Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vetolaitos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1097
Vetolaitos—YVetterstedt
1098
sissa olevaan taudilliseen ilmiöön. Tällaisia ovat
lyijy- ja kantaridilaastari.
Vetolaitos, esim. rautatievaunuissa niiden
aluskehyksen läpi ulottuva rautatanko, jonka
kummassakin päässä olevaan vetokoukkuun
vaunun kytkin on kiinnitetty. Kaikki junan
vaunujen vetotangot ovat yhdistetyt ruuvikytkimillä
toisiinsa muodostaen siten yhtäjaksoisen v:n,
johon kukin vaunu on liitetty vetojousen
välityksellä. ’ V. II.
Vetolujuus ks. L u j u u s.
Vetopenkki ks. Venytyskone.
Vetoputki on veturin nokikainmiossa oleva
valurautaputki, josta käytetty höyry syöksyy
silinteristä savutorveen saaden noki kammiossa
aikaan ilman ohennuksen ja siten tarpeellisen
n. s. keinotekoisen vedon tulipesässä. E. E. S.
Vetopyörä on veturissa joko mikä hyvänsä
kytketyistä, vetämiseen vaikuttavista pyöristä, tai
ahtaammassa merkityksessä se pyörä, johon
kierto-kanki suorastaan vaikuttaa, jolloin muita
kytkin-tangolla vetopyörään yhdistettyjä pyöriä
nimitetään kytketyiksi (kytkin-) pyöriksi. Muita veturia
kannattavia pyöriä, jotka tavallisesti ovat v:iä
pienemmät, sanotaan juoksupyöriksi tai
johtopyö-riksi (edessä) ja laahuspyöriksi (takana). V:n
halkaisija on tavaravetureissa pienempi
(1,100-1,400 mm), pikajunavetureissa suurempi (meillä
1,750 mm, muualla jopa 2,200 mm). E. E. S.
Vetoraha ks. Veto.
Vetosilta ks. Silta, palsta 1343.
Vetoverkko ks. Ajoverkko.
Vetovoima ks. Attraktsioni ja
Gravi-t a t s i o n i.
Vetse oli Novgorodin vapaavallan entinen
kansankokous, joka erityisen tärkeäin asiain
ilmaantuessa kutsuttiin koolle niistä päättämään.
Kokouksen voi kutsua ruhtinas, mutta myös
posadnikka tai muu korkea viranomainen. Sitä
eivät muodostaneet mitkään edustajat, vaan
kaikki täysvaltaiset kansalaiset olivat oikeutetut
siihen saapumaan. Tavallisesti siihen ottivat
osaa ainoastaan novgorodilaiset, mutta joskus
myös Laatokankaupungin ja Pihkovan asukkaat.
Usein antoivat sen kokoukset aihetta veriseen
yhteentörmäykseen ja tappeluun, jolloin
voittanut puolue tunnustettiin enemmistöksi ja
määräsi asiat mielensä mukaan. K. O.
Wette, W. M. L. de ks. De Wette.
Wetterbergh [-bärj], K a r 1 A n t o n (1804-89),
ruots. runoilija, tuli ylioppilaaksi 1822, toimi
lääkärinä ja kirjaili salanimellä Onkel Adam.
VV. on sepittänyt joukon novelleja, muutamia
romaaneja kuten „Ett namn" (1845), ,,Penningar
och arhete" (1847) sekä joukon kansanomaisia
runoja. Vv. 1862-71 hän julkaisi ,,Linnea" nimistä
nuorisonlehteä, saavuttaen sillä suurta suosiota.
W:n kootut teokset ilm. 1869-74 (10 nid.).
[Warburg, „Onkel Adam, hans liv o. diktning" („Svea"
1881).] E. W-s.
Wetterhoff. 1. Otto Fredrik W.
(1755-1808), sotilas, tuli upseeriksi 1775, otti osaa
1788-90 ja Hämeen rykmentin majurina v :n 1808
sotaan kunnostautuen useissa taisteluissa;
julkaissut paitsi sotilasalaa koskevia kirjoituksia
„Tankar om Tavastlands upphjälpande genom
fabriker och manufakturer" (Suomen
talousseuran toimituksissa 1807). — 2. K a r 1 G u s t a f W.
