Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Virtsalieriöt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1385
Virtsalieriöt—Virtsarakko
1386
kivistä taudeista munuaisissa tai virtsarakossa,
esim. pitkäaikaisen virtsauheittoesteen johdosta.
V. kasvavat jonkun keskipisteessään olevan
sydämen ympärille kerrostumalla. Kokonsa
puolesta ne vaihtelevat aivan pienistä soramaisista
(virtsasora) hyvinkin suuriksi. Munuaisissa 011
tavattu yli 1,000 g:n painoisia v:iä, rakossa jopa
2,500 g:n painoinenkin. Lukumäärältään ne
vaihtelevat myös suuresti, esiintyen joko yksinään tai
suurissa joukoin. Virtsarakossa on v:iä tavattu
500:kin kappaletta. Ne voivat kehittyä pitkät
ajat hiljalleen aikaansaamatta sanottavia vaivoja.
Toisinaan ne kuitenkin lähtevät liikkeelle
munuaisesta ja sulkevat virtsajohtimen sekä aikaansaavat
virtsaummen vastaavassa munuaisessa ja sitä
seuraavat kovat kivut, tai siirtyvät ne virtsarakosta
virtsaputkeen, sulkevat tämän ja estävät virtsan
kulun synnyttäen täydellisen virtsaummen
kaikkine sitä seuraavine vaivoineen. Sekä munuais- että
virtsarakkokivet aikaansaavat muutenkin kipuja,
jotka esiintyvät tavallisesti kohtauksittain.
Verenvuotojakin syntyy usein v:n aikaansaamassa
taudissa. Virtsakivitautiin liittyy usein erilaisia
tulehduksia ja märkimisiä, kuten munuaissuppilon
märkivä tulehdus (pyelitis), munuaisen
märkä-pesä, n. s. munuaisabscessi, virtsarakon tulehdus
(cystilis). V:n hoito on joko
lääkkeellis-dieteet-tinen tai operatiivinen. Edellisen tarkoituksena
on vaikuttaa virtsan kokoumukseen,
jälkimäisen taas suorastaan leikkaamalla poistaa
sanotut v:t joko munuaisesta:
munuaiskivi-1 ei kk a us (nephrolithotomia) ja
munuais-maljakossa . olevan virtsakiven
poistaminen (pyclolitliotomia).
Virtsarakossa oleva kivi voidaan myös poistaa
vitrsa-rakkoon tehdyllä leikkauksella tai luonnollista
tietä pitkin sen jälkeen kuin virts&kivi on
erikoisella kivenmurtajakojeella hienonnettu sannaksi,
joka voidaan huuhtelemalla poistaa virtsarakosta.
Viimeksimainittua keinoa sanotaan v : n
murroksi (litliotripsia). V:n leikkaamalla
poistaminen virtsarakosta on lääketieteen
vanhimpia leikkauksia, jonka osasivat jo vanhat
intialaiset lääkärit. Tätä tarkoitusta varten oli kehitetty
erikoisalantunti joita, kivenleikkaajia, joita paitsi
itämailla, jossa niitä on vieläkin, tavattiin
vanhassa Kreikassa ja Roomassa, sekä Euroopassa
kautta keskiajan. Y. K.
