Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viipuri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1-205
Viipuri
1228
riina II :n järjestelmä tälläkin alalla olot
kokonaan. Vasta Aleksanteri I:n aika toi muutoksen
parempaan päin: kymnaasi perustettiin 1805 ja
jo sitä ennen oli syntynyt saksalainen tyttökoulu
(1788), joka pian pääsi suureen maineeseen.
Yksityisillä varoilla pantiin alkuun pieni suom.
kansakoulu (1758) — ensimäinen Itä-Suomessa —
vaikkei se kauankaan elänyt. Opintojaan
viipurilaiset jatkoivat ensi aikoina Turussa, mutta kun
se myöhemmin Paavali I:n hallitessa kiellettiin,
jäi Tartto ainoaksi yliopistokaupungiksi. —
Asemakaavan yhteydessä näimme, kuinka
mahtavaksi linnoitukseksi V. taas muodostui; tällä
kertaa se vaan oli idän etuvarustus länttä
vastaan. Sotanäyttämöksi ei kaupunki kuitenkaan
tällä ajalla joutunut: pikkuvihan aikana
suomalaiset ja ruotsalaiset tosin etenivät Säkki järvelle,
ja 1790 Kustaa III tunkeutui Viipurinlahteen
(V:n kujanjuoksu), mutta kaupungille eivät
nämät tapahtumat sen enempää merkinneet.
V. 1 8 1 2 on mitä tärkein V :n historiassa, sillä
silloin Viipurin lääni yhdistettiin muun
Suomen yhteyteen ja alkoi se kehityskausi
kaupungin vaiheissa, joka on kestänyt meidän
päiviimme asti. — Hallinto- ja oikeudenkäyttö
kehittyivät tietysti samalle kannalle kujn
muuallakin Suomessa ja Suomen lait astuivat
täydellisesti voimaan. V:n hovioikeuden perustaminen
1839 oli tietysti kaupunginkin kehitykselle
tärkeä. Ainoastaan kouluolot pysyivät ennallaan,
niin että vasta 1841 tuli ruotsi saksan sijaan
opetuskieleksi. — Kauppa kulki aluksi hiljalleen
entisiä latujaan, kunnes 1856 avattiin
Saimaan k a n a v a, millä tapahtumalla tietysti
oli mitä laajakantoisimmat seuraukset kauppaan
nähden. Toinen yhtä käänteentekevä ilmiö oli
R i i h i m ä e n-P ietarin radan
valmistuminen 1870. Venäjän kaupalle merkitsi
rautatie sitä, että */2 viennistä ja 2/3 tuonnista
lankesi heti Venäjän osalle. Ennen vuotta 1856
laskettiin kaupungin tavaranvaihto 6 milj.
markaksi, mutta 1875 60 milj. markaksi, se oli
siis 20 vuodessa kohonnut 10-kertaiseksi.
Helsingin tavaranvaihto oli vain 58 milj., Turun 20,
joten V. taas, niinkuin 1600-luvullakin, oli
Suomen suurin kauppakaupunki; neljäs osa koko
Suomen kauppaliikkeestä tuli V:n osalle.
Kauppalaivastossa oli 1856 5 höyry- ja 20 purjelaivaa,
mutta 1875 25 höyry- ja 143 purjelaivaa ynnä
lotjaa. Mutta vuoden 1875 jälkeen alkoi taas
laskukausi kaupan alalla, mihin oli useampia
syitä. Uusi elinkeinolaki oli tehnyt kaupan
vapaaksi ja irroittanut pikkukaupungit V:n
holhouksesta. Kotka oli noussut, varsinkin Savon
radan valmistuttua, V-.n kilpailijaksi, etupäässä
puutavarakaupan alalla. V :11a oli ahdas, matala
satama ja satamamaksut epäedulliset. Näitä
epäkohtia kaupunki yritti paraansa mukaan torjua:
Salakkalahti syvennettiin 1880-luvulla
sisäsatamaksi ja satamarata tuli vihdoinkin
rakennetuksi (1891). V. 1912 saatiin Venäjän
hallitukselta. ostetuiksi Etelä satamassa pitkin
merenrantaa kulkevat vallit, mikä tapahtuma on
kaupungin kehitykselle mitä tärkein. Heti
ryhdyttiin sen jälkeen uusiin, kalliisiin ja
suurenmoisiin satamarakennustöiliin, jotka ovat vielä,
kesken, mutta jotka valmiina ovat varmasti
omiansa kaupungin kauppaa elvyttämään. V. 1894
valmistui Karjalan rata; kaikkien näiden
tapahtumien jälkeen V:n kauppa on kehittynyt
sellaiseksi, kuin se nyt on. Samalla syntyivät ja
laajenivat pankit (ensimäiset ovat Säästöpankki
1846, viipurilaisten perustama Pohjoismaiden
osakepankki 1872); ne suuret kauppahuoneet
ynnä osakeyhtiöt, jotka suureksi osaksi vieläkin
ovat toiminnassa, saivat alkunsa. — Teollisuus
ei jaksanut kulkea kaupan rinnalla, mutta
kehittyi kuitenkin vähitellen nykyiselle kannalleen.