(1832-87), kirjailija, edellisen pojanpoika, tuli
ylioppilaaksi 1852, mutta karkoitettiin 1855
valtiollisista syistä yliopistosta ja pakeni 1856
Ruotsiin, missä toimi sanomalehtimiehenä; valikoima
W:n runoja ja kirjallisia tutkielmia julkaistiin
1889 nimellä „Dikter och bilder".
Wetterhoff-Asp, Georg Sigurd (s. 1870),
suom. taiteilija, joka on koetellut kykyään sekä
maalaajana ja kuvanveistäjänä että runoilijana
ja kielimiehenä. Kieltämättömistä lahjoistaan
huolimatta hän ei ole taiteen alalla kumminkaan
pystynyt luomaan kuin vain aniharvoja
kypsyneitä teoksia. Sellainen on hänen pronssiin
muovailemansa ,,Elämän ja kuoleman kello"
(Ateneumin kokoelmissa). Hänen maalauksensa
osoittavat hänellä kyllä olevan vilkkaan
mielikuvituksen, mutta puutteellinen ainmattikouluutus ja
jonkinlainen ulkonaisen tehon tavoittelu ovat
estäneet hänet niissä saavuttamasta taiteellista
kypsyyttä ja sopusuhtaisuutta. Kun arvostelu
aikoinaan — 1890-luvulla — kohteli häntä
kenties liiankin tylysti, jätti hän taiteen
harjoittamisen ja siirtyi ajaksi ulkomaille. Viime vuosina
hän kotimaahan palattuaan on herättänyt
huomiota omituisilla suuria tavoittelevilla
kanava-suunnitelmillaan sekä eriskummallisilla
»kielitieteellisillä" haaveillaan, joilla hän koettelee
selitellä suomen kieltä jonkinlaiseksi ihmissuvun
alkukieleksi. Tätä ainetta koskevissa
kirjoitelmissaan hän on ruvennut käyttämään nimenään
Wettenhov i-A s p a. F. L.
Wetterhorn [vetar-J, Finsteraarhornin
tun-turiryhmään kuuluva vuori Sveitsissä, Bernin
Alpeissa, Griudelwaldin (ks. t.) itäpuolella.
W: n korkein osa, kapea, gneissistä ja
kalkkikivestä muodostunut, luoteesta kaakkoon kulkeva
harjanne, kohoaa kolmeksi huipuksi:
Hasli-Jung-frau (3,703 m), Mittelhorn (3,708 m) ja
Rosen-horn (3,691 m). Vuorelta suuntautuu jäätikköjä
pohjoiseen (Schwarz\valdgletscher), itään
(Rosen-lauigletscher) ja lounaaseen
(Grindelvvald-gletscher). — Hasli-Jungfraulle noustiin ensi
kerran 1844, Mittelhornille 1845; nvk.
vuorelle-nousuja tehdään usein.
Vetterli [f-], Friedrich (1822-82), sveits.
teknikko, tunnettu keksimistään
sotilas-makasiini-kivääreistä, joita on käytetty Sveitsin, Italian
ja Ranskan armeioissa. V. E.
Vettern ks. Vättern.
Wetterstedt. 1. Erik af W. (1736-1822),
ruots. virkamies; nimitettiin Suomen
maanmittauskonttorin johtajaksi 1771, korotettiin seur. v.
aatelissäätyyn, ja tuli 1777
maanmittauskonttorin ylijohtajaksi koko valtakunnassa.
Seuratessaan Kustaa III:ta tämän Suomen matkalla 1775
hän otti tehokasta osaa Suomen viljelyksen
edistämistä ja maan hallinnollista jakoa
tarkoittavien suunnitelmien laatimiseen. Tuli myös
Upsalan läänin maaherraksi 1794 sekä yleisten
asiain valmistelukunnan jäseneksi ja korotettiin
1806 vapaaherraksi. Sai 1817 presidentin
arvonimen. G. R.
2. Gustaf af W. (1776-1837), kreivi,
virkamies, diplomaatti, edellisen poika. Tultuaan 1794
upseeriksi W. pian siirtyi virkamiesalalle toimien
ulkoasiain virastossa; oli 1805-09 Kustaa IV
Aadolfin kabinettisihteerinä, 1809-24
hovikansle-rina. Vv. 1813-14 W. suoritti tärkeitä
diplomaattisia tehtäviä toimien kruununprinssi Kaarle
Juhanan kansliapäällikkönä ja Ruotsin valtuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
