Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Wilkes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1281
Wilkes
Villa
1282
myöskin maanviljelystä. V’. 1859 perustettiinkin
Viipuriin „Wilken alkeiskoulu", joka lakkasi, kun
kansakouluja perustettiin. W:n lahjoitusrahaston
koroilla on 1913 päätetty perustaa kansanopisto
Lappeen pitäjään Vainikkalan aseman
läheisyyteen. Mainittu rahasto on tätä nykyä n.
420,000 Smk.
Wilkes Jui’lks], Charles (1798-1877), amer.
amiraali, teki 1838-42 tutkimusmatkan
Etelänapa-maihin, löytäen hänen mukaansa nimitetyn
W:n-maan (ks. t.). Julkaisi 1845 5-osaisen
matkakertomuksen „Narrative of the United States
exploring expedition".
Wilkes {ui’lksj, John (1727-97), engl.
poli-tikko. W. valittiin 1757 parlamenttiin, missä
kannatti William Pittiä. V. 1762 hän
aikakauskirjat ia „North Briton" hyökkäsi silloisen
pääministerin Buten kimppuun vaikuttaen tämän
kukistumiseen. Kun hän seur. v. julkaisi
ivallisen arvostelun uuden Grenvillen ministeristön
valtaistuinpuheesta, ja tätä pidettiin kuninkaalle
itselleen loukkaavana, vietiin W. Towerin linnaan,
mutta tuomioistuin laski hänet vapaaksi. Kun W.
painatti uudelleen tämän arvostelun,
karkoitet-tiin hänet alihuoneesta ja julistettiin lain
ulkopuolella olevaksi. Oleskeltuaan muutamia vuosia
Pariisissa W. palasi Englantiin, missä hänet
valittiin uudelleen parlamenttiin, mutta
tuomittiin jälleen kovaan rangaistukseen ja
karkoitet-tiin uudelleen parlamentista. Hänen valitsijansa
valitsivat hänet kolme kertaa uudestaan, mutta
alihuone kumosi joka kerta hänen vaalinsa.
Näin liittyi W:n kuningasta vastaan käymään
taisteluun taistelu valitsijain ja alihuoneen
välillä. Vankeudessa istuvalle W:lle koottiin
rahalahja ja Lontoossa pantiin toimeen
juhlavalaistus, kun hänen vankeusaikansa päättyi;
W:ia pidettiin vapauden marttyyrina. V. 1770
W. valittiin aldermaniksi, jossa toimessa
ollessaan hän suojeli vangitsemiselta niitä
kirjanpainajia, jotka olivat ruvenneet julkaisemaan
selostuksia alihuoneen keskusteluista, saattaen
siten alihuoneen istunnot julkisiksi. V. 1774 W.
tuli lordmayoriksi ja sai estämättä asettua
paikalleen alihuoneessa. Harvat engl. politikot ovat
siinä määrässä kuin W. vaikuttaneet Englannin
julkisen elämän kehitykseen. Hänen puheensa ja
kirjeensä on julkaistu. [Fitzgerald, „Life and
times of J. W."]
Wilkesbarre [ui’lksbäri] (myös Wilkes’
Barre), kaupunki Yhdysvalloissa,
Pennsylvanian kivihiilialueessa, kauniissa
Wyoming-laak-sossa purjehduske’poisen Susquehannan vas.
rannalla, monen radan risteyksessä; 76,776 as.
(1916; 1870 vain 10,174 as.) — Suuria veturi-,
kone-, silkki- ja fajanssitehtaita. Lähistössä
tuottoisia antrasiittikaivoksia. — Heinäkuussa 1778
englantilaiset polttivat W:n ja surmasivat
suurimman osan sen asukkaista (tapausta
nimitetään „Wyomingin murhaksi"). J. G. G-ö.
Wilkesin-maa [ui’lksin-], Austraalian
eteläpuolella oleva Etelänapamaiden osa, jonka n.
2,800 km pitkä, Viktorianmaasta keisari
Wilhelm II maahan ulottuva rannikko on 30-40 m
vahvan mannerjään peitossa. Vuoriperä kiteisiä
liuskeita, graniittia ja hiekkakiveä. — W:n löysi
Ch. Wilkes (ks. t.) 1840.
Wilkinson [ui’lkinson/, John Gardner
(1797-1875), >ngl. egyptologi. Julkaisuja:
„Man-41. X., Painettu V* 19.
ners and customs of the ancient egyptians"
(1837-41; 2 :nen pain. 1878), „Modern Egypt and
Thebes" (1843) y. m. K. T-t.
