Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vihreä torstai ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1179
Vlhtisiittl—Wiik
1180
lääkäri. Piirieläinlääkärin asuinpaikka.
Apteekki. Päivölän lepokoti. —
Teollisuuslaitoksia: Olkkalan saha, mylly ja tiilitehdas;
Palojärven saha ja mylly; Kaukoilan salia;
Ryönän saha; Haimo o.-y:n faneeritehdas;
Hai-moon ja Hiiskulan myllyt; Vihdin
osuusmeijeri; Hiiskulan meijeri. — Vanhoja kartanoita:
Kouria, Olkkala, Hovi, Kirvelä, Lahnus, Irjala,
Kotkaniemi, Tervalampi, Härkälä, Salmi y. m.
— 2. Seurakunta, hallituksen pitäjä,
Porvoon liiippak., Lohjan rovastik.; mainitaan
Lohjaan kuuluvana kappelina jo 1433, oma
klira-kunta ainakin v:sta 1507. V:iin on aikaisemmin
kappelina kuulunut Pyhäjärvi (ks.
Pyhäjärvi [U. 1.]). Kirkko tiilestä, rak. 1772,
palanut ukkosen tulesta kaksi kertaa (1818 ja
1846), joiden jälkeen perinpohjin korjattu,
uudistettu ja uudestaan vihitty 1848. [A. J. Hipping,
»Beskrifning öfver YVichtis socken" (1845):
K. A. Soikkeli, „Vihti, sen luonto ja kansa"
(keskeneräinen); A. Vartio, „ Vihdin kunnan
kunnalliskertomus" v:lta 1915. j L. E-nen.
Vihtisiitti, tiivis tumma vuori-laji, jommoista
on tavattu irtolohkareena Vihdissä. Sai eri nimen
siitä syystä, että sitä luultiin erikoiseksi
mineraaliksi. Nyt tiedetään, että v., samoin kuin sitä
muistuttava sortavaliitti, on tiiviiksi
jähmettynyttä diabaasia. P. E.
Wihtol [vit-], Josef (s. 1863), lättiläinen
säveltäjä, Rimski j-Korsakovin oppilas.
Opiskeltuaan Pietarin konservatorissa 1880-85, W. tuli
teorianopettajaksi samaan opistoon sekä 1892
Pietarin musiikkikouluun. Toimi v:sta 1897
arvostelijana ,,St. Petersburger Zeitung"issa. On
säveltänyt sinfonian, jousikvartetin, pianosonaatin,
draamallisen uvertyyrin, lättiläisiin aiheisiin
perustuvan sinfonisen runoelman ,,Ligon juhlat"
sekä soolo- ja kuorolauluja y. m. On myös
julkaissut lättiläisiä kansanlaulusovitelmia. /. K.
Vihtrilli (saks. Vitriol). erinäisten rikkihapon
metallisuolojen nimitys. Sininen v. eli vaski-v.
011 vaskisulfaattia (ks. Vaski). Valkoinen v.
1. sinkki-v. on sinkkisulfaattia (ks. t.). V i
h-r e ä v. 1. rauta-v. on ferrosulfaattia (ks.
Rauta-vihtrilli).
Vihtrilliliuske ks. A 1 u n a 1 i u s k e.
Vihtrilliöljy, väkevä rikkihappo (ks. t.).
Vihurirokko, punettuma, punarokko
tai »punainen koira" (rttbeola), lievin
rokkotauti, jos sitä edes aina voi »taudiksi"
nimittää. Se 011 tarttuva ja esiintyy joskus
kulkutaudin tapaan. Ituaika vaihtelee noin
2-3 viikkoa; se alkaa ilman edelläkäypiä
taudin-oireita heti ihottumalla; tai voi lapsi tuntea
ennen ihottuman puhkeamista jonkun ajan lieviä
katarraalisia oireita (nuhaa, yskää,
silmänpuno-tusta, valonarkuutta). Ihottuma leviää kasvoista
nopeasti yli ruumiin ja katoaa usein jo
muutamissa tunnissa, mutta voi kestää jonkun
päivänkin. Ihottuman muodostavat toisistaan
erillään olevat, hieman tuhkarokon ihottumia
muistuttavat pilkut. Tautiin ei tavallisesti liity
mitään lisätauteja. Sen jälkeen ei iho joko
ensinkään hilseile tai 011 hilse aivan hienoa,
tomu-maista. Tauti ei tarvitse mitään erikoista
hoitoa. Jos siihen liittyy kuume, on potilas sen ja
ihottuman aikana pidettävä vuoteessa. V:oa ei
ole ilman muuta helppo erottaa toisista
rokko-taudeista, minkä vuoksi on varottava, ettei tässä
suhteessa erehdystä tehdä ja hoideta jotakin
muuta rokkotautia väärin v:na. 1*. K.
