Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vilppula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1297
Vilppula—Wilskman
1298
y. ra. Kasvitarlianhoitoa erittäinkin kaupunkien
ympäristöissä. Maasta on 48,2 %
yksityisomaisuutta. Karjanhoito on alkuperäisellä kannalla.
V :ssa oli 1915 hevosia 288,298, nautakarjaa
583,937, lampaita ja vuohia 371,725, sikoja
117,582 kpl. — Teollisuus (sahoja, villa-, pellava-,
paperi-, tiilitehtaita, viinapolttimoja,
olutpanimoja) vähäpätöinen; aksiisista vapaan teollisuuden
tuotantoarvo 1910 oli 26,47 milj. mk., työväestö
5,362 ’ henkeä, aksiisin alaisissa tehtaissa 1913
työskenteli 1,633 henkeä. Kotiteollisuus
kehittymätöntä. Vuorityötä ei ole. — Rautateitä 1,150
km. — Kansakouluja 639 (oppilaita 46,847),
keskikouluja 6 (opp. 3,506), ammatillisia
keski-ja alempia kouluja 18 (opp. 2,830; 1912).
Lääkäreitä 262, sairaaloita 82 (1913). —
Hallinnollisesti V. jakautui 7 piirikuntaan. Pääkaupunki
V. 2. — V., joka on varsinaisen Liettuan (ks. t.)
kanta-alueita, liitettiin Puolaan 1386 ja Venäjään
1793. Suurvaltain sodan aikana 1915-17
saksalaiset valloittivat alueen. — 2. (liett. Vilnius),
Liettuan ja ent. ven. kuvernementin pääkaupunki,
Niemeniin oik. laskevan Vilian molemmin
puolin, metsäisten kukkulain ympäröimässä notkossa,
Pietarin-Varsovan ja Libaun-Romnyn ratojen
risteyksessä; 192,746 as. (1911), joista enemmän
kuin 1/3 juutalaisia, n. 1f3 roomal.-katolisia
puolalaisia ja liettualaisia, n. venäläisiä. —
Vanhimmassa, Vilian vas. puolella olevassa
kapea-katuisessa kaupunginosassa monta vanhanaikaista
kirkkoa, joista huomattavimmat
Stanislauksen-katedraali (rak. 1387, 1801 perinpohjin korjattu;
pääalttarin vieressä olevassa marmorikappelissa
p. Kasimirin hopea-arkku ja 8 hopeamuistopatsasta
Puolan kuninkaista ja kuningattarista),
Johanneksen-kirkko (per. 1388) ja
Bernhardin-Fran-ciscuksen-kirkko (v:lta 1469). Kaikkiaan on
V:ssa roomal.-katolisia kirkkoja 15,
kreik.-katolisia 31 ja evankelisia 3. Sitäpaitsi 5 synagogaa
ja 90 juutalaisten rukoushuonetta sekä 1
mos-keia. Maallikkorakennuksista mainittakoon keis.
linna ja Oginskin palatsi. Vilian rannalla
kohoavalla, 50 m korkealla Linnanvuorella Gediminin
(ks. t.) rakentaman linnan raunioita. Katariina
II :n, Puskinin ja Muravjevin muistopatsaat.
Muinaistieteellinen museo, kirjasto (1832
lakkautetun yliopiston rakennuksessa; 220,000 nid. ja
10,000 käsikirjoitusta); 2 teatteria.
Välskäri-opisto, junkkarikoulu, 2 opettajaseminaaria, 2
hengellistä seminaaria, 8 kymnaasia, 2
reaalikou-lua y. m. Kreik.-katolisen arkkipiispan ja
roomal.-katolisen piispan istuin. —
Teollisuuslaitok–ia 315, niiden tuotantoarvo 32,7 milj. mk. (1910).
Teollisuudenhaaroista nahka-, hattu- ja
harja-teollisuus sekä oluen valmistus tärkeimmät.
Melkoinen vilja- ja puutavarakauppa. —
Varsinaisen kaupungin ympärillä 4 esikaupunkia:
Anto-kol, Zaretsje, Poguljanka ja Lukiski. — V. on
ikivanha kaupunki. Pakanuuden aikana
ylläpidettiin Linnanvuoren juurella olevassa temppelissä
pyhää tulta, jota ympäröivän alueen kansa kävi
palvomassa, ja jo 1323 V. mainitaan
pääkaupunkina. Suuriruhtinas Vladislav Jagello, jonka
toimesta liettualaiset kastettiin, rakennutti
edellämainitun Stanislauksen-katedraalin pakanallisen
temppelin paikalle. Puolalaisten, Saksan
ritarein, tataarien ja venäläisten välisissä sodissa
mainitaan V. usein. 17:nnellä ja 18 :nnella vuosis.
ruotsalaiset, venäläiset ja kasakat hävittivät kau-
punkia. Venäjään liitettiin se 1794.
