Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vientitulli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1167
Wieselgren—Vietti
1168
W. on säännöl’isesti rakennettu, kaunis
kaupunki, jossa on paljon leveitä, istutuksilla
koristettuja katuja, suuria puistoja ja toreja. Useita
komeita maallikkorakennuksia, joista
huomattavimmat: kuninkaallinen linna (rak. 1837-40),
uusi, saks. renesanssityyliin rakennettu
kaupungintalo, piirihallituksentalo, taidegalleria,
luon-nonhist. museo, kirjasto (150,000 nid.), teatteri,
uusi kylpylaitos. Saksan keisarien ja Bismarckin
muistopatsaat. 5 kirkkoa, 2 synagogaa. -— W. on
ennen kaikkea tunnettu huomattavana
kylpypaikkana; kylpy vieraiden vuotuinen lukumäärä
yli 100,000 (1907: 180,000). 23
keittosuolaläh-dettä, joissa vesi laadultaan melkein sama, mutta
lämpötilaltaan vaihteleva; tärkeimmät
Koch-brunnen (68,75° C), Sehiitzenhofquelle (50°),
Adlerbrunnen (64 °). Ensinmainitun vedessä
1,000 g:ssa 8,8 g kiinteitä aineita (joista 6,8 g
keittosuolaa, loput muita alkaalisia kloorisuoloja)
sekä 150 m3 vapaata hiilihappoa. Lähteistä
saadaan yhteensä 1,4 m3 vettä minuutissa. W-.n
terveyslähteitä käyttävät hyvällä menestyksellä
varsinkin hengityselin-, ruuansulatus- ja
hermotauteja potevat. — W. syntyi pienestä linnasta,
jonka roomalaiset rakensivat n. v. 11 e. Kr.
Seudun terveyslähteet olivat jo silloin tunnettuja, ja
nimitettiin niitä Aquce Mattiance. 1000-luvusta
alkaen W. kuului Nassau-suvun eri haaroille; oli
1815-66 Nassaun herttuakunnan pääkaupunkina;
siitä lähtien kuulunut Preussille. K-o E-n.
Wieselgren /viselgrcn]. 1. Peter W.
(1800-77), ruots. kirjailija ja raittiusmies, oli
v :sta 1857 tuomiorovastina Gööteporissa. W.
rupesi jo 19-vuotiaana ehdottomaksi
raittiusmie-heksi ja ajoi sitten koko ikänsä sekä puheilla
että kirjoituksilla raittiusasiaa vaikuttaen
kansan käsityksen muuttumiseen ja varsinkin siihen,
että kotitarpeenpoltto saatiin poistetuksi;
toimitti 1838-47 lehteä ,,Nykterhetsvännernas
tid-ning". W. oli muillakin aloilla ahkera kirjailija;
teoksia: ,,Minnessänger ur Wärend" (1824),
,,Starkodds sänger" (1824), ,,Sveriges sköna
litteratur, en öfverbliek vid akademiska föreläsningar"
(1833-49), „Sydskandiuaveruas förstfödslorätt,
ett bidrag tili kritik af Skandinaviens urhäfder"
(1846), „Historik öfver svenska
bränvinslagstift-ningen under 200 är" (1840). W. otti myöskin
huomattavaa osaa teoksen „Biographiskt lexikon
öfver namnkunnige svenske män" (1835-57)
’toimittamiseen; julkaisi myöskin lähdekokoelman
„De la Gardieska arkivet" (1823-44). V. 1904
ilmestyi hänen ,,Samlade skrifter i
nykterhets-fr&gan". [P. S. Wieselgren, „P. W., en [-lefnads-teckning".]-] {+lefnads-
teckning".]+}
2. Harald Ossian W. (1835-1907),
kirjailija, edellisen poika; oli 1877-1900
kirjastonhoitajana kuninkaallisessa kirjastossa; toimitti 1866-79
lehteä ,,Ny illustrerad tidning"; jatkoi 1857-65
teoksen „Svenskt biografiskt lexikon"
toimittamista; julkaissut elämäkertakokoelmat „Ur vär
samtid" (1880), „Bilder och minnen" (1889),
,.I gamla dagar och i vära" (1900) ; muita
julkaisuja ,,Lars Johan Hierta" (1881), „Cavour"
(1884), „IIelige Bernlmrds skrifter" (1865-66),
,,Finland och Norge".
