Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vilunpuistatus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1303
Winchester—Windau
1304
pyhimys, katolisen rakkaudentyön huomattavin
edustaja vastauskonpuhdistuksen aikakaudella.
Saatuaan itse merirosvojen vangitsemana
Tunisissa kokea orjan osaa V. P. perusti 1617 pienen
naisyhdistyksen köyhäin ja sairasten hoitoa
varten ja 1624 lasaristien pappisveljeskunnan
sisälähetystyötä varten. Edellisestä yhdistyksestä
kehittyi sittemmin koko katolisen kirkon
huomattavin naisjärjestö, Vincentiuksen sisarkunta
fFilles de la charite), jonka ansiot sairashoidon
ja muun palvelevan rakkauden eri aloilla ovat
erittäin suuret. Erityistä huomiota V. P. osoitti
hoidon puutteessa olevan maalaisväestön,
kaleeri-orjien y. m. onnettomien auttamiselle hengen ja
ruumiin puolesta. Leo XIII korotti hänet 1885
kaiken kristillisen rakkaudentoiminnan
suojeluspyhimykseksi. [v. Stolberg, ,,Leben des heiligen
Vincentius von Paulus" (3 :s pain. 1839);
Bou-gaud, ,,Histoire de St.-Vincent de Paul" (3:s pain.
1898) ; Loth, „Saint-Vincent de Paul et sa
mission sociale" (2:nen pain. 1906), E. de Broglie,
„St.-’Vincent de Paul" (1897).] A. J. P-ä.
Winchester [ui’ntsest9], kaupunki
Etelä-Englannissa, Hampin kreivikunnassa,
Southamptonista pohjois-koilliseen, kumpuisessa seudussa,
rautatien ja kulkukelpoisen Itclien-joen varrella;
20,929 as. (1901). — Iso goottilainen katedraali
(rak. 1079-1486; 170 m pitkä), sisustukseltaan
Englannin kauneimpia; vanha linna, jonka
kappelissa Artur-kuninkaan „pyöreä pöytä" (ks.
Artur), piispanpalatsin raunioita; kirjasto,
museo, kuuluisa kymnaasi (college of St Mary),
taidekoulu. Piispanistuin. — W., joka on
Englannin vanhimpia kaupunkeja, oli kelttien aikana
nimeltään Caer Gwent, s. o. „valkoinen kaupunki’’,
roomalaisvallan aikana Venta Belgarum ja v:sta
495, anglosaksien tultua maahan, XVintanceaster.
Se oli sitten Wessexin kuningaskunnan ja
9:unellä vuosis. koko Englannin pääkaupunkina
ja tärkeänä villakaupan keskuksena. Kaarle I:n
aikana, 1644, hävittivät W:iä parlamentin
puolueen sotajoukot. J. G. G-ö.
Winchester-kivääri [ui’ nt ses ta-], New
Have-nissa Yhdysvalloissa sijaitsevissa
Winehester-asetehtaissa , (nimi amer. Winchesterin
mukaan, joka 1865 tuli tunnetuksi Henryn
kar-biinin parantajana) valmistetuista, meilläkin
yleisesti tunnetuista kivääreistä käytetty
nimitys. W.-k:ejä on sekä salonki-, metsästys- ja
maaliinammunta- että sotilaskiväärimallia. vrt.
A m p u m a-a s e e t.
Vinci ks. Leonardo da V i n c i.
Winckelmann, Johann Joachim
(1717-68), saks. taidehistorioitsija, harjoitti aluksi
Haliessa jumaluusopillisia ja kielitieteellisiä
opin-noita, tutkien varsinkin kreik. klassikoita,
joihin hänen mielenkiintonsa jo koulupoikana oli
herännyt. V. 1743 hän sai pienen opettajatoimen
Seehausenin lukiossa, josta myöhemmin siirtyi
kirjastonhoitajaksi lähelle Dresdeniä. Siellä
hänelle tarjoutui tilaisuus tutustua August II:n
ja August III:n keräämiin runsaihin
taideaartei-hin, joiden joukossa oli myöskin joitakuita
vanhanajan marmoriveistoksia. Niihin
tutustuminen herätti hänessä voimakkaan halun päästä
Italiaan klassi- ista taidetta tutkimaan.
