Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vieux saxe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1169
mielikuvien määräämä, esiintyy se haluna
(ks. t.). Halu on siis tietoisemmin tajuttu
kuin v. Esim. sitä sieluntilaa, että yksilö
tuntee janoa ja pyrkii veden ääreen sitä
sammuttamaan, sopii sanoa v:ksi; sitä taas, että hän
janoa tuntiessaan huomaa puuttuvan virkistävää
nestettä sen sammuttamiseksi ja tuntee kaipuunsa
siitä yltyvän, on sanottava haluksi. V:n pohjana
olevan epämieluisuuden tunteen yksilö tajuaa
helposti poistettavaksi, mutta halussa hän yhä
selvemmin jännittyy siihen kokemukseen, että on
n^atkaa kaipauksesta sen tyydyttämiseen.
Tietoisuuden puolesta v:iä alempana olevaksi
pyrkimykseksi jotkut sielutieteilijät katsovat aivan
hämärää tarvetta, joka itsestään purkautuu
epämääräisiin ruumiinliikuntoihin; sellainen on esim.
sikiön liikunnontarve. Yleisimmät v:t 1.
perusvie-tit ovat itsensäsäilytysvietti (esim. ravitsemis-v.,
matkimis-v., leikkimis-v. y. m.) ja
suvunsäilyt-tämis-v. (esim. siitos-v., vanhempien v. oman
sikiönsä hoitamiseen ja suojelemiseen y. m.).
Z. C.
Vieux saxe [vio sa’ks] (ransk.), vanhaa
saksilaista [posliinia], 1700-luvun Meissenin-posliini.
Vieuxtemps [viötä’], Henri (1820-81),
belg. viulutaituri ja säveltäjä. Pääsi 9-vuotiaana
Pariisiin Beriofn vapaaoppilaaksi ja alkoi jo
1833 tehdä konserttimatkoja (Wieniin y. m.).
Opiskeli 1835 Pariisissa musiikin teoriaa Reichan
johdolla ja esitti 1836 omia sävellyksiään.
Maineensa huipun hän saavutti 1840-41. Konsertti
matkansa hän ulotti Ameriikkaan ja
Turkin-maalle asti (1844, 1857, 1870). Keisari Nikolai I
koetti 1846 kiinnittää hänet Pietariin
hovisoitta-jaksi ja viuluopettajaksi, mutta 1851 V. jätti
tämän runsaasti palkitun paikkansa ja jatkoi
konserttimatkojaan, leväten välillä Pariisissa tai
Frankfurt am Mainissa. Vv. 1871-73 hän toimi
viuluopettajana Briisselin konservatorissa,
kunnes halvauskohtaus teki soittamisen hänelle
mahdottomaksi. Sävelsi 6 viulukonserttoa, 6
konserttietydiä viululle, 2 sellokonserttoa sekä
3 kadenssia Beethovenin viulukonserttoon. V:n
sävellyksillä on viulukirjallisuudessa erittäin
huomattava sija. i. k.
Vigee-Lebrun {vizc’-lalr6’], Elisabeth
Louise (1755-1842), ransk. taidemaalaajatar,
opiskeli Doyenin, Greuzen ja Joseph Vernet’u
johdolla. Saavutti Ludvik XVI:n aikana hovi- ja
ylimystöpiireissä suurta suosiota etevillä
pastelli-ja öljyvärimuotokuvillaan. Nimitettiin 1783
Pariisin taideakatemian jäseneksi. Tehtyään useita
ulkomaanmatkoja hän eli v:sta 1809 Pariisissa.
Tunnetuimpia hänen maalaamistaan, n. 600 :aan
nousevista muotokuvistaan ovat varsinkin
kuningatar Marie Antoinetten kuvat sekä kaksi hänen
omaa kuvaansa, joista toinen Firenzen Uffizioissa,
toinen, joka esittää häntä yhdessä pienen
tyttärensä kanssa, Louvren kokoelmissa. Julkaisi
kokoeman muistelmiaan „Souvenirs" (3 os.,
1835-37). F. L.
