Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vesteråsin perintöyhdistys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1085
Vesteräsin perintöyhdistys ks. V e s t e r
ä-s i n valtiopäivät.
Vesteräsin resessi, Vesteräsin valtiopäivillä
24 p. kesäk. 1527 tebty päätös, jolla
uskonpuhdistus saatettiin voimaan Ruotsissa ja Suomessa.
Siinä määrättiin, että valtakunnan tulojen
parantamiseksi piispojen, kirkkojen ja luostarien
tarpeettomat tulot kuninkaan harkinnan mukaan
olivat peruutettavat kruunulle; että ritaristolla
olisi oikeus peruuttaa tai lunastaa kaikki Kaarle
Knuutinpojan reduktsionin jälkeen kirkollisille
laitoksille lahjoitetut tai pantatut tilat, ja että
Jumalan puhdasta sanaa oli kaikkialla
valtakunnassa saarnattava. K. G.
Vesteräsin valtiopäivät. Vesteräsissa on
pidetty 11 valtiopäivät, joista tärkeimmät ovat v:n
1527 (ks. Vesteräsin resessi) ja v:n
1544. Viimemainituilla hyväksyttiin n. s. p e r i
n-töyhdisty s, jonka mukaan Ruotsin kruunun
perintöoikeus tunnustettiin Kustaa Vaasan
miespuolisille jälkeläisille esikoisoikeuden mukaan.
Westfal, Johannes ks. Johannes III.
Suomen piispa.
Westfalen /-ä-]. 1. Preussin maakunta
Länsi-Saksassa, rajoittuu pohjoisessa ja idässä
Hannoveriin sekä muutamiin keskisaksalaisiin
pikkuvaltioihin, kaakossa Hessen-Nassauhin, lounaassa
Heinin-maakuntaan, luoteessa Hollantiin; 20,219,o
km2, 4,125,096 as. (1910), joista 51,4% katol.,
47,i% protest.; 204 as. km2:llä. — Koko
etelä-ja kaakkoisosa vuoriseutua. Maakunnan
eteläisimmässä osassa Reinin liuskevuoriin kuuluvan
\Vesterwaldin (ks. t.) itäisimmät harjanteet.
Tästä pohjoiseen Sauerländisches Gebirge,
metsäistä ylätasankoa, josta siellä täällä kohoaa
korkeampia selänteitä ja johon joet (Eder, Lenne,
Ruhr lisäjokineen) ovat uurtaneet syviä, kauniita
laaksoja; korkeimmat kohdat Kahle Asten
(830 m) ja ITärdler (696 m) Rothaargebirgessä,
Astenberg (827 m yi. merenp.)
VVititerberger-ylängöllä. Itäosan vuorista mainittakoon
Egge-gebirge, jonka korkein huippu Volmerstod (464 m
yi. merenp.). Maakunnan koilliskulmassa on osia,
\Veserin vuoristosta sekä Teutoburgervvald.
Alavaa maata on luoteessa, jossa leviää n. s.
Westfalenin tasanko 1. Munsterin poukama,
suoranainen jatko Reinin ja Hollannin alangoille; alue
on osaksi hedelmätöntä hiekka- ja nummimaata,
osaksi hyvin viljavaa. — Maakunnan läpi
virtaavista joista Weser, Ems, Lippe, Berkel ja Ruhr
purjehduskelpoisia. Kanavia: Dortmundin-Emsin
kanava ja Dortmundin-Hannoverin kanava (1.
Mit-tellandkanal). — Ilmasto lauhkea, keskilämpö
8,5°- -)- 8,«° C. Vuotuinen sademäärä
pohjoisosissa 600-700 mm, etel. vuoriseuduissa 1,000 mm.
— Elinkeinoista on maanviljelys (ruista, kauraa,
hedelmiä y. m.) sangen tärkeä (42,7 % peltoa ja
puutarhaa). Karjan- (erittäinkin sian-) hoito
W:n tasangolla varsin huomattava. Vuorityö
hyvin tuottoisa: saadaan kivihiiltä ja rautaa,
sinkkiä, vaskea y. m. (kaikista Preussin
maakunnista VV. tuottaa eniten rautamalmia).
Teollisuus niinikään erittäin tärkeä (pellava-, hamppu-,
puuvilla-, kangas-, kone-, metalli- y. m.
teollisuutta). Huomattavimmat teollisuuskeskukset:
Bielefeld, Iserlohn ja Dortmund. —
Oppilaitoksista mainittakoon Munsterin yliopisto.
K-o U-n.
