Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viinimarjapensas ... - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1193
Viinimarjapensas—Viipuri
1194
ninviljelys levisi myös aikaiseen, Saksaan vasta
viimeisinä rooinalaisaikoina. Nykyisin tavallista
v:tä, jonka marjoja käytetään, paitsi pääasiassa
viinin (ks. t.) valmistukseen, myös sellaisinaan
syötäviksi, kuivattuina rusinoiksi ja korinteiksi
(ks. n.), edelleen marmelaadien, siirapin y. m.
valmistukseen, viljellään satoina laatuina (oppia
näistä sanotaan ampelografiaksi) kaikkialla
Euroopassa Loire-joen suusta Sleesiaan ja
Bess-arabiaan vedetyn rajaviivan eteläpuolella, täällä
eniten Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa;
pohjoisempanakin sitä viljellään yksityisillä
erikoisen suojaisilla paikoilla iNorjassa vielä 61° pohj.
lev.) ja monin paikoin kasvihuoneissa, kuten
eräissä kartanoissa meidänkin maassamme.
Poh-jois-Ameriikassa, missä tavallista v:tä viljellään
verraten vähän (eniten Kaliforniassa), sen
viljelys ei yleensä ulotu pohjoispuolelle 50° pohj. lev.
Etelä-Afrikassa ja Austraaliassakin on syntynyt
melko kukoistava viininviljelys; Aasiassa sitä
taas estää muhamettilaisten viininkäytön kielto.
Yleensä v. viihtyy seuduissa, missä kesän
keskilämpö on + 20°- + 25° C ja talven keskilämpö
ei alle 0°- -f- 5° C. Parhaiten v. kasvaa hyvin
ravintorikkaassa ja hikevässä maaperässä ja
vaatii aurinkoista suojattua asemaa. Tämän takia
sitä tav. kasvatetaan mäkien etelärinteillä
(viini-mäet), pohjoisemmissa seuduissa rakennusten ja
muurien seinustoilla. V. istutetaan tav. riveihin
silmuista, pistokkaista t. taivukkaista; siemenistä
kasvatetut taimet yleensä jalostetaan jalo-oksilla.
Pensaat tuetaan viljelyksissä seipäillä t. köysillä
ja pidetään muualla paitsi eteläisemmissä
viljelysseuduissa leikkelemällä matalina (1-2 m),
jotta maaperän lämpö tulisi mahdollisimman
suuressa määrin koko kasvin hyväksi. Hoito
(lannoitus, rikkaruohojen poistaminen ja pensaiden
leikkeleminen) on hyvin suuritöistä, ja suurta
huolekkuutta vaativaa, mutta vaivat tulevat
yleensä hyvin palkituiksi. 20-30 vuoden vanhoina
istutukset hävitetään ja korvataan uusilla.
Sadonkorjuu tapahtuu suhteellisen myöhään syksyllä,
esim. Saksassa syys-marrask. Hyönteisten
(varsinkin viinikirva, ks. t.) ja tuhosienten (etenkin
Uncinula necator) parissa v:llä on lukuisia,
erittäin tuhoavia vihollisia. Viinikirvan tuhoja on
uudempina aikoina voitu estää käyttämällä
jalostuksessa perusrunkona erilaisia amer. lajeja
(varsinkin V. labruscaa.), jotka eivät viinikirvasta
paljoakaan kärsi. — Varsinkin
Pohjois-Amerii-kassa viininviljelykseen käytetään useita
muitakin v.-lajeja. Sitäpaitsi kasvatetaan niin hyvin
Ameriikassa kuin Euroopassakin monia lajeja
koristekasveina. K. L.
Viinimarjapensas, pari Jfibes-sukuun (ks. t.)
kuuluvaa, 3/4—2 m korkeaa pensasta, joiden
mehukkaita marjoja yleisesti käytetään ravinnoksi:
punainen v. 1. punaherukka (R. rubrum)
ja musta v. 1. mustalierukkafÄ. nigrum).