Vigeland, Adolf Gustav (s. 1869), norj.
kuvanveistäjä, opiskeli ensin Bergslienin ja
Skeibrokin johdolla Kristiaaniassa ja sittemmin
Bissenin luona Kööpenhaminassa. Enimmän hän
lienee kumminkin oppinut omin päin tutkiessaan
ulkomaisia mestareita, joista varsinkin Donatello
ja Rodin näyttävät häneen muita
huomattavammin vaikuttaneen. Hänen ensimäinen suuri luo-
1170
mansa on ryhmäkuva „Kirottu" (1891-92,
Kris-tiaanian museossa). Samoilta ajoilta on myöskin
joukko korkokuvia ja pienoisveistoksia, joissa hän
käsittelee samaa aihetta kuin niin monissa
myöhemmissäkin teoksissaan: rakkaussuhdetta
miehen ja naisen välillä. Tämän hänen käsittelynsä
pohjana ou syvä pessimismi. Hänen
nuoruusaikansa pääteos on suuri pronssinen korkokuva
„Helvetti" (1894, uudistettu 1897, Kristiaänian
museo). Samanaikaisia ovat niinikään ryhmäkuvat
„Mies nainen sylissään" (1897), „Erakko" (1898)
ja »Kerjäläiset" (1899). V. on luonut myöskin
suuren joukon erittäin luonteenomaisia
muotokuvia, niistä mainittakoon m. m. Sigbjörn
Obst-felderin, Ibsenin, Björnsonin, Jonas Lien,
Gar-borgin, Hamsunin, Gunnar Ileibergin ja Oskar
II-n kuvat (v:lta 1896-1905, useimmat
Kristiaa-nian museossa). Vuosisadan vaihteessa V. aloitti
myöskin suuret, monumenttaaliset veistoksensa:
luonnos matemaatikko Abelin patsasta varten,
joka pystytettiin Kristiaaniaan 1908 (kuva
liitteessä Kuvanveistotaide IV), on v:lta
1902, ja 1906 hän asetti näytteille valtavan
suihkukaivoluonnoksen, joka osoittaa siitä
valmiina tulevan yhden meidän aikamme kaikkein
suurenmoisimpia veistotaiteen luomia.
Trondhje-min tuomiokirkkoon V. on valmistanut
ristiinnaulitun ja pyhimysten kuvat. — V:n taide on
harvinaisessa määrin persoonallista:
käsitykseltään mielikuvitusrikasta ja runollista ja
muodoiltaan ja pintakäsittelyltään impressionistisen
vilkasta. F. L.
Vigesimaalinen järjestelmä (lat. vig&simus
-kahdeskymmenes, < vigi’nti - kaksikymmentä),
lukujärjestelmä, jonka kantalukuna on 20 (ks.
Lukujärjestelmät).
Vigfusson, Gutfbrandur (1827-89), isl.
kielentutkija, professorina Oxfordissa v:sta 1884,
tarkka muinaisen pohjoismaisen kirjallisuuden
tuntija ja useitten vanhojen käsikirjoitusten
julkaisija. Hänen tärkeimmistä teoksistaan
mainittakoon „Um timatal i Islendinga sögum i
forn-öld"; „An Ieelandic-English dictionary";
,,Stur-lungasaga" I ja II; „Corpus poeticum boreale".
R. S.
Wight [ua’it], engl. Hampshiren
kreivikuntaan kuuluva saari Englannin kanaalissa,
Solent-ja Spitliead-salmien (6 km lev.) erottama
Englannin rannikosta; 36 km pitkä, 20 km leveä,
377,7 km2, 88,186 as. (1911). — Saaren
pohjoisessa, loivassa, syvistä suppilolahdista rikkaassa
osassa ovat tertiääriset kerrostumat vallalla, kun
taas eteläiset, mäkiset seudut ovat muodostuneet
juura- ja liitukauden liidusta sekä savi- ja
hiekka-kivestä. Läpi saaren keskustan kulkee
pituussuunnassa liitukukkulajono (korkein kohta 210 m),
joka lännessä päättyy merenaallokon
rikkirepi-miin jyrkkiin seinämiin („the Needles").
Toinen, hiukan korkeampi harjanne seuraa
etelärannikkoa ja suojelee pohjoisilta tuulilta
äkkijyrkillä rinteillään alempana leviävää, 9-10 km
laajuista rantatasankoa, „the Undercliff". Tämä
merenrantatasanko on ihmeteltävän leudon ja
terveellisen ilmanalansa sekä tavattoman rehevän
kasvillisuutensa takia tullut maailman kuuluksi.
Myrtit, fuchsiat ja monet muut eteläiset kasvit
kasvavat täällä vapaasti ulkona. Tuhannet
matkailijat ja kylpyvieraat hakeutuvat vuosittain
saarelle, ja lukuisia huviloita ja huvilinnoja on
Vieux saxe—Wight
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
