Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virolaiset - Viron kansallismuseo - Viron kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1351
Viron kansallismuseo—Viron kieli ja kirjallisuus
1302
yhdistettävä Preussiin. Mutta sillä aikaa kuin
kotimaiset saksalaiset, saks. sotilasvallan
suojassa, mielivaltaisesti sortaen v:n kansallisia
pyyteitä, hallitsivat maassa, tukahduttaen
jokaisen kansan vapaan tahdon ilmaisun, tunnustivat
Englannin ja Ranskan hallitukset Viron
maa-päivät de facto itsenäiseksi laitokseksi, kunnes
Viron tuleva valtiollinen asema lopullisesti tulisi
ratkaistuksi rauhankonferenssissa.
Viimeiset suuret, maailmaa järkyttävät
tapaukset (loka- ja marraskuussa 1918) toivottavasti
lopullisesti katkaisevat Viron kansan kahleet.
Marrask. 11 p. 1918 Viron väliaikainen hallitus
(jonka pääministerinä oli K. Päts) julisti
uudelleen ryhtyneensä jatkamaan keskeytettyä
toimintaansa. Marrask. 20 p:nä kokoontuivat
maa-päivät, joiden päätehtävänä oli aikaansaada
vaalilaki Viron (huhtikuussa 1919
kokoontuvaa) perustavaa kokousta varten. Tässä
säädetään Viron perustuslait ja ratkaistaan m. m.
tärkeä maakysymys. Toisessa julistuksessa
hallitus ilmoitti, että maanpuolustusta varten
muodostetaan väliaikainen vapaaehtoinen
25,000-miehinen armeia, joka pysyy palveluksessa
kunnes Viron itsenäisyys lopullisesti on turvattu
ja pysyvä armeia järjestetty. Saks. sotaväki
siirtyy — välirauhanelitojen mukaisesti —
vähitellen maasta pois. Marraskuun jälkipuoliskolla
(1918) alkoivat Venäjän bolsevikit hyökätä Viroon
eri tahoilta valloittaen m. m. Narvan ja Tarton
ja edeten Tallinnan lähiseuduille asti. ’
Joulukuussa saapui Tallinnan satamaan englantilainen
laivastonosasto, joka jouluk. 26 p. voitti
bolse-vikien laivueen ja valtasi muutamia laivoja.
Suomessa oli sillä välin ruvettu järjestämään Viron
avuksi retkikuntaa, johon ilmoittautui runsaasti
osanottajia. Kun suomalaiset vapaaehtoiset
olivat tammikuussa yhtyneet Viron joukkoihin,
alkoi sotaonni kääntyä. Jo samassa kuussa
valloitettiin takaisin m. m. Narva ja Tartto sekä
lielmik. 1 p:nä Valk, ja koko Viro puhdistettiin
bolsevikeista,
Viron kansan tahto tulla vapaaksi,
itsenäiseksi ja riippumattomaksi, on viime
koettelemuksienkin kautta tullut yhä lujemmaksi ja myös
lähemmäksi toteutumistaan. Eikä ole
epäilystäkään siitä, että tämä paljon kokenut kansa joka
tapauksessa lähtee kulkemaan kohti valoisampaa
tulevaisuutta.
[R. Weinberg, „Die anthropologisehe Stellung
der Esten" (1903, Zeitschr. fur Ethnol. XXXV.
siv. 382-430) ; Rittieh, „Materialy po etnografii
Rossii. Pribaltijskij kraj" (1873); F. J.
Wiede-itiann, ,,Aus dem inneren und äusseren Leben der
Ehsten" (1870) ; L. v. Schröder, „Die
Hoclizeits-gebräuche der Esthen" (1888) ; Krohn. „Suomen
suvun pakanallinen jumalanpalvelus" (1894) ;
A. O. Heikel, ,,Rakennukset Tsclieremisseillä,
Mordvalaisilla. Virolaisilla ja Suomalaisilla"
(1887), sama, ,,Die Volkstrachten in den
Ostsee-provinzen und in Setukesien" (1909) ; O. Kallas,
..Lutsi maarahvas" (1894, Suomi III, 12), sama,
..Kraasna maarahvas’’ (1903, Suomi IV, 10) :
A. Ag+he, „Ursprung und Lage der Landarbeiter
in Livland" (1909) ; W. Reiman, „Eesti ralnva
hariduse järg iseseisvuse aja löpul" (Eesti
kir-jandus, 1907-09) ; M. Lipp, ,,Kodumaa kiriku ja
hariduse lugu" (1855-99) ; A. H. Snellman,
,.Itämeren suomalaiset itsenäisyytensä aikana" (1896),
sama, ,.Itämeren suomalaiset saksalaisen
valloituksen aikana 1159-1229" (1907); W. Reiman,
„Eesti ralnva ajalugu" (1903-06), sama,
„Viron-maa" (1911, Oma maa VI, 414-440) ; H. Rosenthal.