Vilkkuluomi ks. Silmä, palsta 1323.
Vilkkumajakka ks. Majakka.
Wilkman, Karl (s. 1876), suom. sotilas; tuli
1898 ratsuväen-upseeriksi Venäjän arnteiaan,
yleni 1911 everstiluutnantiksi, suurvaltain sodan
aikana everstiksi ja Sinolenskin ulaanirykmentin
päälliköksi. Suomen vapaussodan alettua 1918 V.
asettui Suomen laillisen hallituksen käytettäväksi
ja otti huomattavaa osaa sotatoimiin ensin
länsirintamalla, m. m. Länkipohjassa ja Lempäälässä,
sittemmin itärintamalla, missä hän valloitti
toukok. Viipurin kaupungin. V. ylennettiin sodan
aikana kenraalimajuriksi ja tuli sen loputtua
Suomen maasotajoukon päälliköksi.
Vilkomir (ven. Viljkomir, puol.
Wilko-mierz), samannimisen piirikunnan (5,850 km2,
265,000 as. 1915) pääkaupunki Liettuassa,
Kov-non kuvern., Sventa-joen vas. rannalla,
Kov-nosta koilliseen; 17,500 as. (arvio 1915; 1911:
14,780 as.), joista melkein puolet juutalaisia. —
3 kreik.-katolista ja 2 roomal.-katolista kirkkoa,
synagoga; tyttökymnaasi. Melkoiset
karjamarkkinat. Kukkulalla kaupungin lähistössä
ikivanhan linnan rauniot. — V. perustettiin jo 10:nnellä
vuosis.; 1711 ruotsalaiset sen hävittivät ja 1797
se joutui Venäjälle. J. G. G-ö.
Wilkuna, Kyösti (s. 1879), kirjailija,
s. Nivalassa, yliopp. 1903, opiskeli jonkun vuoden
yliopistossa, mutta antautui sitten
sanomalehtialalle ja kirjailijaksi. Alussa hän julkaisi pari
kokoelmaa realistisia nykyajankuvauksia
»Novelleja" (1907) ja »Yksin elämässä" (1908), mutta
siirtyi sitten historiallisen kertomuksen alalle,
jolla hän on ollut huomattavan tuottelias:
»Aikakausien vaihteessa" (1910), »Suomalainen
linnanneiti" (1911), »Viimeiset luostariasukkaat"
(1912), »Tapani Löfvingin seikkailut" (I 1911,
II 1912), »Suomalaisia kohtaloita" (1913),
»Aikojen yöstä" (1914), »Erämaan lapset" (1915),
»Suomalaisia sankareita" (v:sta 1915, yhdessä
Santeri Ivalon kanssa). Myöhemmin V. on
kirjoittanut myös joukon nykyajankuvauksia:
novellikokoelman »Haaksirikkoiset" (1912),
pikku-kertomuksen »Riennon toimitus" (1914),
romaanin »Vaikea tie" (1915) sekä muistelmateokset
»Kahdeksan kuukautta Shpalernajassa" (1917),
jossa kirjailija kuvailee oleskeluansa kuuluisassa
ven. vankilassa ennen suurta vallankumousta, ja
»Kun kansa nousee" (1918, vapaussodan ajoilta).
V:n esitystapa on karun asiallista ja miehekästä,
osoittaen pyrkimystä kohti vapaampaa
taiteellisuutta. V. on Suomen vapausliikkeen
esitaistelijoita. V. T.
Villa (lat.) 1. huvila, yhden perheen
asumus verantoineen, puutarhoineen kaupungin
laidassa tai sen ulkopuolella, maalla. Roomalaisten
v. rustica tarkoitti alkuaan yksinkertaista
maatilaa asuin- ja talousrakennuksineen; v.
psetido-urbana, rikkaan miehen maataloa; v. urbana ja
suburbana kaupungintalon tuhlaavalla
ylellisyydellä varustettua asuntoa kauniissa
maisemassa kaupunkien läheistöllä. Tunnetuimpia
esimerkkejä Rooman keisarivallan ajoilta on
raunioina säilynyt väljän komea V. Hadriana,
Hadrianus keisarin huvila Tivolissa. Keskiajalle
v.-käsite oli vieras, renesanssin ajoilta on sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
