Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vilunpuistatus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1301
Vilunpuistatus—Vincentius Paulilainen
1302
Suovilukko.
on siinä 5 nystykarvallista
jontohedettä. Meillä on 1
ainoa laji: s u o-v. (P.
palu-stris), joka on yleinen t.
jokseenkin yleinen
turveperäi-sillä niityillä kautta koko
maan. K. L.
Vilunpuistatus syntyy
säännöllisesti silloin kun
ruumiin lämpömäärä alkaa aleta.
Tällöin pyrkii elimistö
lihasnykäyksien avulla lisäämään
ruumiissa tapahtuvaa
palamista, ja kohottamaan siten
omaa lämpöään. Monessa
taudissa esiintyy sitä paitsi
v. sairaalloisena ilmiönä,
kohottaen tällöinkin ruumiin
lämpömäärää kuumeen
noustessa. Tällaista v :ta nimitetään myös
kylmänväreeksi. Kumpainenkin nimi johtuu siitä, että
v:n esiintyessä tuntuu, vaikka ruumiin lämpö
usein on tavallista tasoa korkeammallakin, kuin
* sen lämpötila olisi alentunut. Y. K.
Vilustuminen 1. kylmettyminen seuraa
tavalla tai toisella tapahtunutta ruumiin lämmön
paikallista alenemista (oleskeltaessa kylmässä
ilmassa, vedessä, tuulisessa ja vetoisessa paikassa
j. n. e.). V. on lisäsyynä moneen tautiin. Yleensä
ollaan kuitenkin taipuvaisia arvostelemaan v:ta
liian suureksi taudinsyyksi. Sellaisissa taudeissa
kuin esim. keuhkokuumeessa on taudin
varsinaisena aiheuttajana basilli, jotavastoin v. on
ainoastaan alentanut ruumiin vastustuskykyä ja siten
tehnyt taudin alkamisen mahdolliseksi. Y. K.
Vilutauti ks. Horkka.
Viminalis /viniinä’-] (lat., oik. V. collis, =
paju-pensaskukkula), muudan muinaisen Rooman
kukkuloista, kaupungin pohjoisosassa, vrt. Rooma.
Wimmenauer, Karl (s. 1844), saks.
metsän-hoitomies. V:sta 1887 metsätieteen professorina
Giessenin yliopistossa. Teoksia: „Grundriss der
Waldwertrechnung und forstlicheu Statik" (1891),
„Grundriss der Waldwegbaulehre" (1896),
„Grund-riss der Holzmesskuust" (1907), „Grundriss der
VValdertragsregelung" (1907) v. m. V:sta 1902
..Allgemeine Forst- und Jagd-Zeitung"in
toimittaja. O. Lth.
Wimmer, Ludvig Frans Adalbert
(s. 1839), tansk. kielentutkija, pohjoismaiden
kielten professorina Kööpenhaminan yliopistossa
1886-1910. W. on ennen kaikkea tehnyt itsensä
tunnetuksi riimukirjoituksen tutkijana. Hänen
tärkeimmät teoksensa tältä alalta ovat
„Rune-skriftens oprindelse og udvikling i Norden"
(1874) ja „De danske runemindesmerker"
(1895-1908). R. S.
Vimpa ks. M e r i v i m p a. — Tätä nimitystä
käytetään joskus myös toutaimesta (ks. Turpa).
Vimpeli 1. V i n t a 1 a (ruots. V i n d a 1 a).
1. K unta, Vaasan 1., Kuortaneen kihlak.,
Lappa-järven-Vimpelin nimismiesp.; kirkolle Kauhavan
rautatieasemalta 66 km (talviteitse 44 km).
Pinta-ala 229,4 km2, josta viljeltyä maata (1910)
4,066 ha (siinä luvussa luonnonniityt 282 ha).
Manttaalimäärä 10 talousavuja 204,
torpan-savuja 20 ja muita savuja 138 (1907). 3,774 as.
(1915) ; 497 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 420 :llä (1901). 310 hevosta, i.404 nau-
taa (1914). — Kansakouluja 4 (1917).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Lappajärven.
Evijärven ja Kortesjärven kanssa. —
Teollisuuslaitoksia: Lakasen, Heikkilän ja Rentolan sahat:
Lakasen, Heikkilän, Jaakkolan, Männikön, Vistin
ja Strangin myllyt; Vintalan osuusmeijeri. —
2. Seurakunta, hallituksen pitäjä, Turun
arkkihiippak., Lapuan rovastik.; perustettu
Lappajärveen kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi
21 p. lokak. 1806, sai kappelioikeudet 1821,
määrättiin muodostettavaksi omaksi khrakunnaksi
keis. käskykirj. 4 p:ltä maalisk. 1867 (ensimäi
nen khra v:sta 1878). Kirkko puusta rak.
1807-08. L. n-nen.
Vimpergi (saks. \Vimperge), goottilaistyylisen
oven tai ikkunan krapu- (ks. t.) ja ristikukka
koristeinen, usein fiaalien (ks. t.) reunustama
jyrkkäsivuinen pääty, jonka kolmiopinta
useimmiten koristettiin ruususton kuvioilla. ks.
Rakennustaide, III, 2, 3. V-o N.
Wimpffen, Emanuel Felix (1811-84).
ransk. kenraali, vapaaherra, otti osaa
taisteluihin Algeriassa ja Krimin sotaan yleten Italian
sodassa 1859 divisioonakenraaliksi. Tämän jälkeen
W. oli käskynhaltijana Algeriassa. V. 1870 hän
kutsuttiin takaisin Ranskaan, ja sai 1 p. syysk.,
taistelun aikana, Mac Mahonin tultua
haavoitetuksi, Sedaniin suljetun armeian
ylipäällikkyyden ollen 2 p. syysk. pakotettu allekirjoittamaan
armeiansa antaumuksen; palattuaan
sotavankeudesta hänet erotettiin virasta 1872. Julkaisuja:
,.Sedän, par le general de W." (1871), „La
bataille de Sedän, les v6ritables coupables" (1887),
y. m.
Vimppeli (ruots. vimpel), viiri, pieni lippu.
Vina [-i-], mus., ikivanha intialainen kieli
soitin. Se 011 tehty kahdesta ontosta kurpitsasta,
joihin on kiinnitetty bamburuoko. Kieliä on 7,
Vina.
joista 4 011 kiinnitetty ruokoon (viritys: A, cis,
d, g), 18-asteisen pykälistön päälle, sekä 3 sen
sivulle, irtokielinä näppäiltäväksi (viritys:
A, a, a1). Näppäimenä käytetään terästerällä
varustettua sormustinta. I. K.
Vinaya 1. V i n a y a-p i t a k a ks. Intian
kielet ja kirjallisuus, palsta 1026.
Vincennes [vdse’n], Pariisin itäisiä esikau
punkeja, Marnea reunaavan, 9,2 km2 laajan
V.-puiston pohjoispuolella, itäradan varrella; 38,568
as. (1911). — Kuuluisa, 12:nnella vuosis. rak.
linna, joka on ollut milloin kuningasten asun
tona, milloin vankilana ja joka nyk. kuuluu Iin
nakkeena Pariisia ympäröivään sisempään
fortti-vyöhön. Tykistökoulu ja muita sotilaallisia
laitoksia. Rauta-, ampumatarve- ja
soittokoneteli-taita, kemiallista teollisuutta. — V:n linnassa
pidettiin 1804 Enghienia (ks. t.) vankina.
J. G. G-ö.
Vincentius Paulilainen (1576-1660), kat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