Vihvilä ks. J u n e u s.
Viiala, rautatieasema (III 1.),’
Toijalan-Tampereen rataosalla, Toijalan ja Lempäälän
asemien välillä, 7 km Toijalasta, 33 km
Tampereelle; etäisyys Helsingistä 154 km. Lähellä V:n
asemaa Akaan höyrysaha o.-y:n saha ja
lasitehdas (Viialan lasitehdas), sekä Viialan
viila-telidas. L. Il-nen.
Viialan lasitehdas, Akaan saha o.-y:n
(toimitusjohtaja L. M. Magnusson; osakepääoma
850,000) omistama lasitehdas Akaan pitäjässä
Viialassa, lähellä asemaa; valmistaa pulloja ja
talouslasia sekä lasitavaraa apteekki- ja
lääkintä-tarkoituksiin.
Viialan viilatehdas, 1 km päässä
samannimisestä rautatieasemasta Helsingin-Tampereen
radalla. Perin tilan maalla, jonka se omistaa.
Tehtaan perusti 1901 insinööri E. Estlander, jolta se
1907 joutui nykyiselle omistajalle H. Stenvallille.
Valmistaa uusia viiloja ja teroittaa vanhoja.
Rakennusten, koneiden ja raaka-aineiden arvo
Smk. 700,000:—.Tuotannon raha-arvo 1917 1
milj. mk. (1910: Smk. 50.000:—). Tehtaalla on
työssä 50 miestä ja 10 naista.
’ Viik ks. W i j k.
Wiik. 1. F r e d r i k J o h a n W. (1839-1909).
suom. mineralogi ja geologi, tuli dosentiksi 1867
ja geologian ja mineralogian professoriksi 1877,
erosi 1898. Tiedemiehenä W. 011 ansiokkaimmin
työskennellyt mineralogian alalla, tehden joukon
deskriptiivisiä tutkimuksia eri mineraaleista sekä
niiden fysikaalisten, etenkin optisten
ominaisuuksien suhteista kemialliseen kokoomukseen.
Geologina W:lle tuli suuunanmäärääväksi hänen
nuorena tekemänsä opintomatka Freibergiiu, missä
luin sai niin paljon vaikutteita siellä siihen
aikaan vallinneesta Wernerin koulusta, että hän
sitten koko ikänsä pysyi yhtenä tämän
antiaktuaa-lisen suunnan viimeisistä puolustajista. Vanhalla
iällään W. harrasteli filosofiaa ja kirjoitti laajan
teok.sen komparatiivisesta kosmologiasta, esittäen
n. s. triadis-monistista maailmankäsitystä.
Teokseen kuuluu kolme osaa ynnä prologi ja epilogi;
ainoastaan prologi painettiin, muita osia
säilytetään käsikirjoituksena yliopiston kirjastossa.
W:n luonnontieteellisistä teoksista mainittakoon
»Bidrag tili Helsingforstraktens mineralogi och
geologi" (1865), »Helsingforstraktens gneis- och
granitformationer" (1867), »öfversigt af Finlands
geologiska förhitllanden" (1876) sekä
»Mineral-karakteristik" (1882). [W. Ramsay, »Minnestal
öfver F. J. Wiik" (1910).] P. E.
2. M a r i a Katariina W. (s. 1853), edelli
sen sisar. suom. taidemaalaajatar, opiskeli ensin
v :sta 1873 Helsingissä A. von Beckerin
yksityis-akateniia&sa ja Taideyhdistyksen piirustuskoulussa
sekä vv. 1874-75 maalausta Severin Falkmanin
johdolla. Sittemmin hän lähti 1875 jatkamaan
taiteellisia opintojaan Pariisiin, jossa luin
työskenteli vv. 1875-76 ja 1877-80 Aeademie Julianissa
Tony Robert-Fleuryn opastuksen alaisena.
Niinikään hän oleskeli Pariisissa vv. 1881-82, kevään
1883 sekä uudelleen 1886 ja vv. 1889-90, jolloin
hän osaksi sai nauttia Puvis de Chavannes’in
ohjausta. Sillä välin hän oli tehnyt myöskin
matkoja Bretagneen, Normandiaan ja Englantiin.
V. 1895 hän kävi myöskin Italiassa. Näiden perus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
