Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viktoria-järvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251
Wilberforce—Wilde
1252
\-:sta 1876 professorina Greifs\valdissa, v:sta 1883
Göttingenissä ja v:sta 1897 Berliinissä. W :n
lukuisista, nerokkaista ja aaterikkaista teoksista
mainittakoon „Analecta Euripidea" (1875),
»Calli-machi hymni et epigrammata" (2:nen pain. 1897),
,,Euripides’ Herakles" johdantoineen (2:nen pain.
1895), „Aristotelis Politeia Athenai’ön" (yhdessä
Kaibelin kanssa, 3:s pain. 1893), »Aristoteles
und Athen" (2 os., 1893), „Bakchylides" (1898),
,,Die Textgeschichte der griechischen Lyriker"
(1900), »Griechisches Lesebuch" (2 os., 5:s painos
1907), »Reden und Vorträge" (2:nen pain. 1902),
,,Timotheos, Die Perser" (1903), ,,Die griechische
Literatur" Hinnebergin teoksessa „Kultur der
Gegenwart" 1 :nen osa, 2:nen pain. 1907),
„Buco-lici Greeci" (1906) y. m. Yhdessä Iviesslingin
kanssa v:sta 1880 toimittamassaan »Philologisehe
Untersuchungen"issa W. on julkaissut useita
tutkimuksia sekä toimittaa v:sta 1899 »Fragmenta
poetarum grsecorum" nimistä kokoelmaa. Hänen
kreikkalaisista murhenäytelmistä suorittamansa
mestarilliset saksannokset, ovat ilmestyneet
nimellä »Griechische Tragödien" (3 os» 1899-1906).
E. R-n.
Wilberforce {ui’lbafös]. 1. William W.
(1759-1833), engl. ihmisystävä, sai 1807 toimeen
parlamentinpäätöksen orjakaupan
lakkauttamisesta Englannin alusmaissa. Hänen toimestaan
orjakysymys tuli esille myöskin Wienin
kongressissa, johtaen orjakaupan kieltäviin
kansainvälisiin sopimuksiin. Myöhemmin W. vielä jatkoi
ponnistuksiaan koko orjuuden lakkauttamiseksi
lainsäädännöllistä tietä.
2. Samuel W. (1805-1873), edellisen poika,
Oxfordin, sittemmin Winchesterin piispa,
vaikutti korkeakirkollisessa hengessä suoritetun
virkatoimintansa kautta tuntuvasti
piispaihan-teen kohottamiseksi Englannissa. A. J. P-ä.
Wilbrandt, Adolf von (1837-1911), saks.
kirjailija, harjoitti yliopisto-opinnoita
syntymä-kaupungissaan Rostockissa, oli
sanomalehtimie-henä Miinchenissä, matkusteli Ranskassa ja
Italiassa, eli 1865-71 Miinchenissä, siirtyen sitten
Wieniin, missä toimi 1881-87 Burgtheaterin
johtajana, kunnes muutti 1887 Rostockiin, missä
kuoli. V. on liikkunut runouden kaikilla eri
aloilla ja jätti jälkeensä useita kymmeniä
teoksia käsittävän tuotannon. Siitä mainittakoon
romaanit »Geister und Menschen" (1864),
»Meister Amor" (1880), »Adams Söhne" (1890),
»Hermann Ifinger" (1892), »Die Osterinsel"
(1895), »Die Rothenburger" (1895),
»Feuer-blumen" (1900) y. m., novellikokoelmat
»Novel-len" (1869), »Neues Novellenbueh" (1875),
»Novellen aus der Ileimat" (1882), »Vater u.
Solin u. andere Geschichten" (1896), joukko
huvi-ja murhenäytelmiä kuten »Jugendliebe" (1870),
,,Nero" (1872), »Gracchus" (1873), »Arria und
Messalina" (1874), »Die Tochter des Herrn
Fabri-cius" (1883), »Der Meister von Palmyra" (1889),
»llairan" (1899) y. m. Myöskin lyyrillisiä runoja
on W. julkaissut, esim. kokoelmat »Gedichte"
(1874), »Neue Gedichte" (1889), »Lieder und
Bilder" (1907). Hänen tuotannostaan
mainittakoon lopuksi Kleistin elämäkerta (1863) sekä
samanlaiset teokset Hölderlinistä (1870) ja
Reu-teristä (1890). Kirjailijaa itseään koskeva
elämäkerrallinen teos on »Erinnerungen" (1905).