„Kulturbestrebungen des estnischen Volkes
wäl>-rend eines Menschenalters" (1912) ; M. J. Eisen.
,.Eesti-, Liiwi- ja Kuramaa ajalugu" (1913) ;
G. Sarva y. m., „Viro ja virolaiset" (1919). Suuri
joukko Viron kansan muinaisuutta ja nykyisyyttä
koskevia kirjoitelmia ja tutkimuksia on „Gelehrte
Estnische Gesellsehaft"in .,Verhandlungen" ja
Sitzungsberichte" sarjoissa.] W. G-l.
Viron kansallismuseo (Eesti Ra hv a
Museum) Tartossa perustettiin 1908 vir.
kansatieteen tutkijan Jakob Hurtin (ks. t.)
muistoksi. Museon tarkoitus on kaikin tavoin
edistää vir. kansatiedettä. Museoon sijoitetaan
ensinnäkin Jakob Hurtin tieteelliset kokoelmat
sekä kaikki, mikä hänen muistoonsa liittyy.
Siihen kootaan kaikkea, mikä valaisee virolaisten
vanhaa sekä henkistä että aineellista kulttuuria,
niinkuin: kansanrunoutta, paikannimiä,
kielitieteellisiä aineksia, kansansävelmiä, kansan
taide-töitä, kansallispukuja, koristeita, työkaluja,
tarve-esineitä j. m. s. Sitäpaitsi museo kokoaa
sellaisiakin aineksia, jotka valaisevat Viron
kansan kehitystä uudempina aikoina. M. m. siihen
kootaan täydellinen vir. kirjasto. Museo panee
toimeen kokouksia, keskusteluja, esitelmiä,
kursseja, näyttelyjä ja tutkimusmatkoja, määrää
apurahoja ja palkintoja kansatieteellisiä
tarkoituksia varten, sekä edistää kaikenlaista
toiminta-alaansa koskevaa kirjallisuutta.
Museossa oli tammikuussa 1910: vir. kirjasto
(täydellisin Tartossa) sekä baltilaisia oloja
koskeva kirjakokoelma (,,Baltiea"), jotka molemmat
,,Eesti liliöpilaste selts" sille luovutti; joukko
Haitin folklorekokoelmia ja muistoja; kokoelma
kansatieteellisiä esineitä (erittäinkin pukuja),
mitkä osittain ovat museon omien
stipendiaattien keräämiä kesällä 1909, mutta suurimmaksi
osaksi „Eesti iiliöpilaste selts"in ja ,,Eesti
pöllu-meeste selts"in (vir. maanviljelysseuran)
kansatieteellisten kokoelmien peruja.
Viron kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
V. k :tä puhutaan sillä yhtenäisellä
alueella, jonka muodostavat Viron
kuverne-mentti ja Liivinmaan kuvernementin pohjoisosa
(Tarton, Vörun, Viljamiin ja Pärnun piirit) sekä
niihin kuuluvat saaret. Kaakon puolella tähän
asutusalueeseen välittömästi liittyvässä osassa
Pihkovan kuvernementtia asuvat viroa puhuvat,
kreikanuskoiset setukaiset. Inkerin maan
puolelta kuuluu vielä samaan virolaisalueeseen
Narvan kaupunki ympäristöineen. Vir. kielialueella
on luonnolliset rajat muualla paitsi etelässä:
idässä Narvajoki, Peipsenjärvi ja Pihkovanjärvi.
pohjoisessa Suomenlahti, lännessä Itämeri (vir.
Läänemeri = Länsimeri) ja Riianlahti. Pihkovan
kuvernementissa rajoittuu vir. kansallisuus
venäläiseen, Liivinmaalla lättiläiseen. Vir. rajapitäjät
lättiläisasutusta vastaan ovat lännestä itään:
Häädeineeste, Saarde, Halliste, Ileline, Sangaste.
Karula, Ilargla, Röugu, Vastseliina (saks.
Gut-mannsbach, Saara, Hallist, Helmet, Theal, Karolen.
Ilarjel, Rauge, Neuhausen). Eteläpuolella näiden
pitäjäin muodostamaa vyöhykettä asuu virolaisia
lättiläisissä Salisin, Rujenin, Ermesin,
Luhrie-\Valkin ja Marienburgin pitäjissä ja toisaalta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
