Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vestankvarn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1079
VVestend—Westerholm
IO80
asettaen". [D. Thrap, ,,T. v. W. og
finnemis-sionen" (1879).] Y. W.
Westend [ue’stend], Lontoon läntinen,
hienoston asuma osa; ks. Lontoo.
Vesteraalen [-ÖI-], saariryhmä Norjan
luoteisrannikolla, Lofotenista koilliseen, Raftsundin
si;tä erottama, Nordlandin amtissa. Saarista
suurimmat: Hinne (ks. t.), Andö (ks. t.) ja Langö
(887 km2).
Vesterbotten, maakunta Ruotsissa, ks. L ä n s
i-pohja ja Vesterbottens Iän.
Vesterbottens läxi [Ien], lääni
Pohjois-Ruot-sissa, Norrbottenin, Pohjanlahden,
Vesternorr-Iandin, Jämtlandin ja Norjan välissä, käsittää
Länsipohjan maakunnan eteläosan, osan Lappia,
ja Ängermanlandin koilliskulman; 58,993 km2,
josta 3,225 km2 sisävesiä, 168,378 as., 3 km2:llä.
Pinnanmuodostuksesta, vesistöistä y. m. ks.
Länsipohja ja Ruotsin Lappi. —
Asutus on kasvanut viime vuosikymmeninä
nopeammin kuin useimmissa muissa Ruotsin lääneissä.
Lisääntyminen 1901-10 oli 11,s %. Luoteisosassa
lääniä elää n. 700 porolappalaista. — Pinta-alasta
oli 1911 16,5 % peltoa ja muuta viljeltyä maata,
n. 32.% niittyä ja n. 49% metsää. Maanviljelys
tuotti’1912: ohraa 508,000 hl, kauraa 48,100 hl,
ruista 9,600 hl, sekaviljaa 34,700 hl ja perunoita
427,000 hl. V. 1911 oli nautakarjaa 79,565 kpl.,
hevosia 18,024, lampaita 46,984, vuohia 4,119 ja
sikoja 17,169. Porojen lukumäärä 1904 arvioitiin
25,406:ksi. Karjatalous tuottaa voita ja juustoa
yli oman tarpeen. Metsätalous on Lappiin
kuuluvassa läänin osassa huomattava. Vuorityötä ei
harjoiteta, teollisuus vähäpätöinen. Rautateitä
27.5 km (1909). Läänissä on 2 kaupunkia, Uumaja
ja Skellefteä, joista edellinen pääkaupunkina.
Kirkollisesti lääni kuuluu Hernösandin
hiippakuntaan. — V. 1. lähettää valtiopäivien
ensimäi-seen kamariin 4 ja toiseen kamariin 6 edustajaa.
J. G. G-ö.
Westergaard l-rjörd], Niels Ludvig
(1815-78), tansk. orientalisti, v:sta 1845
professorina Kööpenhaminan yliopistossa, toi
Intian-ja Persian-matkaltaan 1841-44 mukanaan
erinomaisen arvokkaita käsikirjoituksia, jotka
lahjoitti Kööpenhaminan yliopistolle. Persiassa W.
jäljensi muutamia Dareioksen
nuolenpääkirjoituksia, joiden selittämistä hän yhdessä C. Lassenin
kanssa huomattavasti edisti. Julkaisuja:
,,Radi-ces linguse Sanscritse" (1840-41), „Zendavesta"
(kriitillinen julkaisu, 1852-54), sekä tutkimuksia
Intian muinaishistoriasta ja persialaisista
nuolenpääkirjoituksista.
2. Harald Ludvig V. (s. 1853),
edellisen poika, tansk. tilasto- ja taloustieteilijä;
v:sta 1886 professorina Kööpenhaminan
yliopistossa. W. on sitä paitsi toiminut vakuutusalalla,
ollen m. m. v:sta 1904 vakuutusneuvoston
jäsenenä, ja ottanut osaa kirkollisiin rientoihin;
teoksia’: „Mortalität und Morbilität" (1881,
uusittu laitos 1901), ,,La?rebog i statistikkens
teori" (1890), yhdessä Rubinin kanssa
tutkimukset ,,Landbefolkningens dodelighed" (1886) ja
„Aekteskabsstatistik" (1890), taloudellista ja
yhteiskunnallista historiaa käsitteleviä esityksiä
teoksessa „Verdenskulturen". J. F.
Vestergötland ks. L ä n s i-G ö ö t a n maa.
Vesterhafvet ks. Länsimeri.
Westerholm, Viktor Aksel (s. 1860),
suom. taidemaalari, harjoitti jo käydessään
kotikaupunkinsa Turun ylä-alkeiskoulua ja
teknillistä reaalikoulua samalla aikaa taideopinnolta
Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ensin R. W.
Ekmanin ja sitten (v:sta 1874) Th. Waenerbergin
johdolla. Saatuaan
päästötodistuksen reaalikoulusta
hän matkusti 1878
Diis-seldorfiin opiskellen siellii
taideakatemiassa v.een
1880 sekä saatuaan
valtion matkarahan
uudelleen syksystä 1881 aina
v :een 1885. Sielk oli
hänen opettajanaan
maisemamaalauksessa, jota alaa
hän on melkein
yksinomaan harrastanut, prof.
E. Diicker. Hänen
tunnetuimpia teoksiaan tältä
ajalta ovat maalaukset:
„Sanomalehden Tukija"
(1884; Ateneumin
kokoelmissa), „Syystunnelma Eckerössä" (1884),
„Ecker-ön postilaituri" (1885; Viipurin kaupungin oma)
ja „Lokakuunpäivä Ahvenanmaalla" (1886;
Ateneumissa). Viimemainittu teos tuotti hänelle
valtion lisäpalkinnon ja Helsingin taidenäyttelyssä
1885 hän sai maalauksistaan kultamitalin. Diissel-
\VesterUolm: Näköala Alivenanmaulta.
dorfilainen teennäinen luonnonkäsitys ei häntä
kumminkaan kauvan tyydyttänyt, ja kun hän
1888 Hovingin matkarahalla pääsi lähtemään
ulkomaille, suuntasi hän tiensä Pariisiin.
Ranskalainen ulkoilmamaalaus ja sen terve
luonnon-omainen realismi vastasi täysin hänen omaa
käsitystään, ja pian hän vapautui kokonaan
saksalaisten periaatteiden vallanalaisuudesta.
Palattuaan seur. v. kotimaahan hän alkoi taiteessaan
toteuttaa uusia ihanteitaan, joille hän ou sittem-
Wpsterholm: Jokilaakso.
Viktor W"StTholm.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
