Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Williamsport ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1295
YVills—Vilno
1296
testament". Ne ilmestyivät ensi kerran 1489:
,,Le grand testament de V. et le petit, son
codi-cille, le jargon et ses ballades"; tätä teosta
julkaistiin v:een 1542 mennessä 27 painosta.
Uudemmista laitteista on mainittava Longnonin (1892),
Molandin (1893) ja Martholdin (1897).
[Cam-paux, „F. V., sa vie et ses ceuvres" (1859);
Longnon, »iStude biograpliique sur F. V." (1877) ;
Bijvanch, „Essai critique sur les ceuvres de
F. V." (1883); Gaston Paris, „F. V." (1901).]
E. W-s.
Wills [ui’lz], William Gorman (1828-91),
engl. dramatikko, kotoisin Irlannista. Opiskeli
Trinity Collegessa ja taide-akatemiassa
Dubli-nissä, toimi siellä ja Lontoossa
muotokuvamaalarina, antautuen sitten näytelmäkirjailijaksi.
Hänen esikoisteoksensa olivat ,,The man o’
Airlie" (1866) ja „Hinko" (1871) ; niitä seurasi
„Charles the first" (1872), jota esitettiin satoja
kertoja Irlannissa ja Englannissa. W:n muista
näytelmistä mainittakoon ,,Eugen Aram" (1873),
„Mary queen o’ Scots" (1874), „Buckingham"
(1875), „Jane Shore-’ (1876), »England in the
days oi Charles II"- (1877), »Olivia" (1878),
„Vanderdecken" (1878), „Nell Gwynne" (1881),
„Sedgemoor" (1881), „Juana" (1881), »Claudian"
(1885) y. m. Myöskin romaaneja ja novelleja on
W. ■ julkaissut. (E. \V-s.)
Willstätter, Richard (s. 1872), saks.
kemisti, tuli 1902 ylimääräiseksi, 1905 vakinaiseksi
professoriksi Ziirichin teknilliseen korkeakouluun
sekä 1912 professoriksi Berliinin yliopistoon.
W. on tutkinut alkaloidien, etenkin kokaiinin
ja atropiinin, konstitutsionia ja synteesiä,
kino-neja ja väriaineita, syklisiä hiilivetyjä y. m.
Viimeksi hän on saavuttanut kuuluisuutta
lehti-vihreätutkimuksillaan (vrt. Lehtivihreä).
Willumsen, Ferdinand (s. 1863), tansk.
taidemaalari, on opiskellut Kööpenhaminan
taideakatemiassa sekä sittemmin maanmiehensä
P. S. Kröyerin johdolla. Hänen maalaustapansa
on vahvasti impressionistista, tavoitellen ennen
muuta voimakkaita valo- ja värivaikutelmia ja
pyrkien yksinkertaisin keinoin saamaan esille
luonnon erilaisia tunnelmia ja omituisia
näkemyksiään. W. on innokkaasti v :sta 1891 lähtien
ottanut osaa yhdessä toisten tansk. taiteilijain
kanssa perustamaansa »vapaaseen näyttelyyn".
Vv. 1890-94 hän oleskeli Pariisissa. W:n teoksia
on o’liit myöskin Helsingissä näytteillä ja on
niitä sekä Helsingin että Turun
Taideyhdistyksen kokoelmissa. F. L.
Villähti, rautatieasema (V 1.)
Lahden-Kouvo-lan rataosalla, Lahden ja Uudenkylän asemien
välillä, 10 km Lahdesta, 52 km Kouvolaan;
etäisyys Helsingistä 140 km.
Wilm, Nikolai von (s. 1834), saks.
säveltäjä. Opiskeli Leipzigin konservatorissa 1851-56.
Tuli 1857 teatterikapellimestariksi
syntymäkau-punkiinsa Riikaan, 1860 piano- ja
teoriaopetta-jaksi Pietarin Nikolai-opistoon. Siirtyi
täysin-palvelleena Saksaan 1875. Hänen runsaasta
tuotannostaan (yli 200 teosta) ovat
kamarimusiikkiteokset huomattavimmat (jousisekstetti y. m.).
Julkaisi runokokoelman 1880. K.
Wilmington Jui’lmir)t9nJ. 1. Satama- ja
kauppakaupunki Yhdysvalloissa, Delawaren valtiossa,
Philadelphiasta lounaaseen, Delaware-joen oik.
rannalla, ratojen risteyksessä; 94,265 as. (1916).
— Suuria rauta-, kone-, ruuti- ja puuvillatehtaita
sekä myllyjä (kaupungin teollisuuslaitosten
tuotantoarvo 1909 oli 203,8 milj. mk., s. o. 72 %
valtion koko tuotannosta). Laivaveistämöjä.
