. (1915), läsnäolevasta väestöstä 1910
(1,713 henkeä) oli ruotsinkielisiä 1,537 ja
suomenkielisiä 175. Ruokakuntien lukumäärä 1901 oli
407, joista maanviljelys pääelinkeinona 170:llä,
merenkulku 53:11a. 191 hevosta, 830 nautaa
(1914). — Kansakouluja 3 (1917). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Kemiön ja Dragsfjärdin
kanssa. —- Teollisuuslaitoksia: Lammalan mylly
ja saha; Brännbodan kalkkiuuni; Lammalan
kivilouhimo. — Vanhoja kartanoita: Brännboda,
Pörtsnäs ja Vestanvik. — 2. Seurakunta,
Turun arkkihiippak., Perniön rovastik.;
mainitaan Kemiöön kuuluvana kappelina jo 1693,
mutta myöhemmin (1759) taas
saarnaliuonekun-tana, Sai kappelioikeudet jälleen kunink.
käsky-kirj. 30 p:ltä tammik. 1794; kuuluu vielä (1918)
kappelina Kemiöön, vaikkakin määrätty
eroamaan omaksi khrakunnaksi sen. päät. 30 p:ltä
marrask. 1904. Kirkko kivestä, rak. 1910-12;
vanha puukirkko rak. 1759 oli käytännössä
v . teen 1912. L. H-nen.
Vestankvarn, kartano Inkoon pitäjässä, 3
km päässä Inkoon asemalta. Kuuden aikaisemmin
eri tilan yhtymänä se on suuruudeltaan 3,n
manttaalia, pinta-alaltaan 911,57 ha. — Viime
vuosisadan puolimaissa (1840-73) se kuului Lindereille,
ensin everstiluutn. Carl Linderille ja sitten
kirjailija Ernst Linderille. V. 1873 osti tilan Vilhelm
Sandell, jonka leski lahjoitti sen 1894
Uusmaalaiselle osakunnalle. Sen hallussa on V. edelleenkin.
Tilalla toimii kansanopisto, maamieskoulu ja
käy-tännöllis-tietopuolinen kar janhoitokoulu. -—
Vanhempi V:n päärakennuksista on tavallinen
talon-poikaiskartano, uudempi liuvilatyylinen.
(Olje-mark, „Blad ur Ingä sockens historia".) E. C-g.
Vestankärr, kartano Kemiön pitäjässä, 1 111
penink. kirkolta länteen, 5 penink. Pernajan
asemalta. Jokapäiväinen höyrylaivayhteys Turun
kanssa. — V. on verorustholli. pinta-alaltaan
2,000 ha. Se on aikanaan kuulunut m. m.
Gadelli-ja Silfversvan-suvuille; v:sta 1906 on sen
omistajana ollut Erik L. Berndes. Tilalla harjoitetaan
huomattavaa hevoslioitoa ja sikataloutta;
teollisuuslaitoksia on: mylly, saha, turvepehkutehdas
omiksi tarpeiksi, meijeri sekä oma sähkölaitos.
Kartanon, jonka kaksikerroksinen, kookas
päärakennus (22 huonetta) on vanhaa ruotsalaista
herraskartanotyyliä, ympäröi lavea puisto,
tammistaan mainittava. E. C-g.
Vestan neitsyet (lat. Virgines VesUVles),
luvultaan 6, invöh. useampia, hoitivat Vestan
ikuista tulta hänen temppelissään Roomassa sekä
toimittivat erinäisiä pyhiä tehtäviä ylimmäisen
papin valvonnan alaisina. Heidän täytyi elää
30 v. temppelin vieressä olevassa Vestan talossa
(Atrium Vestce) ankarien määräysten sitomina,
mutta he nauttivat suuria etuoikeuksia. Siveyden
sääntöjä rikkonut Vestan neitsyt haudattiin
elävältä. [Cli. Iluelsen, „Das Forum Romanum"
(2 :nen pain., 1905); Van
Deman, ,,Atrium Vesta:"
(1909).] K. J. II.
Westarp, K u n o von
(s. 1864), kreivi, saks.
valtiomies, tuli, palveltuaan
erinäisissä hallinnollisissa
viroissa sekä
sisäasiainministeriössä, Berliinin
ylihallinto-oikeuden
neuvokseksi. Valtiopäiville
1908 valittuna W. liittyi
konservatiiveihin, joiden
johtajaksi hän pian
kohosi. Puheissaan ja
kirjoituksissaan W.
erikoisesti on käsitellyt
hallinnollisia ja
verotuskysymyksiä.
West Bromwich [ue’st
bromits], kreivikunnan
muodostava kaupunki
Kes-ki-Englannissa, 7 km
Birminghamista luoteeseen,
rautatien varrella; 69,125
as. (1914). — Kivihiilikaivoksia, rautatehtaita,
vaunu- ja lasiteollisuutta. Lähistössä suuria
kaasutehtaita.
Westcott [ue’stk9t], Brooke Foss
(1825-1901), engl. teologi ja kirkonmies, toimi, suoritet
tuaan yliopistotutkintonsa Cambridgen
Trinity-Collegessa, 18 v. koulun opettajana Harrow’ssa,
kutsuttiin 1870 jumaluusopin professoriksi
Cambridgeen, oli erilaisissa papintoimissa, m. m.
kuningattaren hovisaarnaajana, nimitettiin 1884
VVestminsterin tuomioherraksi ja 1890 Durhamin
piispaksi. W. on rikastuttanut Englannin
teologista kirjallisuutta useilla arvokkailla teoksilla
etupäässä U :n T:n alalta; sellaisia ovat johdanto
evankeliumeihin („An introduetion to the study
of the gospels", 8:s pain. 1894), U :n T:n
kaanonin historia („General survey of the historv
of the eanon of the N. T.", 6:s pain. 1889) ja
U:n T:n kommentaari, jonka hän toimitti yhdessä
ystäviensä Lightfootin ja Hortin kanssa.
Yhteistyöstä viimeksi mainitun kanssa syntyi
suurisuuntainen U:n T:n tekstipainos. Mainitsemista
ansaitsee myöskin hänen kirjoittamansa engl.
Raamatun historia („History of the English
bible" 1869). — Varsinkin piispaksi tultuaan W.,
.jolla oli varsin monipuoliset harrastukset, otti
tehokkaasti osaa sekä kirkolliseen että
yhteiskunnalliseen elämään. Mainittakoon, että hän
esim. 1892 v:n suuressa kivihiilikaivostyömiesten
lakossa esiintyi menestyksellä välittäjänä
työmiesten ja työnantajien välillä. [Arthur
West-eott, „Life and letters of Brooke Foss Westcott"
(1903).] Är. II.
Westen, Thomas von (1682-1727),
„lappa-laisten apostoli", v:sta 1709 pappina Veössä
(Komsdalenissa), v:sta 1716 uskonnon lehtorina
Trondhjemin latinakoulussa ja samalla
Finmar-kenin lähetystyön johtajana; perusti 1717
Trond-hjemiin seminaarin, jossa valmistettiin
lähetyssaarnaajia Norjan Lappia varten (vrt.
Seininä r i u m 1 a p p o n i c u m). Teki kolme
lähetys-matkaa (1716, 1718-19, 1722-23) lappalaisten
keskuuteen ..evankeliumia saarnaten, kouluja
perustaen, kirkkoja rakentaen ja lähetyssaarnaajia
Vestan neitsyt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