Kumpaisetkin ovat piikittömiä pensaita, joiden
lehdet ovat tav. 3-5-halkoisia, kukat vihertäviä
runsaskukkaisissa, lopulta riippuvissa tertuissa,
marjat pallomaisia. Punaisella v :11 a, jonka
kasvutapa on pystympi kuin mustan, ovat lehdet
pihkapilkuttomia ja marjat punaisia, eräillä
laaduilla myös kellanvalkeita (valkeat viinimarjat).
Sitä viljellään kenties yleisimpänä
marjapensaanamme koko maassa useampina laatuina, joista
yleisin ja hyvin suositeltava on hollantilainen
Punaherukka.
punainen; villinä punainen v. myös kasvaa
melkein koko Suomessa kivisissä lehdoissa ja
hedelmällisillä rannoilla. Viljellyt, laadut, joita
nykyisin on alettu
kasvattaa myös runkopensaina,
ovat ulkomailta tuotuja
ja lienevät osaksi Ribes
rubrumm ja eräiden
muiden lajien sekasikiöitä.
Mustalla v:l 1 a on
lehtien alapinnalla,
ver-hiössä y. m. väkevästi
tuoksuavia, ruskeahkoja
hartsinystyröitä ja
marjat mustia. Se on myös
yleisesti viljelty
useampina laatuina. Villinä se
kasvaa vielä yleisempänä
kuin edellinen, varsinkin
saniaislehdoissa,
niitty-ojien varsilla y. m.
suurimmassa osassa
maatamme. Parhaiten v:t,
joiden viljelystä puutarhakasveina on Euroopassa
harjoitettu vasta 1500-luvulta lähtien, viihtyvät
kosteahkossa, runsasmultaisessa savimaassa.
Istutus toimitetaan parhaiten syksyllä.
Lisääminen tapahtuu edullisimmin pistokkaista. Hoito
on pääasiallisesti rikkaruohojen hävittämistä ja
pensaiden leikkausta. V:n marjoja käytefliän
joko sellaisinaan t. valmistetaan niistä hilloja,
mehuja, viinejä, siirappia y. m. [B. W. Heikel,
„Hedelmän- ja marjanviljelys" (1913).] K. L.
Viininvärjäys ks. Viini.
Viinipalmu, palmulajit, erikoisesti eräät
Borassus- ja Mauritia-lajit (ks. n.), joiden mehusta
valmistetaan palmuviiniä (ks. t.). K. L.
Viinirypäle ks. Viiniköynnös.
Viinirypälesieni (Oidium Tuckeri [Uncinula
nccator]) ks. Erysiphacea:.
Viinitarhakotilo l.viiuitarhaetana ks.
Keuhkokotilot.
Viinivero. Eräissä viiniä tuottavissa maissa
on viinin valmistus ja kauppa otettu verotuksen
alaiseksi. V. kannetaan joko 1) tuotantoverona
viiniköynnösmaan alan tai mehunsaannin mukaan
(puserrusvero), 2) kuljetusverona viiniä toiseen
paikkaan lähetettäessä tai varastoon pantaessa
taikka suljettuun paikkaan tuotaessa (oktroi)
taikka 3) kauppaverona joko viinin myynnistä
(myyntivero) tai lisenssin muodossa kannettavana
verona. Tunnetuin on Ranskan v., joka on sangen
pitkälle kehitetty ja monimutkainen. Paitsi
Ranskassa kannetaan v :oa Wiirttembergissä, Badenissa,
Elsass-Lothringenissa ja Itävallassa.
Viipastunturit (1. Viipustunturit,
myös Viibastunturit), n. 35 km pitkä,
koillis-lounaissuuntainen tunturiselänne Inarissa,
Lemmenjoen ja Menesjoen välissä; vuorilajiltaan
granuliittia. Korkein huippu on M o r g a m
o-aivi (ks. t.). L. H-nen.
Viipsinpuu 1. vyyhdinpuu 1. vyyhdin
1. vyyhtimet, väline, jolla kehrätty lanka
tai rihma vyyhditään.
Viipuri (ruots. Viborg), Viipurin läänin
pääkaupunki, Suomen neljänneksi suurin
kaupunki, sijaitsee Viipurinlahden perukassa,
Suo-menveden pohjassa ja Saimaan kanavan suussa
(60° 43’ pohj. lev. ja 28° 44’ it. pit. Greenw.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
