Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virolaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1345
Virolaiset
1350
venäläistyttäminen pantiin häikäilemättömin
keinoin toimeen. Saksalaisten asemesta joutuivat
nyt venäläiset isännöitsemään maassa. Ven.
virkavallan toimenpiteillä kahlehdittiin kansan
vapaa kehitys vuosikymmeniksi.
Mutta samaan aikaan jatkui, esteistä
huolimatta, Viron kansan yhä kasvava taloudellinen
voimistuminen. Ja 19:nnen vuosis. lopulla alkoi
taloudellisten yhdistysten ajanjakso, vaikka
niiden varsinainen kukoistus kyllä kohdistuu
20:nnen vuosis. alkukymmeneen. Nyt
ilmestyi virolaisia rahalaitoksia,
maanviljelysyhdis-tykset lisääntyivät ja osuustoimintaliike sai
hyvän alun. Herraskartanolta alkoi siirtyä v:n
käsiin ja virolaisia kauppiaita sekä
liikeyrityksiä ilmestyi kaupungeissa, joissa samaan aikaan
muodostui virolainen sivistynyt sääty
asianajajista, lääkäreistä, koulunopettajista y. m.
vapaiden ammattien harjoittajista. Kaupungit
virolaistuivat ja samalla. muuttui virolainen
kau-punkilaiselämä sivistyneemmäksi. Tämä
uudenaikainen kansallinen kehitys, jonka vallitessa
\irolaisuus esiintyy entistä paljoa
selväpiirtei-sempänä sekä värikkäämpänä, pääsi oikein
voimaan vasta 20:nnen vuosis. alkupuolella, joka
oli tuonut mukanaan 1905 v:n vallankumouksen
kaikkine toiveineen, pettymyksineen, kauhuineen.
Enempi kuin puolet maaperästä pysyi yhä
i vähälukuisten, mutta mahtavien saks.
aatelissukujen hallussa, joilla oli suoranaista
vaikutusta yksin Venäjän keisarilliseen hoviinkin.
Maattomien luku teki noin 65 % Viron kansan
koko lukumäärästä. Vaikka julkiset
valtiolaitok-set, oikeus- ja koululaitos sekä hallinto yleensä
olikin venäläistytetty, niin oli saks. aateli
kumminkin maan itsehallinnon johdossa. Siihen ei
ollut Viron kansalla, johon saksalaisten
lukumäärä suhtautui korkeintaan kuin 6: 100, mitään
vaikutusvaltaa, vaikka aateliston maapäivät kyllä
määräsivät verojen käyttämisestä, jotka
etupäässä olivat v:n suoritettavana.
Vallankumouksen puhjettua Venäjällä lokakuussa 1905 levisi
lakkoliike yli koko Viron, tehtaisiin ;a
inaa-kartanoihin. Kun ven. virkavalta oli tointunut
ensi hämmästyksestään, turvautuivat saks.
kartanonomistajat Venäjällä jo alkaneeseen
taantumukseen. Koko Viro julistettiin 1906 v:n alussa
sotatilaan. Nyt hajaantui maaseuduille
joukoittain työläisiä Tallinnasta käsin, ja heidän
johdollaan joutui joukko saks. herraskartanolta
Harjumaalla, Järvamaalla ja Läänemaalla
ryöstön ja tuhon omaksi. Mutta tämän jälkeen
ilmaantui maaseuduille rankaisuretkikuntia,
joiden säälimättömät toimenpiteet monesti
kohtasivat viattomiakin. Verinen hirmuvalta vallitsi
nyt entistä kauheammin Virossa. Vasta 1909
muutettiin sotatila suojelustilaksi. Mutta sillä
aikaa oli taantumus ja sorto supistanut Kaikki
aikaisemmin myönnetyt vapaudet miltei
olemattomiin, ja venäläistyttäminen kaikkine mieli- ja
väkivaltaisuuksilleen jatkui vauhdikkaasti. Mutta
Viron kansan elämä ei ollut enää
tukahdutettavissa. Kaikesta huolimatta v. ovat pystyneet
tällä vuosis. perustamaan ja ylläpitämään ison
joukon sivistyslaitoksia ja seu kautta
lujittamaan kansallista olemustaan.
