Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viktoria-järvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1249 Viktoria-järvi— Wilamowitz-MöIlendorff
setäänsä Vilhelm IV :tii
1837. V. sai huolellisen
kasvatuksen ja meni 1840
naimisiin
Sachsen-Kobur-gin prinssin Albertin
kanssa. V. noudatti aina
tarkoin
parlamentaarisuu-den vaatimuksia, otti
innolla osaa hallitustehtäviin
ja saavutti alamaistensa
suosion. Puolisonsa
kuoleman (1861) jälkeen V.
vetäytyi syrjemmälle
julkisesta esiintymisestä. Hän
otti 1876 Intian
keisarinnan arvonimen. V. suosi
ensin vvhig-puoluetta;
myöhemmin hän enemmän kallistui vanhoilliseen
tory-puolueeseen. Hänen hallituskautensa oli pitempi
kuin minkään toisen Englannin hallitsijan ja
Englannin maailmanvalta kasvoi hänen aikanaan
yhä. V :n avioliitosta syntyi yhdeksän lasta,
m. m. poika Albert Edvard (ks. Edvard VII)
ja Viktoria, naimisissa Saksan keisarin
Fredrik III :n kanssa. Puolisonsa muistoksi V. m. m.
julkaisi otteita kirjoittamastaan päiväkirjasta
heidän oleskelustaan Skotlannin ylämaissa (pain.
1868, 1884) ; hänen kirjeitään on myöhemmin
julkaistu (1907). [Ward, „The reign of queen [-Victoria".]-] {+Victo-
ria".]+} G. R.
Viktoria-järvi (V. N j a n s a, U k e r e v e,
arab. liahari), Afrikan suurin järvi, mantereen
itäosassa, päiväntasaajan kohdalla. 660 km Intian
valtamerestä, 1,190 m yi. merenp.; nykyään n.
68.500 km2, mutta on ennen ollut laajempi. Järvi
on katsottava suureksi kattilalaskeumaksi, jossa
useat halkeamat käyvät ristiin. Syvyys hyvin
vaihteleva; syvimmät kohdat tähänastisten
tutkimusten mukaan n. 100 m. Pannat
epäsäännöllisiä; suurimmat poukamat Emin pasa- ja
Speke-lalulet etelässä sekä Kavirondo-lahti koillisessa.
Pitkin rannikkoa runsaasti saaria, kun sensijaan
keskusosista saaret kokonaan puuttuvat; etelässä
suuri Ukereve-saari, joka idästä ulkonevan pitkän
niemimaan kanssa muodostaa Speke-lahden
pohjoisrannan; muista saarista mainittava laaja
Sesse-saaristo järven luoteisosassa. Rannikot
yleensä kallioisia, pohjoisessa rehevämpi
kasvillisuus kuin etelässä; tiheät, laajat metsät
harvinaisia. Järvessä kirkas vesi, lämpötila 20-25
Kalaisa. — Järveen laskevista lukuisista joista
huomattavin Kagera (ks. t.), jota pidetään Niilin
Hihdejokena. Laskuna on Niili, alkuosassaan
Ki-vira nimisenä. — Valtiollisessa suhteessa järven
pohjoisosa kuuluu Englannille, eteläosa Saksalle.
Port Florenceen Kavirondo-lahden rannalla
päättyy Mombasasta tuleva rautatie. Tärkein
asutuskeskus pohjoisrannalla sijaitseva Mengo,
Ugandan neekerivaltion pääkaupunki. — V-.n löysi
1858 Speke, joka yhdessä Grantin kanssa 1861-62
tarkemmin tutki järven. Stanley purjehti 1875
koko järven ympäri. Myöhemmistä
tutkimusmatkailijoista mainittakoon Stuhlmann (1890-91),
P> auman n (1892) ja Ivollmann (1898). Tarkkoja
mittaus- ja kartoitustöitä suoritti järvellä
1900-07 \Vhitehouse. K-o II-n.
Viktoriakelta, viktoriasinen (ks. t.) tapainen
tervaväriaine.
