Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Westerlund ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1083
Vesternorrlands Iän—Vesteräs
1084
erehdyttävää ja vaikeasti seulottavissa.
Muistutuksista huolimatta voidaan kuitenkin
tunnustaa, että W:n nerokkuus ja laajanäköineu
harkinta antavat hänen tuloksilleen
kantavuuden, jota ei metodi vähempilahjäisen käyttäjän
käsissä voisi saada aikaan. Keväästä 1898
syksyyn 1902 W. muutamin keskeytyksin oleskeli
Marokon kansanheimojen keskuudessa. Näiden
tutkimusten tuloksena ilmestyi 1913
marokkolaisten kansanheimojen avioliittotapoja koskeva
teos (»Marriage ceremonies in Moroceo"). Mutta
jo sitä ennen oli W. suuressa kaksiosaisessa
teoksessa ,,The origin and development of tlie moral
ideas" ottanut geneettis-psykologisesti
selvittääkseen siveellisen tietoisuuden syntyä ja kehitystä.
Tässä teoksessaan W. puolustaa sitä
periaatteellista katsantotapaa, että siveelliset arvostelut
perustuvat tunteisiin, jotka kussakin yksilössä
ovat hänen siveellisten käsitystensä viimeisenä
perusteluna (tunnemoraali ja eetillinen
subjektivismi), mutta tähdentää toiselta puolen sitä, että
siveelliset arvostelut ovat mitä lähimmässä
yhteydessä yhteiskunnallisesti vallitsevien tarpeiden ja
tapojen kanssa, joten yhteiskunta on katsottava
siveellisyyden varsinaiseksi pohjaksi. W:n teos
on tunnustettu historiallis-psykologisen etiikan
alalla perustavanlaatuiseksi. Samalla kuin teok
sessa sielutieteellisesti eritellään varsinkin
luonnonkansojen, mutta jonkun verran myöskin
kult-tuurikansojen siveellistä tietoisuutta, siihen
sisältyviä tunteita ja peruskäsitteitä, otetaan siinä
erinomaisen laajasti käsiteltäväksi niitä
käyttäytymisen eri aloja, joihin siveellinen arvostelu
kohdistuu. Tämäkin teos on käännetty useille
eri kielille. Suomeksi on W:n teoksia ilmestynyt
yleistajuinen »Tapojen historia" (1913).
Tieteellisissä aikakauskirjoissa W. on julkaissut suuren
joukon tutkielmia, m. m. „Le matriarcat"
(julkaisussa »Annales de lTnstitut international de
sociologie", 1896), ,,Ueber normative und
psycho-logisclie Ethik" (1896), »Möthode pour la
reelierehe des institutions pröhistoriques" (»Revue
internationale de Sociologie"), „The essence of
revenge" (1898), »Remarks on the predicates of
moral judgment" (molemmat viimemainitut
„Mind" aikakauskirjassa).
2. Helena Charlotta W. (s. 1857),
edellisen sisar, kirjailija. W. on toiminut
kuvaamataiteilijana, piirustuksenopettajana ja
sanoma-kirjallisuuden alalla. Kaunokirjailijatoimensa
hän aloitti 1890-luvun alussa julkaisemalla
pieniä todellisuuskuvauksia, joissa vallitsi vakava,
melkeinpä synkkä sävy: ,,Ur studieboken"
(I 1890, II 1891), ,.Framät" (1894). Myöhemmin
ilmestyneissä novelleissa »Lifvets seger" (1898) ja
»Dolda makter" (1905) havaitaan kallistumista
romantiikkaan ja mystiikkaan päin. W. on
julkaissut myös elämäkerrallisia ja
sivistyshisto-i iällisiä kuvauksia: .,1 fru Ulrikas hem" (1900),
»Ljud i natten" (1003), »Fredrika Runeberg"
(1904), »Kvinnospär" (1913), »Elisabeth
Blomqvist" (1916) sekä kansansatuja: »Nyländska
folksagor" (I 1897, II 1913).] ’ V". T.
Vesternorrlands Iän /ien/, lääni
Pohjois-Ruotsissa, Pohjanlahden rannikolla, käsittää
suuren osan Angermanlandin maakuntaa ja koko
Medelpadin; 25,532 km5, josta 1,405 km®
sisävesiä; 258,683 »s. (1915), 10 km»:llä. — V. 1. on
runsasjärvisti, kumpuista metsäseutua (ks.
Medelpad ja A n g e r m a n 1 a n d).