Routavuodet 1906-17 ovat tosin tuottaneet
Viron kansalle paljon kärsimyksiä sekä
taloudellisella että henkisellä alalla. Siirtolaisuus on
kohonnut uhkaavasti vaikeiden agraariolojen
vallitessa, mikä samalla on aikaansaanut kau
punkien nopean kasvamisen. Kuitenkin on tämä
jakso Viron historiassa taloudellisesti ollut hyvin
tärkeä. Yleinen varallisuus on lisääntynyt
tuntuvasti, on syntynyt isompia virolaisia pääomia
kaupungeissa, erittäinkin Tallinnassa. Mutta ei
yksistään sitä. Virolainen uudenaikainen
kirjallisuus, taide ja sivistynyt elämä polveutuu
oikeastaan tältä vuosisadalta. Eikä ole epäilystäkään
siitä, että virolaisuus kaikilla sivistyneen elämän
aloilla on kehittynyt yhä voimakkaammaksi ja
ilmaiseksen yhä rikkaampana ja arvokkaampana.
V. 1914 joutui myös Viro maailmansodan
pyörteisiin. Vuodet 1914-18 ovat Virollekin tuoneet
kärsimyksiä ja uhreja, mutta samalla suuria,
ennen tuskin uneksittu jakaan kansallisia toiveita.
Keväällä 1917, Venäjän vallankumouksen jälkeen,
oli Viron kansa ensimäisiä saamassa itselleen
kansallisen autonomian. Se tapahtui maalisk.
30 p :nä. Kesäk. 13 p:nä ottivat Viron
kansalliset maapäivät maan hallituksen käsiinsä ja
marrask. 28 p:nä 1917 maapäivät julistivat
Viron itsenäiseksi valtioksi sekä
itsensä Viron ylimmän valtiovallan haltiaksi.
Syksyllä sam. v. joutui osa Viroa
sotanäyttämöksi. Saksalaiset nousivat maihin
Saarenmaalla Tagalahessa ja valloittivat Saarenmaan.
Hiidenmaan ja Muliun saaren.
Venäjällä valtaan päässyt bolsevismi vaikutti
pahasti Vironkin oloihin. Viron maapäivät
liajoitettiin 28 p. marrask. ja vaalit Viron
perustavaan kokoukseen ehkäistiin väkivalloin.
Kurittomat ven. sotilasjoukkueet ja kaikenlaisiin
vallattomuuksiin taipuisat kotimaiset ainekset
pääsivät nyt törkeällä väkivallalla määräämään
maan asioita. 1918 v:n alussa, kun bolsevikit
olivat vanginneet joukon saks. aatelismiehiä ja
porvareja, syyttäen heitä maankavalluksesta,
marssituttivat saksalaiset Riiasta ja
Saarenmaalta käsin joukko-osastoja valloittamattomiin
Viron osiin, ja ottivat ne haltuunsa, vaikka
Venäjän bolsevikkihallitus ei ollut luopunut
Brest-Litovskiu rauhansopimuksen mukaan
omistusoikeuksistaan niihin. Mutta vielä ennenkuin
saks. joukot olivat saapuneet Tarttoon ja
Tallinnaan, olivat virolaiset pataljoonat sekä
valkokaartilaiset palauttaneet järjestyksen miltei koko
maassa, bolsevikkien joukkojen peräytyessä
pohjoiseen ja itään päin. Jo helmik. 24 p:nä 1918
oli maapäivien puhemiehistö, vanhinten neuvosto
ja Viron kansallinen hallitus yhdessä
valtiollisten puolueiden kanssa julistanut Viron
puolueettomaksi itsenäiseksi demokraattiseksi
tasavallaksi, samalla julkilausuen, että
sotilaallinen valtaus saksalaisten puolelta on
puolueettoman Viron oikeuksien loukkaamista.
Pian saks. sotaväen saavuttua Tallinnaan
pakotettiin vir. kansallinen hallitus hajaantumaan
saks. aateliston tahdosta. Ja vastalauseista huo
limatta julisti saks. sotilasvalta
vallankumouksen julistamat lait ulkopuolelle käyttöä ja
kutsutti kokoon vallankumouksen alussa
lakkautetut aateliston maapäivät sekä täytti kaupunkien
hallinnot ja muut paikat saksalaisilla.
Aateliston maapäivät anastivat sitten itselleen vallan
määrätä maan kohtalosta, v:n vastalauseista
huolimatta, toivoen saavansa toteutetuksi
jonkinlaisen saksalais-bal tilaisen valtion, joka olisi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