Saadakseen Saksin hovilta avustusta täytyi hänen 1754
kääntyä katolilaiseksi. Saavuttuaan seuraavana
vuonna Koomaan hän sai pian ystäviä ja suosi-
joita; varsinkin kardinaali Alessandro Albani
piti hänestä taloudellisesti hyvää huolta. V. 1763
paavi nimitti hänet Kooman muinaisjäännösten
hoitajaksi. Tässä toimessa hän sai tilaisuuden
tutustua myöskin Napoli’n ja sen läheisen
Pompejin rikkaihin taidelöytöihin. V. 1765
ryhtyivät W: n saksalaiset ystävät puuhaan saadakseen
hänet nimitetyksi kirjastonhoitajaksi ja
taiteen-valvojaksi Berliiniin, mutta asia raukesi Fredrik
Suuren vastahakoisuuden vuoksi. V. 1768 W. lähti
matkalle Saksaan, mutta saavuttuaan Wieniin
hänet valtasi sellainen ikävä takaisin Italiaan,
että hän kääntyi paluumatkalle. Aikoessaan
Triestissä astua laivaan hän sai erään
itaJialai-sen rosvon tikariniskuista surmansa. — W:n
ensimäinen taidetta koskeva julkaisu on 1755
Dresdenissä ilmestynyt kirjanen ,,Gedanken iibei
die Nacliahmung der griechischen Werke in der
Malerei und Bildhauerkunst". Siinä hän
määrittelee ne ominaisuudet: „jalon
yksinkertaisuuden ja hiljaisen suuruuden", jotka hänen
mielestään kohottavat kreik. taiteen niin paljon kaik
kien muitten aikojen ja kansojen taiteellisia
saavutuksia korkeammalle, ja siinä hän myöskin
viitoittaa uudenaikaiselle taiteelle sen tien, jota
sen on kuljettava saavuttaakseen suuruuden:
vanhan ajan taiteilijain ja teosten jäljittelemisen.
Teos herätti suurta suosiota sekä Saksassa että
varsinkin sen ulkopuolella — Italiassa ja
Ranskassa —, ja tämä suosio sai W:n ryhtymään
elämänsä pääteoksen julkaisemiseen. Tämä teos.
„Geschichte der Kunst des Altertums", ilmestyi
1764. Hän kirjoitti sen kahdesti uudestaan ja
vähää ennen kuolemaansa hän aikoi ryhtyä sitä
vielä kolmatta kertaa uudistamaan. Heti
ilmestyttyään se herätti sellaista huomiota, että 6iitä
jo seuraavana vuonna julkaistiin ransk. käännös
ja ryhdyttiin toimittamaan englantilaista.
Saksassa käsittivät sen arvon ja merkityksen
ensi-mäisinä runoilijat ja kirjailijat: Heinse, Herder
ja etenkin Goethe olivat siihen suunnattomasti
ihastuneita. Mutta sen valtava vaikutus alkoi
tuntua pian myöskin kuvaamataiteitten alalla:
n. s. uusklassillinen suunta maalaus- ja kuvan
veistotaiteessa on suurelta osaltaan W:n teoksen
henkiin herättämä. — W:n pienemmistä taidetta
käsittelevistä kirjoituksista ansaitsevat
mainitsemista „Abhandlung von den Ergänzungen", jossa
hän ankarasti moittii antiikkisten särkyneitten
marmoriveistosten italialaisia täydentäjiä, sekä
„Von der Grazie in Werken der Kunst" (1759).
[C. Justi: „W., seine Werke und s"jine IZeit
genossen" (3 os., 1898). vrt. myöi Goethen
„W. und sein Jahrhundert" ja Herdeiin „Denk
inal W:s".J F. L.
Vindala ks. Vimpeli.
Windau. 1. (Iät. Vente, liett. Venta),
Itämereen Kuurinmaan kautta laskeva joki, alkaa
Luoteis-Liettuassa, pienestä Labunovon järvestä,
virtaa kauniin mäkimaan halki verraten vuo
laana pääasiallisesti luoteeseen; 310 km, jokialue
11,230 km2, höyrylaivoilla kuljettava 78 km
suusta olevalle Rummel-putoukselle asti.
Tärkeimmät lisäjoet Waddax ja Abau oik., Wardau
ja Lehtisch vas. — 2. (Iät. Ventspils, ven. V»«
dava), satamakaupunki ja piirikunnan (3,192
km2, 63,000 as. 1915) pääkaupunki Kuurinmaalla,
W.-joen suussa, rautatien päätekohdassa; 10,440
as. (1910), etupäässä lättiläisiä ja saksalaisia. —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
