Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Villanella ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1287
Villaviciosa
1288
Euroopan ja Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltojen
villatuotanto ja tuonti siirtomaista (miljoonaa kg).
1899 64 204 129 398 630 1028 563
1901 63 204 143 411 613 1023 562
1903 60 204 136 401 596 998 556
1905 60 200 140 400 618 1018 565
1907 60 191 141 392 ^30 1122 620
1909 64 191 154 410 768 1178 647
1910 65 191 151 407 750 1157 638
Euroopan
mantere
Koko Eu
rooppa j [-Yhdysvallat,-]
{+Yhdys-
vallat,+}
Tuonti [-siirtomaista
Tuotanto-]
{+siirto-
maista
Tuo-
tanto+} ja
tuonti [-yh-teensä-]
{+yh-
teensä+}
Tuotanto ja
tuonti
yhteensä laskettu puhtaaksi pestynä villana
Ivuii yllämainittu villamäärä jaetaan tasan
Euroopan ja Yhdysvaltain väkiluvun mukaan,
saadaan siitä sangen vähän, esim. 1910 vain n. 2,« kg
henkeä kohti. Tämä mää.rä on aivan
riittämätön, jonka tähden v. käyttää suuret määrät
teko-villaa ja puuvillaa saadakseen villat paremmin
riittämään ja voidakseen järjestää villatuotteiden
hinnat paremmin kuluttajain ostokykyä
vastaaviksi. Kun lisäksi villa jakautuu erilaisten
teol-lisuushaarain, kuten kehruussa karstalanka- ja
kampnlanka-, ja kangasteollisuudessa huopa-,
viltti-, kutoma-, neuloma- (trikotaasi-) y. m.
teollisuuksien kesken, ei olekkaan käytettävissä
mitään luotettavaa yhdenmukaista tilastoa, jonka
avulla voitaisiin verrata keskenään eri maiden
v:ta. Englannin teollisuus tällä alalla on tosin
suurin ja tuotantokykyisin, käyttäen n. tai 1/s
maailman villasadosta.
Sangen aikaisin v. oli levinnyt jo kaukaiseen
pohjolaankin n. s. kotitarveteollisuutena. Tätä
osoittavat m. m. Suomessa tavatut villaiset
viitan-päiirmäykset, joiden otaksutaan olevan peräisin
700-luvulta. Käsiteollisuuslaitoksia alettiin
perustaa Länsi-Suomeen 1700-luvun keskivaiheilla,
mutta todelliseksi tehdasteollisuudeksi v.
kehittyi 19:nnellä vuosis. Näihin aikoihin
perustettiin nykyään toimivista verkatehtaista
Jokioisten, Littoisten ja Antskogin tehtaat. Jokioisten
tehdas siirrettiin sittemmin Tampereelle.
M3’ö-hempinä aikoina on teollisuuslaitosten lukumäärä
nopeasti lisääntynyt, ja ne olivat viime vuosina
(ennen suurvaltainsotaa) seuraavat :
Työpaikkoja Työväkeä Raaka-aineen arvo Tuotantoarvo
mk. mk.
1909 29 2,860 8.605,600: — 15,328,900: —
1913 30 3,354 14.279,900: — 22,761,800: —
Samalla on huomattava neulomateollisuuden
(trikotaasin) alalla merkittävää nousua:
Työpaikkoja Työväkeä Raaka-aineen arvo Tuotantoarvo
Smk. Smk.
1909 8 810 1,765,100: — 3,166.400: -
1913 17 1,193 2,839,200: — 5,123,900: —
Nämä tehtaat käyttävät tuotteisiinsa sekä
puu-villa- että villalankoja, joten ne vain osaksi voi
lukea v:een kuuluviksi.
Samoina aikoina on maahan tuotu seuraava!
määrät raaka-aineita:
Lampaanvillaa Tekovillaa
tonnia arvo mk tonnia arvo mk.
1909 831 3,738,900: — 634 948.200: -
1913 866 3,898,800: — 801 1,199,200: —
Paitsi ulkolaisia raaka-aineita on teollisuu
dessa käytetty myös joku määrä kotimaisia
Teollisuushallituksen tiedonantojen mukaan mää
rät ovat seuraavat:
Villaa, tekovillaa ja lumppuja.
Ulkomaista Kotimaista Yhteensä
[-tonnia-]
{+ton- nia+} arvo mk. [-tonnia-] {+ton- nia+} arvo mk. [-tonnia-] {+ton- nia+} arvo mk.
1909 — 4,593,900: — — 1,049,800: — — 5,603,700: —
1913 1,737 5,523,800: — 718 1,377,800: — 2,455 6,901,600: -
Teollisuuslaitoksemme ovat yleensä pieniä, niin
että koko v:mme värttinäluku 1913 teki vain
49,758 ja mekaanisia kutomakoneita
’kangaspuita) oli 1,154, siis vain viides osa vastaavista
luvuista puuvillateollisuuden alalla.
Suomessa toimivat nykyään (1919) seuraavat
villatehtaat:
A/B F. Klingendahl & C:o, Tampere
(karsta-lankakehriä 5,082, kampalankakehriä 5,696).
De Förenade Yllefabrikerna A/B, Hyvinkää
(vastaavasti 4,045 ja 3,640), Tampereen
Verkatehdas O/Y (3,140 ja 1,608), Littois Aktiebolag.
Littoinen (karstal. 4,200), Oravais Fabriks A/B.
Oravainen (karstal. 3,150), Abo Klädesfabriks
A/B, Turku (karstal. 3,000). Seinäjoen
Verkatehdas O/Y (karstal. 1,680, kampal. 1,240), O/Y
Ilma-kosken Villatavaratehdas A/B, Kaalamo (2,128.
samoin kuin seur. yksinomaan
karstalankakeh-riä), Antskog Klädesfabriks A/B, Fiskari,
Ant-skog (1,944*, O/Y Tampereen Kehruutehdas
(1,790), A/B Ekenäs Klädesfabrik, Tammisaari
(1,600), Pojoviks Klädesfabriks A/B, Tammisaari
(1,520), Karlsmarkun Verkatehdas O/Y, Pori
(1.300), Bennäs Yllespinneri & Färgeri A/B,
Pinjainen (1,280), Viljamaan Kehruutehdas O/Y, Ori
mattila (960), Harjun Villatehdas O/Y, Harju
(840), Kosken Verkatehdas O/Y, Järvelä, Koski
(825), Orimattilan Villatehdas O/Y (750),
O/Y Jepuan Villakehruutelidas (600),
Siikakos-ken Kehruu- ja Kutomatelidas O/Y (550), Oulun
Villakehruutelidas (550), Mouhijärven
Villakehruutelidas (300) ja Hämeenlinnan Verkatehdas O/Y
(tuntematon määrä).
Villatrikootehtaita on: O/Y Suomen
Trikootehdas, Tampere, Tampereen
Kutomateol-lisuus O/Y, O/Y Tampereen Trikootehdas.
A/B Wasa Yllevarufabrik, Viipurin Villa- ja
Puuvillatehdas O/Y ja O/Y Printz & C:o Äetsä.
E. J. S.
Villaviciosa (viljavipio’sa] (V. de G u a d a-
I a j a ra), kylä Espanjassa, Guadalajaran pro-
[-Brittein-saaret
Yhdysvallat-]
{+Brittein-
saaret
Yhdys-
vallat+}
Tuotanto
Tuotanto ja tuonti laskettuna pesemättömänä
villana
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