Kirjailijana W. onnistuu parhaiten ajan oloja kuvaa
vissa, eloisissa ja huolellisesti sepitetyissä romaa
neissaan. [Klemperer, »A. W." (1907).]
E. W-3.
Wilckens, Martin (1834-97), saks. eläintie
teilijä; työskenteli erityisesti kotieläinopin alalla,
tuli 1872 professoriksi Rostockiin ja sam. v.
eläinfysiologian ja eläinjalostuksen professoriksi
Wienin maataloudelliseen korkeakouluun.
Julkaisuja: »Die Rinderrassen Mitteleuropas" (1876).
„Form und Leben der landwirtschaftlichen
Haus-tiere" (1878), »Grundzuge der Naturgeschichte
der Haustiere" (1880, 2:nen pain. 1905), »Unter
suchungen iiber das Geschlechtsverhältnis etc. bei
Haustieren" (1886), „Landwirtschaftliche Haus
tierlehre" (1888-89, 2:nen pain. 1903-04), y. m
Wilczek [viltsek], Johann Nepomuk
von (s. 1837), itäv. napaseutututkimuksen
edistäjä, Wienin tiedeakatemian kunniajäsen,
kustansi 1872 suurimmaksi osaksi Payerin (ks. t.) ja
Weyprechtin (ks. t.) tutkimusmatkan ja varusti
1882 meteor. aseman Jan Mayen-saarelle.
Wild, Heinrich (1833-1902), sveits.-veu.
fyysikko, kutsuttiin fysiikan professoriksi ja
tähtitieteellisen observatorin johtajaksi Berniin
1858 ja Pietarin fysikaalisen keskusobservatorin
johtajaksi 1868. Viimemainitusta virasta hän
erosi 1894. — W. kuuluu uudenaikaisen
ilmatieteen luojiin. Hän laski sveits. ilmatieteellisen
havaintoverkon perustuksen ja järjesti Bernin
tähtiobservatoriin meteorologisen keskuslaitoksen
(1863). Muutettuaan Pietariin hän sai aikaan,
että verkko meteorologisia ja maamagneettisia
asemia pian ulottui yli koko Venäjän
valtakunnan. V. 1876 hän perusti Pavlovskin meteoro
logis-magneettisen observatorin. Ilmatieteellisiä ja
magneettisia havaintoja varten käytettyjä
menetelmiä ja kojeita W. on monella tavalla
kehittänyt ja parantanut. Hänen (ynnä Bruhnsin ja
Jelinekin) aloitteesta ja myötävaikutuksesta
ruvettiin pitämään kansainvälisiä kongresseja (ensi
mainen Wienissä 1873), joiden pysyväiseen
komiteaan hän valittiin ensin jäseneksi, sitten
puheenjohtajaksi. Kansainvälisten napatutkimuksien
(1882-83) johdosta asetetun napakommissionin
puheenjohtajana hän julkaisi sen tiedonannot. —
W. on keksinyt joukon mittaus- ja punnituskei
nojen parannuksia, joita hän on sovelluttanut
ollessaan jäsenenä kansainvälisissä metrikommi»
sioneissa. Valo- ja sähköopin alallekin ulottui
W:n keksijämieli. Hän on m. m. suunnitellut
sakkarimetrinä käytdtyn, herkän polarisatsioni
koneen, n. s. polaristrobonretrin, uudestaan
määrännyt vastusyksikön, ohmin, ja havainnut lämpö
sähköilmiöitä. Tutkimuksensa hän esitti toimit
tamissaan »Annalen des phvsikalischen
Central-observatoriums fiir Russland" ja »Neues Reper
torium fiir Meteorologie" nimisissä aikakauskir
joissa ja sveits. luonnontutkijain julkaisuissa.
Muita julkaisuja: »Das Konstantinoivsche Obser
vatorium in Pawlowsk" (1895). W:n tuuliviiri
ks. Ilmatieteelliset kojeet. U. S:n.
Wilda, Wilhelm Eduard (1800-56), saks.
oikeushistorioitsija, toimi professorina Haliessa.
Breslaussa ja v:sta 1854 Kielissä; julkaisuja
»Das Gildemvesen im Mittelalter" (1831):
..Gescliichte des deutschen Strafreehts. I. Das
Strafrecht der Germanen" (1842), vieläkin
suuressa arvossa pidetty teos.
Wilde, Jakob (1679-1755), saks. ruots. histo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