Napoleonin sotaretken aikana 1812 V. oli ranskalaisten
toiminnan keskuksena, mutta joutui ennen vuoden
loppua uudelleen venäläisille. Syksyllä 1915
saksalaiset valloittivat V:n. — Vv. 1579-1780
V:ssa oli jesuiitta-akatemia, 1780-1803 n. s. pää
koulu ja 1803-32 yliopisto. J. G. G-ö.
Vilppula (ruots. Filppula). 1. Kunta,
Hämeen 1., Ruoveden kihlak., Vilppulan
nimis-miesp.; kirkolle Vilppulan rautatieasemalta 2 km.
Pinta-ala 405,o km’-’. 6,514 as. (1915). 419 hevosta.
1,395 nautaa (1914). — Kansakouluja 10 (1917).
Pohjois-Hämeen maamieskoulu. Kuutolan
kutoma-koulu. Kotiniemen kasvatuslaitos alaikäisille mies
puolisille lainrikkojille. Säästöpankki.
Kansallispankin haarakonttori. Lääkäri Mäntän tehtaalla.
Mäntän ja Vilppulan apteekit. —
Teollisuuslaitoksia: Mäntän tehtaat (ks. Mänttä);
Vilppulan puuhiomo (ks. t.); Rantalan saha ja mylly;
Bonnäsin tervatelidas; Vilppulan vene- ja
ajo-kalutehdas; Mäntän paita- ja esiliinatehdas. —
Luonnonnähtävyyksiä tarjoo seutu runsaasti
kauniiden vesien varsilla; Mäntänvuorelta laaja
näköala. — V:n kirkonkylä on osittain
tuhoutunut hallituksen sotajoukkojen ja
punakaartin välisissä taisteluissa
helmi-maaliskuussa 1918, samoin V:n muutkin seudut ovat
näissä taisteluissa suuresti kärsineet. V.
muodosti yhden kaikkein tärkeimmistä
rintama-kohdista Suomen vapaustaistelun aikana. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak., Ruoveden rovastik.; perustettu
Ruoveteen kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi 1891,
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi
sen. päät. 9 p:ltä helmik. 1904, mikä toteutui
1912. Kirkko puusta, valmistui 1900. — 3. R a u t
a-tieasema (III 1.) Tampereen-Haapamäen rata
osalla, Lylyn ja Kolhon asemien välillä, 89 km
Tampereelta, 25 km Haapamäelle; etäisyys Hei
singistä 276 km. V:sta johtaa 3 km pitkä haara
rata V:n satamassa olevalle satama-asemalle, sekä
8 km pitkä yksityinen rata (ks.
Mäntän-Vilppulan rata) Mäntän tehtaille.
L. H-nen.
Vilppulankoski, 2,8 m korkea koski, laskee
Kuorevedestä (siihen keräytyvät Keuruun reitin
vedet) Ruoveden koillisosaan Paloselkään; hevos
voimamäärä korkeanveden aikaan 2,453, mata
lan veden aikaan 337. V:n rannalla sijaitsee
Vilppulan puuhiomo ja lähistöllä Vilppulan kirkko
sekä rautatieasema. L. H-nen.
Vilppulan puuhiomo, G. A. Serlachius o.-y:n
omistama puuhiomo lähellä Vilppulan
rautatieasemaa, Vilppulankosken rannalla, kuulua sivu
liikkeenä Mäntän (ks. t.) tehtaisiin, valmistaa
ruskeaa ja valkoista puumassaa (tuotannon arvo
1917 n. 150,000 mk.). V. p:n perusti
kauppaneuvos G. A. Serlachius 1882. L. H-nen.
Wilskman, Ivar Edvard (s. 1854),
voimistelun ja terveysopin lehtori, yliopp. 1873,
opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ottaen
samalla uutterasti osaa voimisteluharjoituksiin,
suoritti voimistelunopettajatutkinnon 1875, tuli
sam. v. voimistelun ja matematiikan opettajaksi
Helsingin suom. alkeisopistoon, josta 1887 siirtyi
suom. normaalilyseoon; hoiti sen ohella 1877-1914
yliopiston kasvatusopillisen voimistelun
aliopet-tajan virkaa. V:sta 1893 W. on tilapäisesti ja
v:sta 1913 säännöllisesti toiminut oppikoulu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
