Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1196
Kaupungin edustalla on
kapea saarinen väylä, joka
Uuraan salmen kautta
johtaa ulommas merelle.
Asemansa vuoksi kaupunki
on vanhimmista ajoista
asti ollut tärkeä
kauppapaikka, josta eri valtiot
ja kansallisuudet ovat
vuosisatoja taisteluja
käyneet. Kaupunki on aina
ollut linnoitettu: milloin
se on muodostanut
Ruotsin ja Suomen, s. o.
yleensä lännen, äärimäisen varustuksen Venäjää
vastaan, milloin päinvastoin. Linnoituksilla ei
nykyään ole sen suurempaa merkitystä; linna,
maamme huomattavimpia muinaismuistoja, oli
v:een 1918 asti venäläisten hallussa. Nämä
seikat ovat tehneet V:n vaiheet moninaisiksi ja
kirjaviksi. Kaupungin nykyinen kehitys
juontaa alkunsa varsinkin Saimaan kanavan ja
Helsingin-Pietarin radan valmistumisesta.
Omituinen seikka on se, että esikaupungit ovat
väkiluvultaan jo kasvaneet itse kaupungin
suuruisiksi, mikä luonnoton asiaintila on omiansa
synnyttämään monenlaisia vaikeuksia.
Esikaupunkien ja kaupungin yhdistäminen on kyllä ollut
pohdinnan alaisena, mutta perin vaikeana ja
suuria varoja vaativana kysymyksenä ei sitä vielä
ole saatu ratkaistuksi.
Kaupungin pinta-ala oli 1917: itse
kaupungin asemakaavaan sisältyvä osa 422 ha,
esikaupunkien asemakaava noin 350 ha. Sitäpaitsi
omistaa kaupunki nykyisin 14 tilaa, tilanosaa
ja palstaa, yhteensä 2,079,05 ha, josta metsämaata
1,486,08, viljelysmaata 407,41, tonttimaata 123,51
sekä lastaus- ja varastopaikkoja 62,05 ha.
Tiloista viljellään kolmea, molempia Maaskolan
tiloja ja Papulan tilaa, kaupungin omaan lukuun
(253,58 ha); Suonionsaaren tila (45,u ha) on
kokonaisena vuokralle annettu. Toisten tilojen
viljelysmaat ovat erisuuruisina palstoina
vuokralle annetut 5-10 vuoden vuokra-ajoilla.
Palstojen suuruus vaihtelee noin 0,j-2,o ha:n välillä.
Sitäpaitsi on Ala-Maaskolan tilalta
kesäsiirto-loiden kasvitarliapalstoina annettu vuokralle
300 palstaa, joiden pinta-ala on keskimäärin
250 m2.
Väestötilasto. Viipurin kaupungin
väkiluku oli, esikaupunkeja lukuunottamatta, 1818
henkikirjojen mukaan 3,566 henkeä, 1850 4,966
ja 1900 17,356 henkeä. V. 1917 oli kaupungin
väkiluku henkikirjojen mukaan 23,507 henkeä
joista miehiä 9,872 ja naisia 13,635.
Esikaupunkien väkiluku oli sam. v. henkikirjojen mukaan
24,446 henkeä, joista 11,749 miehiä ja naisia
12,697. Näin ollen oli siis V:n ja sen
esikaupunkien väkiluku yhteensä 47,953.
Esikaupungeissa jakautui väkiluku seuraavasti: Hiekka,
Paulovski, Pikiruukki ylit. 1,782 henkeä,
Liko-lampi ja Saunalahti yht. 944, Sorvali 2,158,
Karjalan esikaupunki 1,957, Kangasranta 2,555,
Kelk-kala 3,357 ja Talikkala (s. o. Kolikkoinmäki ja
Tiiliruukki) 11,693. Kirkonkirjojen mukaan
kaupungin luterilaisten seurakuntien väkiluku oli
1917 26,918 (suom. seurakunta 22,770, ruots.
3,352 ja saks. seurakunta 796). Muista kuin
luterilaisista seurakunnista ei ole täysin tarkkoja
tietoja; kreik.-katolisen seurakunnan jäsenluku
mainitaan 1916 3,680 hengeksi, johon tulee lisää
passilla oleskelevia. Kreik.-katolisten ja
room.-katolisten todellinen lukumäärä esiintyy
alempana. Esikaupunkien väkiluku luetaan
kirkonkirjoissa yhteen koko maaseurakunnan kanssa,
joten sitä niiden mukaan ei voi ilmoittaa. —
Todellisesti läsnäolevan väestön luku eri aikoina
käy ilmi v:sta 1870 asti suoritetuista
väenlas-kuista. Näissä ovat kuitenkin kaupunki ja
esikaupungit luetut yhteen. Vieläpä ovat esikau
pungit eri kerroilla jossain määrin eri tavoin
otetut lukuun. Näiden tietojen mukaan oli
as.-määrä seuraava:
1870 1880 1890 1900 1910
13,466 14,668 20,348 36,808 49,007
Väestö lisääntyi 1870-80 8,o> %, 1880-90 38,71 %.
1890-1900 80,89 %, 1900-10 33,n %. —
Sukupuoleen katsoen tuli 1,000 miestä kohti naisia:
1870 1880 1890 1900 1910
831 814 844 966 1,184
Kieleen nähden on tilasto prosenteissa
seuraava :
Vuonna [-Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Venäjänkielisiä Saksankielisiä Muunkielisiä-] {+Suomen- kielisiä Ruotsin- kielisiä Venäjän- kielisiä Saksan- kielisiä Muun- kielisiä+}
/ 1870 51,o 16,9 24,. 4,5 3,.
1880 50,7 15,8 26,5 3.5
1890 61,5 12.5 18,6 2.6 4j
1900 73,8 8.7 14.7 1,1
1910 81,. 6,5 10,7 0,7 0,6
Suomenkielisten lisäys oli koko ajanjaksona
1870-1910 481,8 %. Sitä lähinnä suurin eli 60,. %
oli venäjänkielisen väestöryhmän lisäys.
Kysymyksessä olevan ajanjakson viimeisenä
vuosikymmenenä on huomattavissa suhteellista vähenemistä
kaikkiin kieliryhmiin nähden, lukuunottamatta
suomenkielisten ryhmää, joka kasvoi 47 % :11a.
Täten V:lle ominainen kielellinen kirjavuus on
väistynyt suuremman yhtenäisyyden tieltä. —
Väestön kehitys alkeissivistykseen
nähden ilmenee seuraavista luvuista, jotka
osoittavat, kuinka monta prosenttia eri kieliryhmissä
oli sekä luku- että kirjoitustaitoisia:
Vuonna
1870 1880 1890 1900 1910
Suomenkielisiä..... 25.9 43.1 54.9 67,o 70j
76.o 82.. 83.. 864
Venäjänkielisiä..... 39,7 54.7 68.» 72,. 68,7
Koko väestö...... 38,i 52,4 62,7 69,. 71,4
Tämä tilasto koskee koko väestöä, lapset
mukaan luettuina, mutta valaisevampaa on ottaa
lukuun ainoastaan 15 vuotta vanhemmat eli siis
jo kansakouluiän sivuuttaneet. Tällaista
tilastoa on olemassa vain vuosilta 1900 ja 1910.
Saamme silloin seuraavat prosentit:
Vuonna
1900 1910
Luku- ja kirjoitustaitoisia........ 79,4 85,.
Ainoastaan lukutaiioisia......... I6.1 12..
Ei luku- eikä kirjoitustaitoisia....... 4.5 2.4
Viipurin vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