Pinta-alasta 1911 oli 3,e% peltoa, 2% luonnonniittyä
ja kokonaista 82,e % metsää. Maanviljelys tuotti
1912: ohraa 346,000 hl, ruista 25,400 hl,
kauraa 154,000 hl, sekaviljaa 21,100 hl, herneitä
1,000 hl ja perunoita 635,000 hl. Viljasato ei
riitä tarpeisiin. Karjanhoidon tuotteita riittää
sitävastoin myytäväksi. V. 1911 oli nautakarjaa
82,323 kpl., hevosia 17,833 kpl., lampaita ja vuo
liia 59,868 kpl. sekä sikoja 18,138 kpl.
Metsätalous on tuottoisa. Sahalaitoksia ja
puunjalostustehtaita toista sataa; puutavarat ovat läänin
tärkeimpiä vientitavaroita. Vuorityö mitätön (1910
louhittiin 1,359 ton. rautamalmia). — Rautateitä
461 km. Laivaliikenne rannikolla melkoinen. —
Läänissä on 3 kaupunkia: II e r n ö s a n d,
pääkaupunki, Sundsvall ja Örnsköidsvik, joissa asuu
12 <yc läänin asukkaista. Kirkollisesti lääni
kuuluu Hernösandin hiippakuntaan. — V. 1.
lähettää valtiopäivien ensimäiseen kamariin 7 ja
toiseen 10 edustajaa. ./. G. G-ö.
Vestersjön = Vesterhafvet, ks.
Länsi-meri.
Westerwald [-valt], vuoristo Länsi-Saksassa,
Reinin liuskevuorissa, Reinin, Lahnin ja Siegin
syvien, jyrkkäreunaisten laaksojen ympäröimä;
enimmäkseen ylätasankoa, jonka korkeus
keskimäärin 400-500 m yi. merenp. Korkeimmat
huiput : Jagdberg, 674 m, Siegin, ja Saalberg, 654 m.
Wiedin lähteillä. — Rauta-, ruskohiili- y. m.
louhoksia.
Vestervik [i], kaupunki Etelä-Ruotsissa.
Kalmarin läänissä, Itämeren rannalla,
Gamleby-lahden suussa, kapearaiteisen rautatien varppiin:
10,161 as. (1911). — Asemakaava säännöllinen,
kadut leveät; useita puistoja. Vanha kirkko
(per. 1433). Sahoja, lasihiomoja, huonekaluteolli
suutta, veneveistämöjä. Satama 9 m syvä. Sähkö
lennätinkaapeli Visbyliyn. — Lähistössä
Stäke-liolmin (ks. t.) linnan rauniot. — V. mainitaan
kaupunkina jo 1275. Aluksi se sijaitsi
Gamleby-lahden pohjassa. V. 1433 kuningas Eerik
Pom-merilainen antoi siirtää sen nykyiselle paikalleen.
Axel Oxenstjernan toimesta perustettu kuuluisa
laivaveistäinö oli kaupungin päätulolähteenä aina
19:nnelle vuosisadalle saakka. J. G. G-ö.
Vesteräs (-ösj, Vestnianlandin läänin
pääkaupunki Keski-Ruotsissa, Mälar-järveen pohjoisesta
aukeavan V:n lahden perukassa, Svartän
molemmilla rannoilla, rautatien varrella; 19,803 as.
(1911). — Vanha romaanilais-goottilainen
tuomiokirkko (vihitty tuomiokirkoksi 1271, restauroitu
ajanmukaiseen kuntoon 1858-61), jonka eräässä
hautakuorissa Eerik XIV:n marmorinen
sarkofagi. Svartän länsipuolella kohoaa kummulla
V :n linna, per. 14:nnen vuosis. lopussa,
myöhemmin Kustaa Vaasan hävittämä ja uudelleen
rakennuttama. Piispanistuin; muutamia kouluja.
Tupakkatehdas, olutpanimo, sähköteknillisiä
teollisuuslaitoksia. Vilkas laivaliike Mälar-järvellä.
Viljan ja rautamalmin vientiä. — V., alkujaan
Vestra Aros, oli jo varhain tärkeä vuoritnotteiden
vientipaikka sekä maakunnan ja hiippakunnan
pääkaupunki, jossa valtiopäivät kokoontuivat
11 kertaa (ks. Vesterisin r e s e s s i ja
Vesterisin valtiopäivät). Vv.
1244-1528 V:ssa oli dominikaaniluostari, jonka
rakennuksessa v:n 1527 valtiopäivät pitivät
istunta-jaan. J. G. G-ö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