3. Per Sigfrid W. (s. 1843), virkamies,
politikko, kirjailija, edellisen veli; v:sta 1885
Ruotsin vankeinhoitohallituksen päällikkö; oli
v:sta 1875 toisen kamarin, v:sta 1888 ensimäisen
kamarin jäsenenä; julkaisuja:
„Göteborgssyste-met, dess uppkomst, syften och verkningar"
(1881), „Sveriges fängelser och fängvärd frän
äldre tider tili vära dagar" (1895), „Peter
Wie-selgren" (1900). Nimimerkillä Horatio W. on
julkaissut muutamia psykologisia romaaneja.
Wiesen, von ks. F o n v i z i n.
Wiesloch [visloh], kaupunki Etelä-Saksassa,
Badenissa, Heidelbergin piirikunnassa,
rautateiden risteyksessä; 4,357 as. (1905). — Ev.-lut. ja
katolinen kirkko, synagoga, reaalikoulu,
teolli-suuskoulu. Savi-, nahka-, tupakka- y. m.
teollisuutta. Hedelmä-, viini- ja tupakkaviljelyksiä. —
W:n luona Ernst von Mansfeld voitti Tillyn 1622
ja Horn Monteeuccolin 1633.
Wiesner {via-], Julius (s. 1838), itäv.
kasvitieteilijä, tuli 1868 ylimääräiseksi, 1873
vakinaiseksi professoriksi Wieniin. W. on kasvifysiologian
alalla tunnettu monista kemiallisista ja
fysikaalisista tutkimusmenetelmistään ja varsinkin
tutkimuksistaan, jotka koskevat valon ja kasvien
elinilmiöiden suhdetta. Kasvien valontarvetta
tutkiessaan W. on matkustellut laajalti
muissakin maanosissa kuin Euroopassa. Kasvillisten
raaka-aineiden tieteellisenä tutkijana W. on ollut
uraa uurtamassa käytännönkin alalla.
Julkaisuja m. m.: ,,Die Rohstoffe des Pflanzenreichs"
(1873, 2 :nen pain. 1900-03), „Die Entstehung des
Chlorophylls in der Pflanze" (1877), „Die
helio-tropischen Erscheinungen im Pflanzenreich"
(1878-80), ,,Das Bewegungsvermögen der
Pflan-zen" (1881), ,,Elemente der wissenschaftlichen
Botanik" (1881-89 ja useita uusia pain.),
„Pflan-zenphysiologische Mitteilungen aus Buitenzorg"
(1894-97; 6 os.), ,.Der Liclitgenuss der Pflanzen"
(1907). K. L.
Viestinjuoksu ks. Juoksu.
Wietersheim [vilarshäim], Edvard von
(1789-1865), saks. valtiomies ja historiantutkija,
palveli v:sta 1831 alkaen tärkeissä Saksin
hal-iitusviroissa, osoittaen melkoista asiantuntemusta
ja toimeliaisuutta, ja tuli 1840 kirkollisasiain
ministeriksi, jona perusti Saksin tiedeakatemian
Leipzigiin. Historiantutkijana on W. tunnettn
laajahkon kansainvaelluksen historian „Geschichte
der Völkerwanderung" (4 osaa 1858-64, uusi
F. Dahnin toimittama painos 1882) kirjoittajana,
muita julkaisuja mainitsematta. K. G.
Vietor [fie-], Wilhelm (1850-1918), saks.
kielentutkija, engl. kielitieteen professori
Mar-burgin yliopistossa, on etupäässä tunnettu
etevänä fonetiikan tutkijana („Elemente der
Phonetik des Deutschen, Englisclien und
Fran-zösischen", 5:s pain. 1914). mutta myöskin
kieli-opetuksessa ilmenevän uudistussuunnan
(..Reform-unterricht") innokkaana edistäjänä
(lentokirjanen .,Der Sprachunterricht muss umkehren"
salanimellä ,,Quousque tandem") ja uusien kielten
opettajain äänenkannattajan, ,,Die neueren
Spra-chen" nimisen aikakauskirjan (v:sta 1894 jatkona
aikaisemmalle „Phonetische Studien")
julkaisijana. E. S-hti.
Vietti (ruots. drift, saks. Tricb) 011
alkeellinen pyrkimys, jonka suunta 011 enemmän tai
vähemmän hämärän mielikuvan määräämä. V.
syntyy siten, että johonkin itsestään alkaneeseen
(spontaaniseen) ruumiinliikuntoon liittyy tajussa
sen päämäärän mielikuva, jonka saavuttamiseen
liikunto johtaa. Kun v. on selvästi tajuttujen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
