Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Veszprém ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1095
Veteraani—Vetolaastari
1096
kolanjoki) saa alkunsa n. s. „Suomenselältä"
muutamista pikkujärvistä Perhon pitäjästä,
joiden korkeus n. 170 m yi. merenp. ja laskee
Pohjanlahteen Kokkolan pohjoispuolella; pit. n. 120 km,
vesialue n. 2,417 km2. V:n vesialue sijaitsee
Lestijoen ja Teerijoen (Terva- 1.
Kruunupyyn-joen) vesialueitten välissä. V:n jokivarrella
Perhon, Vetelin, Kaustisen ja Alavetelin kirkot. V:ea
perattiin vv. 1847-52 ja 1862-66 260,000 mk:n
kustannuksella, mutta nämä perkaustyöt eivät
vielä läheskään ole olleet tyydyttäviä; senvuoksi
onkin viimeaikoina tehty anomuksia
lisäper-kausten suorittamiseksi; tutkimuksia mainittujen
anomusten johdosta on tehty ja ne ovat todenneet
lisäperkausten tarpeellisuuden. —
Huomattavimmat lisävetensä V. saa Halsuanjoen ja
Ullavanjoen kautta oikealta.
V:n 38:sta koskesta mainittakoon seuraavat
(Hydrografisen toimiston koskiluettelon mukaan):
V. tuo mereen keskiveden aikaan 26 m3 vettä
1 sekissä, korkean veden aikaan 185 m3 ja
matalan veden aikaan 6 m3. L. II-nen.
Veteraani (lat. veterä’nus < vetus - vanha),
vanha, täysinpalvellut soturi; ammatissaan
kunnostautunut ja siinä vanhentunut henkilö
yleensä.
Veterinääri (lat. veterinä’ rius), eläinlääkäri.
Wetherell [ue’Ö9r9l], Elisabeth, amer.
kirjailijattaren Susan W a r n e r in (ks. t.)
salanimi.
Vetinen tie ks. Märkä tie.
Vetistyminen ks. Delikviseeraana.
Vetluga /-«■’-/• 1. Joki Keski-Venäjällä, Volgan
lisäjoki vas., lähtee Vjatkan kuvernementin
länsirajalta, virtaa, tasankojokena mutkitellen, ensin
läntistä, sitten eteläistä pääsuuntaa, laskien
Kozmodernjanskin yläpuolella emäjokeen; 747 km,
josta puolet höyrylaivoilla kuljettava. Tärkeä
tukinuittoväylä. — 2. Satamakaupunki
edellämainitun joen oik. rannalla, 355 km sen suusta,
samannimisen piirikunnan (15,000 km2, 169,000 as.
1915) pääkaupunki Kostroman kuvern.; 6,220 as.
(1910). — Useita kirkkoja, tyttökymnaasi,
alkeiskoulu. Puutavarakaupan keskus.
J. G. G-ö.
Veto, keino, jolla muutosta haetaan
alioikeuden pääasiassa antamaan päätökseen tai
tuomioon. Jos riitapuoli tahtoo vetoamalla saada
muutosta kihlakunnanoikeuden sellaiseen
ratkaisuun, tulee hänen viimeistään ennen
kahdeksannen päivän loppua, päätöksen antopäivä siihen
luettuna, oikeudelle tai sen puheenjohtajalle tehdä
vetoilmoitus ja samalla maksaa vetoraha 3
tala-ria = 5 mk. 76 p. Raastuvanoikeuden päätöstä tai
tuomiota vastaan vedotaan samalla tavoin,
viimeistään kahdeksantena päivänä ennen klo 12,
ratkaisun antopäivä niinikään siihen luettuna.
Raastuvanoikeuksien työjärjestyksissä voidaan
määrätä, että joku oikeuden virkailijoista on
oikeutettu sen istuntojen väliaikoina ottamaan
vastaan vetoilmoituksen ja vetorahan. Vetorahau
suorittamisesta ovat vapautettuja tunnetusti
köyhät, kruunu, kaupunki- ja maalaiskunnat sekä
muut yhteisöt kuin myös erinäiset laitokset ja
virastot. Sittenkun vetoilmoitus on tehty, tulee
tuomarin päätökselle tai tuomiolle kirjoituttaa
vetotodistus, s. o. merkintä päivästä, jona
riitapuolet ovat velvolliset saapumaan hovioikeuteen:
vetooja sinne jättääkseen vetokirjansa ja vasta-
puoli ottaakseen sen vastaan, kaikki puhevallan
menettämisen uhalla. A. 8.
