Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wilkes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1283
Villa—Villancico
1284
sijaan ,lukuisia aatelisten v:oja taideteoksineen,
puutarbasommituksineen olemassa; kuuluisia ovat,
roomalaiset V. Albani, V. Borghese, V. Ludovisi,
V. Farnesina y. m. m. U-o N.
Villa on lampaan nahassa kasvavaa karvaa,
joka samoin kuin muutkin ihomuodostukset
(sarvet ja kynnet) on sarveisainetta, keratiinia
(ks. t.), jonka kemiallinen kokoomus on hiiltä,
vetyä, happea, typpeä ja rikkiä. V.-karvat ovat
muodostuneet sarveissoluista, jotka ovat keskellä
pyöreitä, mutta pinnalla litteitä ja suomumaisesti
ympäröivät villakarvan pintaa. Suomujen
avautumisesta johtuu vanuminen (ks. t.). V.-karvat
ovat rakenteeltaan aaltomaisesti kiharoita; kuta
enemmän aaltoja on määrätyllä pituusalalla, sitä
hienompaa on villa; karkeat paksut villat ovat
melkein suoria, kiharattomia. Villojen hienous
eri lammasroduissa on erilainen, vieläpä yhdessä
eläimessäkin on villan paksuus eri ruumiinosissa
vaihteleva. Villan paksuus on 0,oi5-0,o4o mm,
pituus saattaa kasvaa 500 mm:iin. Hienojen
villojen joustavuus on 40-50 %. V. on
hygroskooppista, saattaen ottaa 30-40 % :kin painostaan
kosteutta tuntumatta märältä. Hapot eivät vaikuta
huomattavasti villaan, mutta jo laimeakin
kali-tai natronlipeä liuottaa sen täydellisesti. Villan
kehruukelpoisuus riippuu sen kuitupituudesta,
hienoudesta, lujuudesta, tasaisuudesta ja
kiharuu-desta; muista ominaisuuksista mainittavia ovat
joustavuus, kovuus, kimmoisuus, kiilto ja
taipu-vaisuus. Kuumentaessa villa pehmenee
plastilliseksi samoin kuin muutkin sarveisaineet; tähän
perustuu se, että sujottaessa (prässäyksessä)
villakankaat saavat sen sileän rakenteen, johon ne
kuumina puristetaan.
Luonnosta saatu villa ei koskaan ole puhdasta,
vaan sisältää aina hikeä, villarasvaa,
kivennäis-suoloja y. m. sekä lisäaineina tomua, hiekkaa,
takiaisia, siemeniä, lehdenosia j. n. e. riippuen
lampaan syöttöpaikoista. Näiden likaisuuksien
määrä vaihtelee 40-80 °/c villan painosta.
Sooda-ja saippualiuoksilla pesemällä poistetaan villasta
likaisuudet; tosin voidaan rasva-aineet poistaa
liottamallakin, sillä rasvat liukenevat
petroleumi-eetteriin, ligroiiniin, nafteeneihin, rikkihiileen
y. m.
Maailman villatuotanto jakautui 1910 eri
maiden kesken seuraavasti:
Euroopassa
Venäjä ... 101 milj. kg.
Britannia . . 64,»s „ „
Ranska .43 „ „
Espanja ... 28 „ „
Unkari .... 10,s „ „
Saksa ... 16,s „ „
Italia..... 14 ., „
Romaania . . 8,s „ „
Portugali . . 5,s „ „
Itävalta ... 3,6 „
Sveitsi .... 0,86 „ „
Muut maat . 28 „
318 milj. kg
Euroopan ulkopuolella
Austraalia . 291.29 milj. kg.
Uusi-Seelanti 86,m „ „
Argentiina . 182,oo „ „
Yhdysvallat. 148,ss „
Engl. Pohj.
Ameriikka 3,9 ., „
Kap-maa ja
Natal . . . 59.4
Uruguay. . . 57,8 „ „
Engl. Itä-Intia 27,is
Turkki .... 4,40 „ „
Algier . » . . 12,io „ „
Egypti .... 1.19
Muut maat . 70,oo
944,io milj. kg
E. J. S.
Villa Billnäs, 2-vuotinen puutarhakoulu,
Pohjan pitäjässä (ks. Maatalousopetus).