Virtsalieriöt 1. virtsasilinterit ovat
munuaistautisten virtsassa esiintyviä,
mikroskooppisen pieniä lieriöitä, joita eri
munuaistauti-muodoissa ja eri tapauksissa esiintyy eri
lukuisasti. V :itä on erilajisia. Mainittakoon tässä niistä
1) n. s. lasi- 1. h y a 1 i i n i 1 i e r i ö t, jotka ovat
jotenkin lasinkirkkaita, n. 1 mm pitkiä ja valkean
verisolun paksuisia tai jonkun verran sitä
paksumpia, 2) jyväiset lieriöt, hyaliinilieriöitä,
joiden pintaan on tarttunut erilaisia jyväsiä,
kuten punaisia ja valkeita verisoluja,
munuais-tiehyiden epitelisoluja, erilaisia kristalleja,
munan-valkuais- ja rasvahiukkasia j. n. e., 3) v e r i 1 i
e-r i ö t, jotka syntyväit verisoluista ja
liyytelöity-neestä verestä niissä tapauksissa, joissa tauti
aiheuttaa verenvuotoja munuaisissa, ja 4) e p
i-telilieriöt, munuaistieliyiden pinnasta
irtau-tuneidea epitelisolujen muodostamat lieriöt. -—
V. keksi v. 1842 H e n 1 e. Y. K.
Virtsamyrkytys (urcemia) on munuaisten
toimintahäiriöstä johtuva virtsa-aineiden aiheuttama
myrkytys. Se voi liittyä erilaisiin
munuaistau-teihin, mutta useimmiten se esiintyy kutistuneen
munuaisen aikaasaamain häiriöiden yhteydessä,
harvoin äkillisessä munuaistaudissa. Sen oireina
ovat kova päänsärky ja huimaus, pahoinvointi ja
oksennukset sekä hengenahdistus, diarrea ja
lopuksi tajuttomuus, joka voi johtaa koma-tilaan
(konia urcemicum). Viimemainitulle tilalle
ominaista, paitsi täydellistä tajuttomuutta, ovat usein
uusiutuvat kaatuvatautikohtausten tapaiset
kouristukset, kuorsaava hengitys, epätasainen ja
nopea valtimo, usein hyvinkin korkea kuume sekä
erilaiset halvaukset. V:n ilmeneminen on aina
huolestuttava oire, joka useimmissa tapauksissa
johtaa kuolemaan. Y. K.
Virtsanheittotauti ks. P o 1 y u r i a.
Virtsanoja, Alastaroon kuuluva
rukoushuonekunta (ilman omaa pappia), per. 1806. Kirkko
rakennettu puusta 1845. Ensimäinen saarnahuone
rakennettiin n. v. 1800.
Virtsanvuoto (enuresis) on tahdosta
riippumaton virtsarakon tyhjentyminen etenkin
hermostuneilla ja heikoilla. Lapsilla ja nuorilla henkilöillä
se tapahtuu usein öillä (enuresis nocturna),
unessa toisinaan useamman kerran samana yönä.
Tällaista yöllistä v:oa voidaan ainakin jossain
määrin estää kieltämällä iltapäivillä kaikki
nestemäinen ravinto sekä karkaisemalla ja
vahvistamalla lasta yleensä sopivalla hoidolla. Useissa
selkäytimen taudeissa, joiden seurauksena on
virtsarakoa kurojalihaksen herpautuminen, on v.
kiusallisena sivuoireena. Tällöin tapahtuu se
niin-liyvin potilaan ollessa hereillä kuin nukkuessakin.
V. syntyy myös silloin, kun virtsarakko on
haavoittunut ja virtsa pääsee tihkumaan ulos tämän
luonnottoman aukon n. s. virtsarakko-aukoman
eli -fistelin kautta. Y. K.
Virtsapakotus 1. virtsapakko (strangu■
riaj, usein uudistuva virtsaamistarve, ks. Vi r t
saamisvaiva.
Virtsaputkenleikkaus (uretlirotomia) on
ope-ratsioni, jonka tarkoituksena on avata virtsaputki
joko virtsakiven, vieraan esineen tai virtsaputken
sairaalloisen kuroutumisen (striktuurin)
poistamista varten. V. tulee kysymykseen myös silloin,
kun esim. tapaturman vioittama virtsaputki tai
sen ympäristö sulkee virtsalta pääsyn luonnollista
tietä ulos. V. voidaan tehdä joko ulkoapäin,
jolloin kaikki virtsaputkea ympäröivät kudokset
leikataan auki (n. s. uretlirotomia externa) tai
sisältäpäin (n. s. uretlirotomia interna), jolloin
ainoastaan virtsaputki ja sen lähinen kudos tulee
leikkausalueeksi. Eri tapauksissa sovelletaan toista
tai toista tapaa. Y. K.
Virtsaputki 1. virtsa torvi (kreik. iird’ thra)
ks. V i r t s a e 1 .i m e t.
Virtsarakko 1. rakko (vesica urinaria),
munuaisten eritteen (virttan) säiliö, on
eriasteisilla luuraakoisilla sangen erimuotoinen ja
-syntyinen. Ihmisen v. on lantiossa, ja siihen mahtuu
säännöllisissä oloissa n. 700 cm3 nestettä,
poikkeustapauksissa enemmän kuin kaksi sen vertaa.
Rakon seinämässä on seuraavat kerrokset:
sisim-pänä limakalvo (mucosa, monikerroksista
levyepiteliä, jota ulospäin verhoo verisuonirikas
sidekudos), hatara sidekudoskerros (submucosa),
lihaskerros (sileitä lihassoluja) ja uloimpana
vatsakalvo (peritoneum) tai rakon alimmissa
osissa hatara sidekudoskerros.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
