Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viljanlajittelu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1275
Kuva 2. Triööri.
-iemenet erotetuksi useampiin suuruusluokkiin.
Puhdistusta varten yhdistetään näihin koneisiin
usein lietso. Yksinomaisia seulakoneita on esim.
Tidaholmin viljanlajittelija, rautalankaverkosta
tehty seularumpu, joka pyörittämällä työskentelee.
Erikoisesti muodon mukaan lajittelevia koneita
ovat esim. triöörit (kuva 2),-joihin kuuluu
eri puhdistaja lietsoineen, triöörisylinteri ja
lajit-teluseulat. Triöörisylinterin muodostaa kiertyvä
sylinteri, jonka tehtävänä on erottaa joko
rikka-ruohonsiemenet ja jyväpalaset viljasta tai
ainoastaan eri viljalajit toisistaan. Tämän sylinterin
sisäpinnalle ou lyöty puolipallon muotoisia
syvennyksiä, jotka vastaavat niitä jyväsiä, siemeniä
ja eri viljalajeja, joita kulloinkin on erotettava
pois. Näihin syvennyksiin uppoavat erotettavat
osat, kun puhdistettava vilja luisuu ylitse.
Tarvitaan siis kutakin erikoistyötä varten
erimuotoisilla lovilla varustettuja triöörisylintereitä.
Varsinaisen triöörisylinterin vaippana ovat sitten
tavalliset lajitteluseulat, jotka suorittavat
lajittelun koon mukaan. Triöörit ovat joko n. s.
maanviljelijäntriöörejä, työkyky 1 Vz-7 hl
tunnissa, tahi inyllytriöörejä jauhoteollisuutta
varten, työkyky 20 hl tunnissa, taikka varasto-
1276
huone-, viljamakasiini-, olutpanimotriöörejä y. m.,
työkyky 40-80 hl tunnissa.
Koon ja painon mukaan lajittelevien koneiden
välimuotona ovat mainittavat
viljasentri-f u g i t, jotka lajittelevat viljan
keskipakoisvoiman avulla koon mukaan. Painovoima, joka
lajittelua avustaa, on pyörivässä sentrifugissa
noin 10 kertaa suurempi kuin seulalla. Tähän
koneeseen kuuluu tav. lietso, tasoseula sekä pieni
triööri esipuhdistajana ja sentrifugi
jakosuppi-loineen lajittelijana. Työkyky 4-10 hl tunnissa.
Painon mukaan lajittelevia koneita ovat
T r i u m f, Primus, y. m. nimiset lajittelijat.
Näistä on edellinen (kuva 3) viskuukoneen
tapainen erittäin tehokas lajittelija. Koneen
muodostaa voimakas lietso, joka vaikuttaa kapea
rakoisesta suppilosta putoavaan viljaan ja jakaa
sen painon mukaan kahtia. Raskaampi osa vii
jasta joutuu vielä tavalliselle tasoseulalle koon
mukaan lajiteltavaksi ja puhdistettavaksi. Tvö
määrä on 5-15 hl tunnissa.
Muista viljanlajittelukoneista mainittakoon
n. s. P e n n e y’n seula, jonka muodostaa
teräslangasta kierretty rumpu, mikä on asetet
tava siten, että teräslankakierteet tulevat
kau-vemmaksi tai lähemmäksi toisiaan lajitteluvaati
musten mukaan. Käytetään yleisesti n. s. kali
desti puhdistavissa puimakoneissa. [Maatalous
seurojen väliaikaisen konetarkastuslaitoksen jul
kaisuja (1903 ja 1906), I. A. S.-Hallakorpi, „Sie
menlajittelijat" (1914).] I. A. S-Il.
Viljanpuhdistuskone ks. Viljan puhdi»
t u s ja lajittelu.
Viljanti (vir. Viljandi, saks. Fellin), saman
nimisen piirikunnan (4,285 km2, 110,900 as.
1915) pääkaupunki Liivinmaalla, Vörtsjärvestä
länteen, 4 km pitkän V:n-järven rannalla ja
kapearaiteisen rautatien varrella; 9,300 as. (arvio
1915; 1910: 7,630 as.). — Kaupungintalo
(v :lta 18’30), 2 kirkkoa (ev.-lut. ja kreik.-katoli
nen), 10 koulua (m. m. reaalikymnaasi ja
tyttökoulu). Kauppa melkoinen; tärkeimmät
kauppatavarat vilja, hamppu, pellavansiemenet, karja.
— Lähistössä kohoavalla kukkulalla
Saksalaiselle ritarikunnalle kuuluneen linnan (mainitaan
jo 1210) rauniot. J. G. G-ö.
Viljanviljelys ks. V i 1 j a n v i 1 j e 1 y s j ä r
jestelmä ja Peltoviljely sjärjestel
m ä t.
Viljanviljelys järjestelmä, peltoviljelystäpä.
jonka mukaan pellossa viljellään joko yksinomaan
tai ainakin suurimmaksi osaksi viljakasveja eikä
rehukasveja lainkaan. Viljakasvien ohella voidaan
kasvattaa vähäisessä määrässä sellaisia
taloustar-peeksi viljeltäviä kasveja kuin perunaa, hernettä,
pellavia j. n. e. ks. P e 1 t o v i 1 j e I y s j ä r j e
s-t e 1 m ä t. J. F.. S.
Viljan-vuoroviljelys, peltoviljelystäpä, jonka
mukaan pelto viljellään vuorotellen aikajaksoit
tain viljanviljelyksen ja vuoroviljelyksen
sääntöjen mukaan. V :tä on Suomessa käytetty vain
aivan vähäisessä määrässä. ./. E. S.
Viljaruoste ks. Ruostesienet.
Viljatullit ovat tulleja, joita suoritetaan vii
jaa maasta vietäessä tai viljaa maahan
tuotaessa. Tätä nykyä on yleisesti olemassa vain
tuontitulleja, joiden tarkoituksena on edistää ja
suojella kotimaista viljantuotantoa ulkomaiden
kilpailulta" ja joita siis on pidettävä etupäässä
Viljanpuhdistuskone—Viljatullit
Kuva 3. Triumf.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