Veto (lat., = kiellän) [äännetään nykyiskieliin
otettuna lainasanana: veto], kielto, oikeudellinen
tahdonilmaisu, jolla valtion päämies taikka
toimivaltainen julkinen viranomainen estää toisen
valtio-orgaanin tai viranomaisen päätöksen
tulemasta lainvoimaiseksi. Erityisesti v:sta
puhutaan lainsäädännössä (ks. t.) ja sillä tarkoitetaan
sitä, että valtionpäämiehellä on valta estää
kansaneduskunnan päätös saavuttamasta lain voimaa,
milloin hän katsoo sen valtiolle epäedulliseksi.
Hänen sanotaan silloin käyttävän v.-oikeuttaan.
— Lakien vahvistamis- 1. sanktsionioikeuteen.
jota monarkisissa maissa hallitsija säännön
mukaisesti käyttelee, kuuluu myöskin oikeus
sanktsionikieltoon eli v.-oikeus, joka siis silloin
ei ole mikään itsenäinen oikeus. Toisin siinä
tapauksessa, että, kuten tasavalloissa on laita,
valtionpäämiehellä, jos hänellä ylipäätään on
mitään vaikutusta lainsäädäntöön, on pelkkä
v.-oikeus, mutta ei sanktsionivaltaa. Erotus
molempien tapausten välillä on selvä. Missä
sanktsionioikeus on olemassa, ei mikään laki voi
syntyä ilman hallitsijan vahvistuspäätöstä;
hänellä on siis mitä tärkein osallisuus
lainsäädännössä. Pelkkä v. taas ei merkitse mainitunlaista
osallisuutta, vaan puhtaasti kielteistä valtaa;
muodollisoikeudellisesti uudet lait aina
esiintyvät yksistään kansaneduskunnan
tahdonilmauksina eikä sen ja presidentin yhteispäätöksen
tuloksena.
V. on ehdoton 1. absoluuttinen, jos siitä on
seurauksena, että se lakiehdotus tai laki, johon
v. kohdistuu, kokonaan raukeaa. Tällaista v:oa
ei yleensä tavata muuten kilin
sanktsionioikeu-den yhteydessä ja sillä on tällöin vahvistuskiellon
luonne. — Lykkääväksi eli suspensiiviseksi
sanotaan v:oa, jos sen johdosta lain voimaan
astuminen lykkääntyy ja jää uudesta päätöksestä
riippuvaksi. Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa
presidentin v., jota useasti käytetään, vaikuttaa
sen, että kongressin kummassakin huoneessa on
asiasta uudelleen äänestettävä; alkuperäinen
päätös jää ainoastaan siinä tapauksessa voimaan,
että sitä tällöin kannattaa ’-’/3:n enemmistö
kummassakin huoneessa. Tämä koskee ainoastaan
tavallista lainsäädäntöä eikä
valtiosäännönnmu-toksia. Ranskan presidentillä on ainoastaan
valta kuukauden kuluessa siitä, kuin parlamentin
päätös lainsäädäntökysymyksessä toimitettiin
hänen julkaistavakseen, palauttaa se uudelleen
äänestettäväksi.
Vaikka Norja muodollisesti on monarkia, ei
kuninkaalla (1913 tehdyn perustuslaiumuutoksen
mukaan) ole minkäänlaista sanktsioni- eikä
v.-oikeutta perustuslainsäädäunössä; tavallisessa
lainsäädännössä hänellä tosin on muodollinen
vahvistusoikeus, mutta ainoastaan lykkäävä v..
sillä jos kolmet suurkäräjät, joiden välillä uudet
vaalit on toimitettu, ovat pysyneet samassa
päätöksessä, tulee se ilman kuninkaan
vahvistustakin lainvoimaiseksi. R. E.
Vetoaminen ks. V e t o.
Vetoankkuri, rakennust., ks. Ankkuri.
Veto- ja välitanko ks. V e t o 1 a i t o s.
Vetolaastari, laastari, jonka tarkoituksena on
aikaansaada ihon ärsytystä ja siten jotenkin
vaikuttaa lieventävästi johonkin syvemmällä’kudok-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