Satamaan tuotiin 1912 tavaraa 10,34 milj. mk:n
arvosta; viennin arvo sam. v. 15,150 mk. — W. on
saanut alkunsa Ruotsista 1638
Pohjois-Ameriik-kaan lähteneiden siirtolaisten perustamasta
Kristina nimisestä kylästä (vrt. Uusi Ruotsi).—
2. Tärkein satama- ja kauppakaupunki
Yhdysvaltain Pohjois-Carolinassa, Cape Fear Riverin
suulaaksossa, 32 km Atlantin valtamerestä, monen
radan lähtökohdassa; 29,892 as. (1916), joista
suunnilleen puolet värillisiä. — Rauta-, tärpätti-,
öljy-, vaunutehtaita, puuvillakehräämöjä
(tehtaiden yhteenlaskettu tuotanto 1909 oli 16 milj. mk.).
Kauppa huomattava. Satamaan tuotiin 1912
tavaraa 16,5 milj. mk:n arvosta; sam. v. sieltä viedyn
tavaran arvo oli 153 milj. mk. -— Orjasodan
aikana W. oli Etelä-valtojen tärkein sotasatama
Helmik. 22 p. 1865 valloittivat sen
Pohjois-valto-jen sotajoukot. J. G. G-ö.
Vilniemi (ruots. V i 1 1 n ä s), maatila
Vehkalahden pitäjässä, lähellä Haminan kaupunkia, jonne
on maitse 13 km, venetietä 3 km. V :n säteri on
neljän tilan yhteenliittymä, suuruudeltaan 0,48
manttaalia, pinta-alaltaan 1,366 ha. 1700-luvulla
mainitaan V:n omistajina Sommar- ja
Naht-suku-jen jäseniä, 1800-luvun alkupuolella eräs Richardt
ja eräs Kossow; jälkimäiseltä osti tilan 1837
kontrahtirovasti J. J. Slottman, joka 1841
testa-mentteerasi sen tyttärensä tyttärentyttärelle
Helena Emilia M61artille; tämä sen vieläkin
omistaa. Hänen puolisonsa, kasvatusopin professori
Z. J. Cleve hoiti tilaa kuolemaansa saakka v. 1900.
V:n maalla on O.-y. Ristiniemen saha ja
Haminan lasitehdas. V:n päärakennus on vanhaa
herraskartanotyyliä; sen vanhin osa on
toistasataa vuotta vanha ja ou sitä kahdesti laajen
nettu. E. C-g.
Vilno. 1. Ent. kuvernementti (ven. Vilenstcaja
gubernija) Länsi-Venäjällä, suurimmaksi osaksi
Niemenin jokialueella; 42,530 km2, josta järviä
1,182 km2; 2,083,200 as. (arv. 1915), 49 km2:llä.
— Alueen pinnanrakenteen määräävät
pääasiallisesti jääkautiset muodostumat (korkeimmat
kohdat kuvernementin keskiosassa n. 300 m yi.
merenp.), joiden perustana on tertiäärisysteemin
saviliusketta, kalkki- ja hiekkakiveä sekä
(koillisessa) devonin hiekka- ja kalkkikerros
tumia. V:n päävirta Niemen kulkee
kuvernementin länsirajalla, mutta sen suuri lisäjoki oik..
Viliä, virtaa halki alueen idästä länteen, ollen
uittoväyläksi soveltuva 410 km:u matkan. Koilli
sessa rajoittuu V. Väinäjokeen. Laivalla
kuljettavia vesiteitä kaikkiaan vain 150 km. — Ilmasto
mantereinen; v:n keskilämpö -(- 6,4° C, tammikin
— 5,8° C, heinäk:n -f 19,o ° C. Vuotuinen
sademäärä 500-600 mm. Metsät peittävät 24 %, suot
10% V: n pinta-alasta. — Asukkaista 61,i % on
venäläisiä, 17,« % liettualaisia, 12,8 % juutalaisia ja
8,s % puolalaisia. Uskontunnustukseltaan 58,s %
roomal.-katolisia ja 27,7 % kreik.-katolisia.
Lukutaitoisia 28,s %. Maataloutta harjoittaa 73,« J0.
teollisuutta 8.8 %, kauppaa ja liikennettä 6.1 %
väestöstä. Pääelinkeino maanviljelys tuottaa
ruista 363,700 ton., kauraa 126,300 ton., ohraa
62,900 ton., vehnää 11,000 ton., perunoita 791,000
ton. (1914), herneitä, tattaria, pellavaa, hamppua
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