Viliadamasti on pomsisidoksinen villakangas,
jossa loimi- ja kudepomsi vaihtelee kuvioaiheiden
mukaan. E. J. S.
Villa Dei, Aleksanteri, ransk.
minoriitti-munkki. Hänen noin 1200 kirjoittamansa latinan
kielioppi ,,Doctrinale" oli keskiajan enin
käytetty oppikirja. Teos sisältää 12 kappaletta, joissa
annetaan tarvittavat tiedot muoto-opista,
lauseopista, metriikasta j. n. e. Muoto- ja sanaoppi
sekä metriikka ovat täynnä virheitä, mutta lause
opissa tavataan jo paljon sitä ankaraa,
loogillista järjestelmää, joka on tehnyt latinan
kieliopin niin korkea-arvoiseksi. A. K. O.
Willaert [viljärt], Adrian (•>. n. 1480-90.
k. 1562), holl. säveltäjä, Moutonin oppilas,
n. s. „venetsialaisen koulun" (ks. t.) perustaja.
Tuli 1516 Roomaan ja toimi sittemmin Ferraran
ja Unkarin hoveissa, kunnes siirtyi v. 1527
Venetsian Markus-kirkon kapellimestariksi. W. on
kaksoiskuoroisen tyylin ensimäinen edustaja
(ilta-psalmeissaan, 1550). Myös n. s. kromaattisen
tyylin tuottamat vapaammat sävellä jivaihdokset
esiintyvät oireina jo W:n teoksissa. Sävelsi
kirkollisia ja maallisia kuorolauluja ja julkaisi
kokoelman luutulle sovittamiaan Verdelot’n
madrigaaleja (1536). I. K.
Villafranca [-fra’-] (V. di Verona), pieni
kaupunki Pohjois-Italiassa, Veronan
provinssissa, Veronan-Mantovan radan varrella; 5.037 as.
(1901). Raunioitunut linna (v:lta 1202).
Silkki-teollisuutta. — V:n ennakkorauhassa 1859 Frans
Josef I luovutti Lombardian Napoleon III:lie.
Villahiiret (Cliinchillidoe) ovat oravan
kokoisia etelä-ameriikkalaisia jyrsijöitä, joiden
vaaleanharmaa, pilkullinen
turkki on erittäin arvokas
ja liha syötävää. Elävät
parvissa vuoristojen
rinteillä kallionkoloissa tai
kaivamissaan
maanalaisissa käytävissä, joista ne
vasta pimeän tullen
poistuvat. Hävittävän
pyynnin esineinä ovat
varsinkin tsintsilja 1.
chinchilla (Eriomys
chinchilla) ja varsinainen
villahiiri (E. lanigera).
P. B.
VillahLki 1. v i 11 a i h v i on lampaan villassa
esiintyvä luontainen likaisuus, joka käsittää
kivennäissuoloja ja villarasvaa.
Villakarstakone ks. K e h r u u t e o 11 i s u u s
(palstat 642-643, villalangankehräys ja kampa
villalangankehräys; kuvat 8, I-IV).
Villakarva ks. Karvat.
Villakarvainen sarvikuono ks.
Sarvikuono.
Villakoira 1. puudeli ks. Koira, palsta 1154.
Villakuore (Mallotus villosus) on 15-20 cm
pituinen, kuoreen sukuun kuuluva
Pohjois-Jäämeren kala, joka varsinkin kutuaikana
esiintyy äärettömissä parvissa rannikoilla. Paitsi
ihmisravintona v:tta käytetään paljon
syöttikalana turskanpyynnissä. P. B.
Villamusliini on ohut musliinin tapainen
kangas, jonka loimi on puuvillalankaa ja kude
kampavillalankaa. E. J. 8.
Villamusta, tummansinertävä. veteenliukeneva
atsoväriaine, tervaväri, jota käytetään villaa
mustaksi värjättäessä. S. S.
Villancico f viljani si’ko], esp. kirkkojuhlalaulu
(17 :nnellä-18 :nnella vuosis.), jossa kuoron
esittämän alku- ja päätössäkeistön välillä on yksi tahi
Eriotoys chinchilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