Syntyi Havin saippua- ja kynttilätehdas
(perustettu Kirjolaan 1829, muutettu Haville 1849),
mekaaninen tehdas (1863), kaasutehdas (1860),
tupakka- ja oluttehtaat j. n. e. Kaikkiaan oli
1875 25 teollisuuslaitosta käynnissä. — Yhä
edelleen oli kaupunki ilman tarpeellista maata:
rajariidan kautta saatiin kuitenkin Kelkkalan
kylältä Pantsarlahden ja Havin väliltä alue,
1844 ostettiin Maaskolan ja 1868 Papulan tila.
Sensijaan on Huusniemi myöhemmin ostettu.
Samoin on Uuraasta ostettu tai valtion
välityksellä saatu saaria ja muita alueita. — Mitä
asukkaiden kansallisuuteen tulee, niin saks. aines
menettää merkitystään. Tosin koulu- ja
seurus-telukielenä saksa säilyi aina 1840-luvulle, mutta
erittäinkin virkamiehistön, varsinkin
hovioikeuden, vaikutuksesta se sen jälkeen sulautui ruots.
ainekseen siinä määrin, että sen merkitys joka
suhteessa nyt on aivan vähäinen. Ruots. aines
kasvoi aluksi lukumäärältäänkin (1812 se oli
14.24 1870 18,u %), mutta varsinkin
taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta merkitykseltään.
Kunnallisen elämän alalla sen ylivalta murtui
vasta v:n 1900 jälkeen, jolloin yksinomaan
suomi tuli kaupungin viralliseksi kieleksi.
Taloudellisesti ruots. aines on tärkeä vieläkin.
Venäläiset vähenivät suhteellisesti
lukumäärältään ja yhteiskunnallisesti eivät ole paljoa
merkinneet, mutta kauppiaiden joukossa heillä oli
lukuisasti edustajia. Jollemme katso liikkeiden
suuruutta vaan yksinomaan lukumäärää, niin
oli ven. kauppiaita aina 1890-luvulle asti
lukui-simmin; mutta sen jälkeen he ovat menettäneet
tälläkin alalla asemansa. Mahtavin on ollut
suom. aineksen nousu. Tässä suhteessa
muodostaa 1870-luku murroskauden. Siihen asti olivat
suomalaiset, niinkuin ennenkin, vain
kauppa-apulaisia, käsityöläisiä, palvelusväkeä ja
työmiehiä. Siitä huolimatta kuitenkin suomea kaikkialla
osattiin ja vilkasta suomalaisuuden harrastusta
oli olemassa (J. Juteini, V:n suomalainen
kirjallisuusseura, suomenkieliset sanomalehdet j. n. e.).
Mutta 1870-luvulta alkaen käydyn sitkeän
taistelun jälkeen ovat suomalaiset ottaneet johdon
käsiinsä kunnallisen, taloudellisen ja henkisen
elämän alalla. V. 1875 oli kaupungissa yksi ainoa
suomalainen liike ja yksi pieni kaupustelija, nyt
on suom. liikkeiden lukumäärä suurempi kuin
kaikkien muiden yhteensä. Suuri osa on kyllä
pikku liikkeitä, mutta joukossa tavataan myös
kaikkein huomattavimpia suurliikkeitä, —
Kouluista huomattakoon, että Aleksanteri T:n
aikainen kymnaasi 1857 muutettiin v. Kothenin
suunnittelemaksi virkamies- eli siviilikymnaasiksi.
jossa ei luettu latinaa, vaan uusia kieliä,
etupäässä venäjää. Se lakkasi jo 1862. Sensijaan
laajennettiin ylä-alkeiskoulua kolmella
kymnaasi-luokalla. joista 1874 muodostettiin ruots. lyseo.
Tämän jälkeen syntyivät sitten muut nykyiset
oppikoulut, tyttökoulut sekä ammattikoulut. V. 1881
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