Historia. VV. käsittää länt. osan entistä
1086
saksilaisten maata Siegin, Rulirin ja Lippen
ympärillä (vastakohtana siitä itään oleville
Engeruille ja Ostfalenille). Kun Saksin
herttua-kunta Henrik Leijonan valtakunnankiroukseen
julistamisen jälkeen 1180 hajoitettiin, katosivat
toisten alueiden nimitykset, mutta VV:n nimi
säilyi. Kölnin arkkipiispa Filip sai 1180 herttual
lisen vallan W:ssa ja useissa sen alueista;
sitäpaitsi jäi W:iin olemaan useita osaksi itsenäisiä
maallisia ruhtinaskuntia. W:n herttuakunta
kuului Ala-Reinin piiriin. Kölnin herruuden
alaisella VV :11a oli oma valtiosääntönsä. N. s.
valtakunnan deputatsionin pää-päätöksen johdosta 1803
herttuakunta annettiin Hessen-Darmstadtille ja
viimemainittu valtio jätti sen Wienin
kongressissa Preussille.
Westfalenin piiri (Alankomaiden piiri)
käsitti maan VVeserin ja Ala-Reinin välillä
Lahniin asti etelässä (lukuunottamatta
kölni-läistä W:n herttuakuntaa) sekä useita alueita
Rein-joen toisella puolen.
2. Ent. kuningaskunta, Ranskan keisarikunnan
vasallivaltio, Napoleon I:n muodostama Tilsitin
rauhanmääräysten johdosta 1807 Braunscluveigin
herttuakunnasta, Hessenin vaaliruhtinaskunnasta.
eräistä entisistä Preussin (Magdeburg,
Ilalber-stadt, Goslar, Quedlinburg, Päderborn, Minden,
Mtinster y. m.) sekä Hannoverin (Göttiugen, Harz
y. m.) ja Saksin alueista, kaikkiaan (alkuaan)
688 neliöpenink. ja lähes ^ niilj. asukasta.
Pääkaupunkina oli Kassel. VV. tuli jäseneksi Reinin
liittokuntaan, ja sen kuninkaaksi Napoleon
määräsi nuorimman veljensä Jfrömen, joka antoi
vallakuunalleen ranskalaismallisen valtiosäännön.
Se sisälsi useita vapaamielisiä periaatteita, mutta
ranskalaisten johdossa oleva hallituskoneisto oli
sangen virkavaltainen. Maa jaettiin kuten
Ranskakin departementteihin, ja Napoleon tuon
tuostakin sekaantui sen asioihin. Magdebtirgiin
sijoitettiin vahva ransk. varustusväki, ja suuren
sotaveron tähden raha-asiat joutuivat perin rappiolle.
Myös elinkeinot kituivat. Valtiosäätyjen
vaikutus oli vain näennäinen. Varsinkin herätti tyyty-.
mättömyyttä heikon ja kevytmielisen Jöröme
kuninkaan ylellinen hovielämä. V. 1810
yhdistettiin W:n kuningaskuntaan suuri osa
Hannoveria, mutta 1812 siitä jälleen riistettiin koko
pohjoinen osa, joka yhdistettiin Ranskaan.
Sittenkuin maa vielä oli jonkun aikaa suuresti
saanut kärsiä varsinkin pakollisesta sotaväen otosta,
valloittivat Napoleonin viholliset sen syksyllä
1813 ja julistivat W:n kuningaskunnan
hajonneeksi. G. K.
Westfalenin rauha [-Ci-], 24 p. lokak. 1648
Miinsterissä ja Osnabriickissä (Westfalenin
piirissä) tehty rauha, joka päätti 30-vuotisen sodan.
Se oii myöhempien Saksan vanhan valtakunnan
tekemien valtiosopimusten perusteena ja sitä
pidettiin Saksan valtiomuodon perustuslakina.
Neuvottelut alkoivat 1644 Osnabriickissä keisarin,
Saksan valtakunnansäätyjen ja Ruotsin, sekä
Miinsterissä keisarin (Saksan valtakunnan) ja Ranskan
välillä. Saksalaisten maa-alueiden luovuttamista
koskevissa kysymyksissä Ruotsi ja Ranska
pitivät yhtä, mutta uskonnon kysymyksissä Ruotsi
kannatti Saksan protestantteja, kun sen sijaan
Ranska avusti Saksan katolilaisten vaatimuksia.
Ulkovallat myös suosivat Saksan ruhtinasten
itsenäisyyspyrkimyksiä vastoin keisaria. Ruot-
Vesteräsin perintöyhdistys—Westfalenin rauha
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