Viktorian-maa. 1. \Vollastonin- ja Prinssi
40. X. Painefu a>/3 li).
1250
Albertin-maan kanssa Pohjois-Jäämeressä
yhtenäisen saaren muodostava maa Kanadan
pohjoispuolella (ks. karttaa Napa maat). — V. on
vaillinaisesti tutkittu; pohjoisrannikko on melkein
aivan tuntematon. Saarella asuu eskimoja, jotka
harjoittavat hylkeen- ja peuranpyyntiä sekä
kalastusta. — V :n löysi 1838 Simpson. Suurta
huomiota herättivät islantilaisen Stefanssonin
tutkimukset V:lla 1910-12. Mainittu tutkija tapasi
kyläkunnittain asuvia eskimoja, jotka olivat
kookkaita ja hartevia ja joilla o’i siniset silmät,
vaalea iho ja ruskeahtavat hiukset. Stefansson
arvelee, että nämä vaaleaveriset eskimot
mahdollisesti ovat Erik Punaisen ja hänen
skandinaa-vialaisten kumppaniensa jälkeläisiä (ks. A m
e-r i i k k a, löytöhistoria). — 2. (E t e I ä-V i
k-t o r i a) Etelänapamantereeseen kuuluva maa
(ks. karttaa Napamaat). V. on laaja,
kokonaan jään peittämä, todennäköisesti siirrosten
reunaama ylänkömaa, n. 2,700 m yi. merenp.
Pitkin rannikkoa kulkee korkeampi vuoriketju,
joka jyrkästi kohoaa Ross-merestä. — Saarilla
lähellä rannikkoa sijaitsevat tulivuoret Erebus ja
Terror. — V:n löysi 1841 Ross. Myöhemmistä
tutkijoista maiuit.takooai Borchgrevvink (1900),
Soott (1902-03), Shackleton (1908-09) ja
Amund-sen (1910-11). [J. E. Rosberg, „Vär sjunde
världsdel" (Terra 1913).] K-o H-n.
Viktoria-putoukset (Masivatunja = kohiseva
höyry), maailman suurimpia vesiputouksia,
Sam-besi-joessa Etelä-Afrikassa. Tehden jyrkän
mutkan 26° meridiaanin kohdalla Sambesi syöksyy
1,808 m leveänä 119 m korkeata äkkijyrkkää
basalttiseinämää pitkin’ alas 44-100 m leveään
kuilulaaksoon, jonka saaret jakavat moneen
osaan. Tyynellä ilmalla nousee syvyydestä viisi
suurta vesihöyrypatsasta, jotka korkeanveden
aikana kohoavat aina 1,000 m:n korkeuteen. —
Putousten alapuolella on rautatiesilta rakennettu
yli kuilulaakson. — Ensimäin&n eurooppalainen,
joka tunkeutui putouksille saakka, oli
Living-stone (1855). K-o H-n.
Viktoriasini, pronssinkiiltävä, kiteinen
terva-väriaine, joka liukenee veteen vaikeasti,
alkoholiin helposti. Käytetään villan, silkin ja tan
niinillä peitatun puuvillan värjäykseen. S. S.
Viktoriavihreä, eräs vihreän sinoperin (ks. t.)
laji.
Viktuaalit (lat. victu.i- ravinto), elintarpeet.
Vikunja ks. Laamaeläimet.
Vila, eteläslaavilainen, erittäinkin serbialainen
mytologinen naisolento, jonka kuvitellaan asuvan
metsissä, vuorilla ja ilmassa. Tanssien ja laulaen
tämä ilmestyy nuorena ja kauniina neitosena
usein ihmisillekin. Alkuperältään v. 011 pidettävä
vainajan henkenä. Mielialaltaan sotaisena v.
muistuttaa jossain määrin germ. valkyriaa (vrt.
myös germ. elfit). V. J. M-kka.
Vilägos Jvilugos], ent. kaupunki, nyk. kylä ja
markkinapaikka Unkarissa, Aradin komitaatissa.
Aradin-Brädin radan varrella, vuoren juurella.
Lähistössä Vilägosvär nimisen, aikoinaan Janos
Ilunyadille kuuluneen linnan rauniot. — V:ssa
unk. sotapäällikkö Görgey (ks. t.) elok. 13 p.
1849 antautui venäläisille.
Vilajeetti, turk. kenraalikuvernementti. ks.
Turkki, palsta 2026.
Wilamowitz-Möllendorff [-mi/-], Ulrich
von (s. 1848), saks. klassillinen filologi,
1249
Viktoria I.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
